Kirppusara
| Kirppusara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Alaheimo: | Cyperoideae |
| Tribus: | Cariceae[1] |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | pulicaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex pulicaris |
|
| Katso myös | |
Kirppusara (Carex pulicaris) on Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomessa laji on uhanalainen.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirppusara kasvaa 10–25 cm korkeaksi ja se on tiheään mätästävä ja rönsytön. Varret ovat pystyjä ja rihmamaisia, varren tyvitupet ovat väriltään likaisenruskeita. Myös lehdet ovat rihmamaisia ja pituudeltaan lähes varren mittaisia. Kukinto on 1–2,5 cm pitkä tähkä. Tähkän kärki on hedekukkainen ja sen tyviosassa on harvassa 5–10 emikukkaa. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, kalvolaitaisia ja pian varisevia. Pullakot ovat sukkulamaisia, suonettomia ja aluksi väriltään ruskeanvihreitä, mutta kypsinä kiiltävän mustanruskeita. Aluksi pullakot ovat pystyjä, mutta kypsyessään asento on alaviisto. Kirppusara kukkii Suomessa heinäkuussa.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirppusaraa kasvaa ainoastaan Euroopassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Espanjasta Alppien kautta Baltiaan, ja pohjoisessa Lounais-Suomeen, Etelä-Ruotsiin ja Norjaan, jossa lajia tavataan rannikolla aina napapiirin korkeudelle saakka. Lisäksi kirppusaraa kasvaa Britteinsaarilla, Färsaarilla ja Islannissa.[4] Suomessa kirppusaraa tavataan nykyään vain Ahvenanmaalta. Turun saaristosta ja Varsinais-Suomesta laji lienee hävinnyt. Mantereella laji on aina ollut hyvin harvinainen, eikä sieltä tunneta kuin muutamia, vanhoja kasvupaikkoja.[5]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirppusara viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, kuten ohutturpeisilla letoilla, kosteilla niityillä ja rehevissä korvissa. Laji on kalkinsuosija.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 14.1.2010.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 566.
- ↑ Den virtuella floran: Loppstarr (ruotsiksi) Viitattu 14.1.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Kirppusaran levinneisyys Suomessa Viitattu 14.1.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2022: Kirppusaran (Carex pulicaris) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kirppusara (Carex pulicaris)
- United States Department of Agriculture (USDA): Carex pulicaris (englanniksi)