Ketunsara
Ketunsara | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Alaheimo: | Cyperoideae |
Tribus: | Cariceae[2] |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | vulpina |
Kaksiosainen nimi | |
Carex vulpina |
|
Katso myös | |
Ketunsara (Carex vulpina) on lähes koko Euroopassa tavattava sarakasvi. Suomessa se on rauhoitettu ja erittäin uhanalainen.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketunsara on mätästävä ja sen teräväsärmäiset varret kasvavat 30–100 senttimetriä korkeiksi. Varsien tyvitupet ovat tummanruskeita, lopuksi säikeiksi hajoavia. Ketunsaran lehdet ovat lähes varren pituisia, kapeita ja kirkkaanvihreitä. Alimman tähkän tukilehti on lyhyt tai se puuttuu kokonaan. Kukinto on 3–7 cm pitkä, vaalean- tai tummanruskea, epäsäännöllinen ja monitähkäinen. Hedekukat sijaitsevat tähkän kärjessä ja emikukat sen tyvessä. Tummanpunaruskeat tähkäsuomut ovat teräviä ja kalvolaitaisia. Pullakot ovat ruskeita, litteän munanmuotoisia, ja suuota on syvälovinen. Ketunsara kukkii kesäkuussa. Laji muistuttaa läheisesti revonsaraa (C. otrubae).[4][5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketunsaraa tavataan lähes koko Euroopassa ja paikoitellen myös Aasiassa. Pohjoismaissa laji esiintyy äärirajoillaan. Suomessa ketunsaran arvellaan olevan muinaistulokas. Alkuperäisenä lajia on tavattu ainoastaan Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta Pöytyältä. Lisäksi satunnaisesiintymiä tunnetaan eri puolelta maata, muun muassa Helsingistä. Ketunsara on myös sotatulokas.[5][6]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ketunsara kasvaa yleensä ojanvarsilla. Sitä voi tavata myös kosteilla niityillä, pensaikoissa ja lehtokorvissa. Sotatulokkaana ketunsaraa on tavattu myös satamissa ja varastopaikoilla.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ranta, Pertti: Ketunsara. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 111.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Carex vulpina IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 12.1.2010.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 548.
- ↑ a b c Ranta 1997, s. 111.
- ↑ Den virtuella floran: Rävstarr (Carex vulpina) Viitattu 15.3.2009. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Ketunsara (Carex vulpina)
- Kasviatlas 2021: Ketunsaran (Carex vulpina) levinneisyys Suomessa