Vuorisara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuorisara
Carex montana (Berg-Segge) IMG 7730.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: montana
Kaksiosainen nimi

Carex montana
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vuorisara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuorisara Commonsissa

Vuorisara (Carex montana) on patjamaisia kasvustoja muodostava, Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomesta laji on löydetty viimeksi 1800-luvulla.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisaran tähkä.

Vuorisara on mätästävä, lyhytrönsyinen ja kasvaa 5–30 cm korkeaksi. Sen varret ovat usein alaskaartuvia ja varsien tyvitupet tavallisesti viininpunaisia, myöhemmin säikeiksi hajoavia. Harmahtavanvihreät lehdet ovat 2 mm leveitä ja varren pituisia. Kuolleet lehdet säilyvät pitkään vaaleaksi kulottuneina. Alimman tähkän tukilehti on kalvomainen ja tupeton. Hedetähkä on tavallisesti perätön. Emitähkiä on 1–3 kappaletta ja ne ovat soikeita, 6–15 mm pitkiä ja lähekkäin. Tähkäsuomut ovat tylpähköjä, tumman punaruskeita, vain kapealti kalvolaitaisia ja kärkiosaltaan risalaitaisia. Pullakot ovat vihertävänruskeita, kapean päärynänmuotoisia, suonettomia ja tiheään lyhytkarvaisia, Pullakoiden suuodat ovat lyhyitä. Vuorisara kukkii kesäkuussa.[1]

Vuorisara muistuttaa läheisesti kanervisaraa (C. ericetorum) ja virnasaraa (C. pilulifera).[1][2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisaraa tavataan Pyreneiltä itään läpi Keski- ja Itä-Euroopan Keski-Venäjälle saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Italiaan ja Balkanin niemimaalle, pohjoisessa Britteinsaarille, Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Baltiaan. Lisäksi Tyynenmeren rannikolla Mantsuriassa kasvaa lajin toista muotoa C. montana var. manshuriensis.[3] Suomessa vuorisaran tiedetään kasvaneen 1850-luvulla Ahvenanmaalla ainakin Hammarlandissa.[2] Epävarmoja havaintoja on myös Turusta, viimeisin vuodelta 1883.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisara kasvaa kuivilla rinneniityiilä, metsänreunoissa ja valoisissa lehtometsissä.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kettunen, Taina: Vuorisara. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 104.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 567.
  2. a b c Kettunen 1997, s. 104.
  3. Den virtuella floran: Lundstarr (ruots.) Viitattu 27.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]