Pyreneet
Pyreneet (esp. Los Pirineos, ransk. Les Pyrénées) on poimuvuoristo Lounais-Euroopassa Espanjan ja Ranskan rajaseudulla. Biskajanlahdelta Cabo Creusiin Välimeren Lioninlahdelle ulottuvan vuorijonon pituus on 435 kilometriä, leveys 80–140 kilometriä ja korkein kohta Aneto, 3 404 metriä. Pohjoisessa Pyreneet erottaa Massif Centralista kapeahko laakso, jossa kulkee Canal du Midi. Etelässä Ebron laakso erottaa Pyreneet Espanjan keskiosan vuorista. Koko Andorran ruhtinaskunta sijaitsee Pyreneillä.[1]
Suurin Pyreneiltä alkava joki on Garonne, joka virtaa sieltä pohjoiseen Ranskan alueella ja laskee Biskajanlahteen. Suurelta osaltaan vuoristo on vedenjakajana Garonnen ja Ebron välillä, ja Ranskan ja Espanjan välinen raja kulkee enimmäkseen lähellä vedenjakajaa.
Pyreneiden alue on toiminut myös kulttuurisena jakolinjana vuosisatojen ajan. Kun suuret valtiot ovat kiistelleet aluejaosta, vuoriston taskuissa olot ovat saattaneet säilyä muuttumattomina. Nykyiset valtionrajat alueelle määritettiin vuonna 1659.[2] Pyreneiden mukaan on saanut nimensä myös Pyreneiden niemimaa, jonka rajalla vuoristo sijaitsee.
Pyreneiden kasvillisuusvyöhykkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 0–300 m välimerenkasvillisuutta: palmuja, oliivipuita, hedelmäpuita, viiniköynnöstä, korkkitammea, macchiapensaita
- 300–600 m lauhkeaa lehtimetsää: tammea
- 600–1 000 m saarnea, tammea, mäntyä, pajua, leppää (sekametsää)
- 1 000–1 600 m alhaalla kastanjaa, korkeammalla pyökkiä, kanervaa ja värihernettä
- 1 600–2 200 m vaivaismäntyä, alppiruusua, värihernettä
Korkeammalla varjossa lumi säilyy yli kesän. Pyreneiden kolmanneksi korkein huippu, Monte Perdido, on kansallispuisto.
Hallintoalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjan puolella Pyreneet ulottuvat lännestä Biskajanlahdelta itään Välimerelle, kolmelle itsehallintoalueelle seuraavasti: [3]
- Navarra:
- Vuoristoalue (Zona de Montaña) koillisosassa
- Aragonia:
- Zaragozan maakunnan pohjoiskärki
- Huescan maakunnan pohjoisosa
- Katalonia:
- Lleidan maakunnan pohjoisosa
- Barcelonan maakunnan pohjoiskärki
- Gironan luoteis- ja pohjoisosa
Ranskan puolella Pyreneet ulottuvat kahdelle hallintoalueelle (région) ja kuuden departementin alueelle, jotka ovat lännestä itään:
Kulkuyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyreneiden poikki kulkee muutamia Eurooppateitä. Pyreneet voi myös sivuuttaa lännestä E80-tietä ja idästä E15-tietä pitkin. Aragoniasta E7-tie alittaa Pyreneet Somportin tunnelia pitkin. Katalonian Barcelonasta Orléansiin kulkee E9, joka ylittää Pyreneet Puigcerdan ja Pamiersin välisellä tieosuudella. Vaihtoehtoisesti Pyreneet voi ylittää esim. Somportista Sallent de Gállegon kautta tai Bielsan ja Aragounetin kautta. Kataloniasta pääsee Ranskaan Vielhan ja St Béatin kautta, Andorran kautta, Puigcerdàn ja Bourg-Madamen kautta tai Coll d'Aresin kautta.
Turismi ja vapaa-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historialliset reitit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti tie on kävelyreitti, joka ylittää Pyreneet ja päättyy Galician pääkaupunkiin Santiago de Compostelaan.
Pyreneiden hiihtokeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tältä vuorijonolta löytyy suuria kunnostettuja vapaa-ajan alueita, sen tarjotessa suuret mahdollisuudet kauneutensa ja ilmastonsa vuoksi. Suurimman alan vievät hiihtokeskusten rakennelmat, jotka ovat perusteellisesti muuttaneet maankäyttöä korkealla vuoristossa. Seuraavassa listataan Pyreneiden hiihtokeskukset:
Espanjan puolella [4]
- Aragoniassa: Astún, Candanchú, Formigal, Panticosa-Los Lagos, Cerler
- Kataloniassa: BoíTaül Resort, Baqueira Beret, Port-Ainé, Port del Comte, Espot Esquí Parc, Tavascan, La Molina, Masella, Vall de Núria, Vallter 2000, Rasos de Peguera
Andorrassa
Ordino Arcalis, Pal Arinsal, Pas de la Casa-Grau Roig, Soldeu el Tarter, La Rabassa
Ranskan puolella
La Pierre-st Martín, Artouste, Gourette, Luz Ardiden, Cauterets, Hautacam, Bareges, Gavarnie-Gèdre, La Mongie, Piau Engaly, Saint-Lary-Soulan, Val Louron, Peyragudes, Luchon Superbagneres, Porte Puimorens, Ax-les-Thermes, Font-Romeu, Les Angles, Puyvalador, Formiguères, Puigmal 2600, Cambré d´Aze, Guzet, Les Mont d´Olmes, Ascou-Pailheres, Mijanes-Donezan
Maatalous ja elintarviketuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viinin tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyreneiden vuoriston juurella viljellään viiniä seuraavilla virallisen alkuperänimityksen omaavilla alueilla: [5]
- Ranska (Appellation controlleé)
- Irouléguy
- Béae
- Béarn
- Junrançon
- Côtes du Roussillon
- Côtes du Roussillon-Villages
- Blanquette de Limoux
- Espanja (Denominacion de Origien) [6]
- Navarra
- Somontano
- Costers del Segre
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Andorra (Arkistoitu – Internet Archive) Pyrenees Guide
- ↑ History of Pyrenees (Arkistoitu – Internet Archive) Pyrenees Guide (englanniksi)
- ↑ http://www.spain.info/ven/zonas-turisticas/Pirineos.html
- ↑ http://www.esquiespana.org/index.php?option=com_estaciones&Itemid=81 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Johnson, H: "Suuri viinikirja", s. 112-113; 132-133; 196. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1995.
- ↑ http://www.mapa.es/alimentacion/pags/denominacion/documentos/mapa_vinos.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyreneet Wikimedia Commonsissa
