Navarra

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Comunidad Foral de Navarra
Nafarroako Foru Komunitatea
Larraonan kunta, Améscoa Alta
Larraonan kunta, Améscoa Alta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Sijainti Espanjassa
Valtio Espanja
Kuntia 272
Itsehallinto 16. elokuuta 1982
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pamplona
 – Aluejohtaja Uxue Barkos (Geroa Bai)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 5 paikkaa
 – Senaatti 1 paikkaa
Pinta-ala 10 391 km² (11.)
Väkiluku (2017) 643 234 (15.)
 – väestötiheys 61 as./km²
Kielet espanja, joillakin alueilla myös baski
Lyhenteet
 – ISO 3166 NA
Gobierno de Navarra

Navarra (baskiksi Nafarroa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska. Navarran väkiluku oli 643 234 vuonna 2017.[1] Kolmannes väestöstä asuu pääkaupungissa Pamplonassa (baskiksi Iruña). Navarrassa on 272 kuntaa.

Historiallisen Navarran kuningaskunnan Ranskan-puoleinen osa Basse-Navarre (baskiksi Nafarroa Beherea) kuuluu nykyään Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin. Molemmat alueet ovat osa Baskimaan kulttuuris-maantieteellistä aluetta.[2]

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navarra jakaantuu 272 kuntaan.

Kunta Asukasluku (2017)[3]
1. Pamplona 197 138
2. Tudela 35 298
3. Barañáin 20 124
4. Burlada 18 591
5. Valle de Egüés 20 417
6. Estella 13 707
7. Zizur Mayor 14 686
8. Tafalla 10 638
9. Ansoáin 10 752
10. Villava 10 217

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Navarran kuningaskunta

Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824). Hän johti kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II hallitsi vuosina 970–994. Nämä ovat maan historian ensimmäiset tarkat vuosiluvut, ja ajalta on säilynyt myös kirjallista aikalaisaineistoa. Pamplonan kuningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen 1100-luvulle mennessä Navarra.

Navarran kuningaskunta yhdistyi 1500–1600-luvuilla Ranskaan ensin personaaliunionina ja sitten kiinteästi. Navarran eteläinen osa, jota tämä artikkeli käsittelee, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolella olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä. Molemmat alueet kuuluvat niin sanottuihin historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä. Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Espanjaan kuuluvan Navarran pohjoisosissa. Ranskan puolella sillä ei ole virallista asemaa.

Nykyisen autonomisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin säädetty laki autonomisesta asemasta takasi sille laajat itsehallinto-oikeudet, muun muassa täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Navarran ja sen länsipuolisen Baskimaan (Álavan, Gipuzkoan ja Biskajan maakunnat) yhdistämisen. Kansanäänestyksen perusteella Navarra kuitenkin muodosti oman autonomiansa ja Baskimaa omansa.

Ermita de Nuestra Señora de Jerusalén, Artajonan kunta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 18.9.2018.
  2. General Presentation of Euskal Herria EuskoSare. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  3. Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 18.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]