Navarra

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Comunidad Foral de Navarra
Nafarroako Foru Komunitatea
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Espanja
Kuntia 272
Itsehallinto 16. elokuuta 1982
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Pamplona
 – Presidentti Yolanda Barcina (UPN)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 5 paikkaa
 – Senaatti 1 paikkaa
Pinta-ala 10 391 km² (11.)
Väkiluku (2005) 593 472 (15.)
 – Väestötiheys 57,11 as./km²
Kielet espanja, joillakin alueilla myös baski
Lyhenteet
 – ISO 3166 NA
Gobierno de Navarra

Navarra (baskiksi Nafarroa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska. Kolmannes sen 593 472 (2005) asukkaasta asuu pääkaupungissa Pamplonassa (baskiksi Iruña). Navarrassa on 272 kuntaa.

Historiallisen Navarran kuningaskunnan Ranskan-puoleinen osa Basse-Navarre (baskiksi Nafarroa Beherea) kuuluu nykyään Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin. Molemmat alueet ovat osa Baskimaan kulttuuris-maantieteellistä aluetta.[1]

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navarra jakaantuu 272 kuntaan.

Kunta Asukasluku
1. Pamplona 197 932
2. Tudela 35 429
3. Barañáin 21 552
4. Burlada 18 195
5. Egüés 16 222
6. Estella 14 251
7. Zizur Mayor 13 871
8. Tafalla 11 390
9. Ansoáin 10 776
10. Villava 10 487

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Navarran kuningaskunta
Leiren luostari Navarrassa.

Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824). Hän johti kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II hallitsi vuosina 970–994. Nämä ovat maan historian ensimmäiset tarkat vuosiluvut, ja ajalta on säilynyt myös kirjallista aikalaisaineistoa. Pamplonan kuningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen 1100-luvulle mennessä Navarra.

Navarran kuningaskunta yhdistyi 1500–1600-luvuilla Ranskaan ensin personaaliunionina ja sitten kiinteästi. Navarran eteläinen osa, jota tämä artikkeli käsittelee, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolella olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä. Molemmat alueet kuuluvat niin sanottuihin historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä. Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Espanjaan kuuluvan Navarran pohjoisosissa. Ranskan puolella sillä ei ole virallista asemaa.

Nykyisen autonomisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin säädetty laki autonomisesta asemasta takasi sille laajat itsehallinto-oikeudet, muun muassa täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Navarran ja sen länsipuolisen Baskimaan (Álavan, Gipuzkoan ja Biskajan maakunnat) yhdistämisen. Kansanäänestyksen perusteella Navarra kuitenkin muodosti oman autonomiansa ja Baskimaa omansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. General Presentation of Euskal Herria EuskoSare. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]