Baskit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baskit
24 Basque people.jpg
Sancho IIIElcanoIgnatius LoyolaFrancisco XavierLope de AguirreFausto Elhuyar
ZumalacárreguiD'AbbadieGayarreSarasatePío BarojaRené Cassin
OteizaCenarrusaChillidaIbárruriGaramendiAtxaga
EyhartsIndurainOlazábalPasabanHarinordoquyXabi Alonso
Merkittävät asuinalueet
Espanjan lippu Espanja
Ranskan lippu Ranska
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Argentiinan lippu Argentiina
Chilen lippu Chile
Kielet baski, espanja, ranska
Uskonnot katolilaisuus

Baskit (baskiksi euskaldunak, esp. vascos, ransk. Les Basques) ovat Biskajanlahden pohjukan Baskimaassa Espanjan ja Ranskan rajan molemmin puolin asuva kansa. Baskit puhuvat baskin kieltä, jolla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.

Baskit ovat historiansa aikana onnistuneet säilyttämään aina jonkinlaisen itsehallinnon useista valloitusyrityksistä huolimatta. Keskiajalla baskit tunnettiin Euroopan johtavina laivanrakentajina, merimiehinä ja kalastajina. Francon Espanjassa 1930-luvulta 1970-luvulle baskit kärsivät sorrosta, mutta sen jälkeen heidän autonomiansa on jälleen vahvistunut.

Espanjassa asui 1900-luvun lopulla noin 850 000 etnistä baskia ja Ranskassa 130 000. Sen lisäksi muualla maailmassa, etenkin Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa, asuu omissa yhteisöissään ehkä jopa 170 000 baskia.[1]

Asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskimaa Euroopan kartalla

Baskien aluetta kutsutaan Baskimaaksi. Espanjan baskimaa on autonominen alue, johon kuuluvat Álava, Guipúzcoa ja Vizcaya. Joitain baskeja asuu myös Navarrassa. Ranskan Pohjoinen Baskimaa sijaitsee Pyrénées-Atlantiquesin departementissa.[1]

Baskimaa on mäkistä ja vuoristoista, melko karua aluetta, jota solat ja jokilaaksot halkovat.[2]

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geenitutkimusten mukaan baskit periytyvät Pyreneiden niemimaan varhaisten maanviljelijöiden ja heitä varhaisempien metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisistä, jotka elivät sen jälkeen muista kansoista eristyksissä tuhansia vuosia. Baskien geeniperimään eivät vaikuttaneet esimerkiksi pronssiajan vaellukset, joiden aikana Itä-Euroopan aroilta muuhun Eurooppaan tuotiin indoeurooppalaiset kielet, eikä 700-luvulla alkanut Espanjan muslimivalloitus.[3]

Baskien veriryhmät ovat yleisyysjärjestyksessä O, A ja B. Veriryhmä O on yli puolella baskeista, mikä on enemmän kuin millään toisella kansalla. Myös Rh-negatiivinen veri on heillä maailman yleisintä. Veriryhmä O Rh− on 27 prosentilla baskeista. Rh-negatiivinen veri aiheuttaa kohtukuolemia, minkä on arveltu saattavan olleen syynä baskien suhteelliseen pieneen lukumäärään.[4]

Baskien tyypillisiä fysiologisia piirteitä ovat pitkä ja suora nenä, paksut kulmakarvat, vahva leuka ja pitkät korvalehdet.[5]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Baskin kieli

Baskin kieli on isolaatti eikä kuulu indoeurooppalaisiin kieliin. Se on mahdollisesti Euroopan vanhin kieli.[6] Baskin käyttö on nykyisin vähentynyt, ja sitä puhutaan etupäässä syrjäisillä vuoristoseuduilla. Kaikki baskit puhuvat nykyisin toisena tai ensimmäisenä kielenään espanjaa tai ranskaa.[1]

Vaikka baskin kielessä onkin lainasanoja, kieli on muuttunut hyvin hitaasti. Baski on agglutinatiivinen kieli, jonka erityispiirteitä ovat esimerkiksi hyvin monimutkainen verbirakenne, prepositioiden ja artikkelien puuttuminen, suffiksien paljous sekä rikas luonnonilmiöitä kuvaava sanasto.[7]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskimaassa on suuret rautamalmiesiintymät, mikä vaikutti aikoinaan teollisuuden syntyyn, etenkin laivanrakennusteollisuuden.[1]

Merikalastus on aina ollut baskeille tärkeä elinkeino. Biskajanlahdelta on kalastettu valaanlihaa jo keskiajalta lähtien ja arktisilta vesiltä turskaa. Baskien perinteisiä elinkeinoja ovat myös karjankasvatus, lampaankasvatus ja omenanviljely.[1] Baskeilla on omat perinteiset nauta-, sika- ja lammasrotunsa. Itxassoussa viljellään baskien omaa mustaa kirsikkaa, josta käytetään sadonkorjuun jälkeen kesäkuussa perinteisten kakkujen täytteenä.[8]

Francon aikana 1900-luvulla monet baskit harjoittivat salakuljetusta.[1]

Tavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskien kansantanssia

Baskien maatilat muodostavat usein löyhiä kyliä. Maatila periytyi entisaikoina kokonaisuudessaan isältä yhdelle perilliselle, mikä muodosti baskikulttuurin perustan ja lujitti tilan asukkaiden verisiteitä.[1] Baskin identiteetissä on yhä tärkeää klaanin taloon (etxea) kuuluminen. Baskiklaanien taloilla oli omat nimensä, ja nykyisinkin baskit voivat esitellä itsensä toiselle baskille sukunimensä sijaan klaaninsa vanhan talon nimellä.[9]

Baskimiehet käyttävät usein villaista tummansinistä baskeria.[10]

Pelota-pallopeli keksittiin ranskalaisessa baskikaupunki St.-Pée-sur-Nivellessä. Baskit olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka alkoivat käyttää Amerikasta omaksuttua kumipalloa.[11] Baskit harrastavat yhä monenlaisia keskiajalta peräisin olevia perinteisiä urheilulajejaan (herri kirolak), jotka perustuvat maalaisten töihin. Baskihallinto on virallisesti määritellyt 18 tällaista lajia baskien maalaisurheilulajeiksi. Lajeja ovat esimerkiksi halonhakkuu, sahaaminen sekä kivenlohkareiden ja muiden raskaiden esineiden nostelu. Kilpailujen yhteydessä harrastetaan vedonlyöntiä.[12]

Baskien perinteinen kulttuuri, tavat ja kieli ovat hiipuneet Baskimaan kaupungistumisen ja teollistumisen myötä. Maaseudun väestö on vähentynyt monien baskien muutettua Ranskaan ja Amerikkaan.[1]

Baskit ovat syvän uskonnollisia ja peittelemättömän kansallismielisiä.[13]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kristinuskoon kääntymistään baskit palvoivat Aurinkoa ja Kuuta sekä luonnonhenkiä.[14] Baskit käännytettiin kristinuskoon 900-luvulla, ja he ovat nykyisin hartaita katolisia. Heidän kansantaruissaan on kuitenkin säilynyt kristinuskon aikaa edeltäneitä animistisia piirteitä.[1]

Symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskiristi kiveen kaiverrettuna

Baskien symboleja ovat baskien lippu ikurriña, joka suunniteltiin vuonna 1894 ja tuli 1900-luvulla koko Baskimaan symboliksi; Gernikan puu, mänty Gernikassa, joka edustaa baskien perinteisiä vapauksia; baskiristi lauburu, ikivanha symboli, joka edusti aurinkoa baskien mytologiassa; eguzkilore-symboli, joka kuvaa villikaktuksen kuivattua kukkaa ja karkottaa pahat henget ja muut vaarat; argizaiola, lautaan kiinnitetty kynttilä, jossa palaa kodin pyhä tuli; ja makila, kävelykeppi, joka symboloi nykyisin voimaa ja kunnioitusta, ja jota baskijohtajat käyttävät valtansa symbolina.[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskien varhaishistoriasta ei ole selvyyttä. Roomalaiset kirjoittajat mainitsivat vaskoonien heimosta (vascones) nykyisen Navarran alueella.[1] Roomalaiset valloittivat baskien alueet 100-luvulla eaa. mutta eivät vaatineet heiltä veroja, asepalvelusta tai roomalaisen lain noudattamista. Baskien ja roomalaisten välit olivat rauhaisat ajanlaskun alusta Rooman valtakunnan loppuun asti. Baskit omaksuivat roomalaisilta viinirypäleiden ja oliivien viljelyn sekä hyödynsivät roomalaisia teitä kaupankäynnissään. Baskien palkkasoturiyksikkö taisteli Rooman joukoissa Britanniassa puolustaen esimerkiksi Hadrianuksen vallia.[16]

Roomalaisten vallan päätyttyä baskien tiedetään puolustaneen maataan visigootteja, frankkeja, normanneja ja maureja vastaan. Vuonna 778 baskit löivät Kaarle Suuren armeijan jälkijoukot Roncesvallesin taistelussa.[1]

Kalastuksen ja laivanrakennuksen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskivalaanpyytäjien vene kuvattuna Biarritzin vaakunassa

Baskit olivat Euroopan tärkeimpiä valaanlihan tuottajia jo varhaiskeskiajalta lähtien. Aluksi baskit myivät rantaan ajautuneiden valaiden lihaa, mutta 600-luvulla he alkoivat metsästää Biskajanlahden valaita pienillä veneillä.[17] Viikingeiltä baskit oppivat rakentamaan kestävämpiä veneitä, joilla he matkasivat subarktisille vesille aina Newfoundlandin rannikolle asti turskan- ja valaanpyyntiin. On mahdollista, että baskit kävivät aina Pohjois-Amerikassa asti, mutta mahdollisesta käynnistä ei ole löydetty fyysisiä todisteita. Laivanrakennustaitonsa kehityksen myötä baskeista tuli Euroopan johtavia kalakauppiaita ja laivanrakentajia, joiden aluksia kaikki maanosan merivallat käyttivät. Jo 1400-luvulla monet pienet baskikylät rakensivat telakoillaan kalastusaluksia, kauppalaivoja ja sotalaivoja.[18]

Suurilla löytöretkillä käytettiin baskien rakentamia laivoja ja baskimiehistöjä, ja baskit olivat näkyvästi konkistadorien mukana Uuden maailman valloituksessa. Kolumbuksen Santa María oli luultavasti baskien rakentama, ja Kolumbuksen laivojen miehistöön kuului paljon baskeja. Baskeja oli myös laivankapteeneina ja tutkimusmatkailijoina, ja esimerkiksi Fernão de Magalhãesin maailmanympäripurjehduksen toi vuonna 1522 päätökseen baski Juan Sebastián Elcano.[19]

Navarran kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskien ainoa kuningaskunta, Navarran kuningaskunta syntyi vuonna 818, ja baskien alueet oli liitetty siihen 900-lukuun mennessä.[1][20] Navarrasta tuli 1000-luvulla Pohjois-Espanjan vahvin kuningaskunta ja se laajensi alueitaan. Sen jälkeen se heikkeni, ja vuodesta 1234 alkaen sitä hallitsi ranskalainen Champagnen kuningassuku. Kuningaskunta kesti vuoteen 1512, jolloin Ferdinand Katolilainen valloitti sen. Pyreneiden pohjoispuolelle paenneet Navarren monarkit perustivat sinne vielä oman kuningaskuntansa.[21] Vaikka Alavan, Biskajan ja Guipuzcoan provinssit oli yhdistetty Kastiliaan ja Aragoniaan, baskeilla oli yhä laaja autonomia ja etuoikeuksia kaupassa, verotuksessa ja asepalveluksessa.[1]

1500-luvulta 1800-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskien perinteinen laki fueros (ransk. fors) määritteli keskiajalta lähtien baskien kansankokouksien säännöt ja perimyssäännöt.[1] Laki oli keskiaikaiseksi laiksi melko edistynyt, sillä se esimerkiksi kielsi kidutuksen, suojeli kansalaisia viranomaisten mielivaltaisuudelta ja antoi naisille suhteellisen tasa-arvoisen aseman esimerkiksi perimysasioissa.[22] Espanja salli baskien noudattaa omia lakejaan aina 1800-luvulle asti.[1]

Utrechtin sopimus 1713 vei baskeilta kalastusoikeudet Kanadan rannikolla, ja baskit joutuivat tyytymään Biskajanlahden hupeneviin valaansaaliisiin.[23]

Baskit olivat merkittävässä osassa 1700-luvun kaakaokaupassa, sillä baskisatamilla oli vapaasatamien asema. Kaakaokaupan myötä baskien talous nousi kukoistukseen, Atlantin yli tapahtuva kauppa laajeni ja laivanrakennus kasvoi voimakkaasti.[24]

Baskit tukivat 1830-luvulla karlistien epäonnistunutta kapinaa ensimmäisessä karlistisodassa ja sotivat siinä myös toisiaan vastaan. Karlistien hävittyä sodan baskien autonomiaa vähennettiin ja baskit joutuivat maksamaan tullia Espanjalle.[25] Kolmannen karlistisodan jälkeen 1876 baskien viimeisetkin omat lait lakkautettiin, ja baskit joutuivat nyt maksamaan veroja Espanjalle ja palvelemaan sen armeijassa.[26]

Baskimaakunta Biskajasta tuli 1800-luvulla yksi maailman johtavia raudan ja teräksen tuottajia, minkä seurauksena monet baskisuvut rikastuivat. Baskit olivat edelläkävijöitä myös Espanjan modernissa pankkitoiminnassa.[27]

Baskinationalismin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskinationalismi syntyi 1800-luvun lopulla. Sabino Arana halusi palauttaa baskien perinteiset lait ja alkoi tavoitella baskeille omaa valtiota nimeltä Euzkadi. Hän kehitti baskin kieleen kansallismielistä sanastoa ja kansallislaulun "Gora ta Gora" sanat, suunnitteli baskilipun veljensä kanssa, kirjoitti baskimytologiaa ja perusti Baskien kansallispuolueen vuonna 1895. Hän halusi baskimaasta täysin katolisen, jossa muut uskonnot olisi kielletty. Baskinationalismi ja tarve määritellä se, ketkä ovat baskeja, heräsivät aikana, jolloin baskikaupunkeihin muutti teollisuustyöhön paljon espanjalaisia ja ulkomaalaisia. Arana halusi määritellä baskeiksi vain ne, joiden kaikki isovanhemmat olivat syntyneet Baskimaassa ja olivat nimiltään baskinkielisiä.[28]

Ensimmäisen baskinkielisen romaanin Aunamendiko Lorea kirjoitti Domingo de Aguirre vuonna 1898.[29]

Espanjan tasavallan perustamisen 1931 jälkeen baskit hajaantuivat suhteessaan tasavaltaan, kun Navarra halusi palauttaa kuningaskunnan mutta Bilbaosta tuli tasavaltalaisten ja baskinationalismin keskus. Guernican baskikaupungin pommituksesta 1937 tuli Espanjan sisällissodan yksi symboleista. Sodan jälkeen moni baski pakeni maasta.[1] Diktaattori Franco kielsi baskin kielen ja teloitutti baskien mukaan yli 20 000 baskia. Nationalistisilta baskimaakunnilta Biskajalta ja Guipúzcoalta vietiin kaikki itsehallinto, mutta Navarralle jätettiin sitä yhä jonkin verran.[30]

Baskit siirsivät hallituksensa pakolaishallitukseksi Ranskaan, ja sen tunnustivat Yhdysvallat, Ranska ja Britannia. Tuhansia baskeja surmattiin Saksan miehitettyä Ranskan. Toisen maailmansodan aikana baskit salakuljettivat monia ihmisiä kuten liittoutuneiden lentäjiä turvaan vuoristosolien kautta sekä taistelivat omissa yksiköissään saksalaisia vastaan.[31]

Baskien pakolaishallitus valitsi rauhanomaisen diplomaattisen tien baskien itsenäisyyden ajamiseen.[32] Vuonna 1959 suorempia keinoja kannattaneet baskit perustivat baskien vapautusjärjestön Euskadi Ta Askatasunan (ETA) ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta ja Ranskasta sotilaallisin keinoin. Järjestö oli tappanut 2010-lukuun mennessä yli 800 ihmistä, yleensä autopommeilla tai asein.[33]

ETA hylkäsi Sabino Aranan vanhan geneettisen määritelmän siitä, kuka on baski, ja se luki baskiksi nyt jokaisen, joka puhui baskin kieltä. Tämä oli tarpeen, koska Franco oli ryhtynyt asuttamaan baskialuetta espanjalaisilla niin, että vuoteen 1975 mennessä jo yli 40 prosentilla Espanjan baskimaan asukkaista ei ollut yhtään baskivanhempaa.[34]

Baskien kulttuurielämä alkoi jälleen kukoistaa 1960-luvulla, ja kansantanssit ja kansanmusiikki tekivät paluun. Baskimaan yliopistoista tuli baskinationalismin keskuksia. Baskin kielen akatemia yhdisti baskin seitsemästä murteesta yhteisen kirjakielen nimeltä batua.[35]

Francon kuoltua ja monarkian palattua vuonna 1975 baskit alkoivat vaatia paikallista autonomiaa, mikä heille suotiin osittain 1978–1979. Senkin jälkeen militantti baskien vapautusjärjestö ETA jatkoi aseellista kamppailua baskien täyden itsenäisyyden puolesta.[1] Vuonna 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa aseellisen toimintansa.[36]

Siirtolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskeja on muuttanut siirtolaisiksi etenkin Latinalaiseen Amerikkaan. Ensimmäinen siirtolaisaalto tapahtui espanjalaisten Amerikan kolonisoimisen yhteydessä 1500-luvulta 1700-luvulle. Toinen siirtolaisaalto oli 1800-luvulla kun jotkut köyhtyneet baskit lähtivät etsimään töitä etenkin Argentiinasta ja Uruguaysta, ja toiset lähtivät Pyreneiden niemimaan sotaa ja karlistien sotia pakoon. Kolmas aalto oli pakolaisia Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla, ja neljäs aalto oli Francon diktatuuria pakenevia ja ETA:n kannattajia 1970-luvulla.[37]

Tunnettuja baskeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Espanjan pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura Athletic Bilbaon pelaajisto koostuu pelkästään baskeista.[38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Basque Encyclopædia Britannica. 20.7.1998. Viitattu 1.5.2017.
  2. Kurlansky 1999, s. 18, 28.
  3. Ancient DNA cracks puzzle of Basque origins BBC News. 7.9.2015. Viitattu 1.5.2017.
  4. Kurlansky 1999, s. 19–21.
  5. Kurlansky 1999, s. 19.
  6. Kurlansky 1999, s. 23.
  7. Kurlansky 1999, s. 21–22.
  8. Kurlansky 1999, s. 16.
  9. Kurlansky 1999, s. 5–6.
  10. Kurlansky 1999, s. 19.
  11. Kurlansky 1999, s. 13.
  12. Iñaki Mendizabal Elordi: Basque Rural Sports: Where Effort is the Key Basque Tribune. 12.5.2014. Viitattu 5.5.2017.
  13. Kurlansky 1999, s. 5.
  14. Kurlansky 1999, s. 36.
  15. What do some of the Basque symbols stand for? Bizkaia Talent. Viitattu 3.5.2017.
  16. Kurlansky 1999, s. 30–33.
  17. Kurlansky 1999, s. 48–50.
  18. Kurlansky 1999, s. 52–57.
  19. Kurlansky 1999, s. 60–64.
  20. Kurlansky 1999, s. 42.
  21. Kurlansky 1999, s. 71–73.
  22. Kurlansky 1999, s. 167.
  23. Kurlansky 1999, s. 120–121.
  24. Kurlansky 1999, s. 122–123.
  25. Kurlansky 1999, s. 152.
  26. Kurlansky 1999, s. 158.
  27. Kurlansky 1999, s. 154–156.
  28. Kurlansky 1999, s. 165–170.
  29. Kurlansky 1999, s. 165.
  30. Kurlansky 1999, s. 227.
  31. Kurlansky 1999, s. 211–220.
  32. Kurlansky 1999, s. 229.
  33. Giles Tremlett: A brief history of Eta The Guardian. 5.9.2010. Viitattu 5.5.2017.
  34. Kurlansky 1999, s. 235–239.
  35. Kurlansky 1999, s. 246–248.
  36. Eta sanoutuu irti aseellisesta toiminnasta YLE Uutiset. 20.10.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.10.1022.
  37. Garcia, Raphael Tsavkko: The Basque Diaspora in Latin America: Euskal Etxeak, Integration, and Tensions. EDAP 01/2016 Archive of European Integration. 2016. Viitattu 1.5.2017.
  38. The French Basque Country: a rugby heartland with world-class footballers The Guardian. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)