Kaakao

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elintarvikkeiden raaka-ainetta. Kaakao on myös Maj Karman albumi.
Kypsyydeltään vaihtelevia kaakaopuun hedelmiä.

Kaakao on kaakaopuun siemenistä eli pavuista valmistettua raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa suklaan ja kaakaojuoman valmistuksessa sekä tupakan lisäaineosana.[1] Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa.

Sana kaakao tulee espanjan kautta Mesoamerikan intiaanikielten (erityisesti mayojen kielen) sanasta kakaw. Kaakaoiden suvun Theobroma nimi tarkoittaa ”jumalten ruokaa”.

Viisi suurinta kaakaontuottajamaata ovat Norsunluurannikko 38 %, Ghana 21 %, Indonesia 13 %, Nigeria 5 % ja Kamerun 5 %.[2] Viisi suurinta kaakaon kuluttajamaata ovat Yhdysvallat 33 %, Saksa 12 %, Ranska 11 %, Britannia 9 % ja Venäjä 8 %.[2]

Kaakaon tuotantoprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeltä poikki leikattu kaakaohedelmä papuineen.
Kaakaopapuja kuivumassa kolumbialaisella tilalla.

Kaakaopuun kukat puhkeavat kauliflorisesti suoraan rungosta ja oksista. Yhtä keskimäärin kolmenkymmenen sentin pituista kaakaohedelmää kohden kehittyy noin 3 000 kukkaa. Kaakaopuun hedelmät poimitaan käsin ja halkaistaan suurilla veitsillä. Siemenet eli pavut kaavitaan talteen ja annetaan käydä eli fermentoitua auringon lämmössä muutama vuorokausi, jotta niiden maku kehittyisi aromikkaaksi. Tämän jälkeen papujen annetaan kuivua ja ne toimitetaan keräilykeskuksiin.

Välittäjät ostavat pavut, ne pakataan juuttisäkkeihin ja rahdataan satamien varastoihin. Pavut kuljetetaan bulkkina, irtotavarana, Eurooppaan ja Amerikkaan suurissa rahtilaivoissa. Loppukäsittely tapahtuu muutamassa suuressa laitoksessa, jotka ovat erikoistuneet kaakaon prosessointiin. Kuoret poistetaan ja pavut paahdetaan ja jauhetaan kuumana juoksevaksi tahnaksi, jota kutsutaan kaakaomassaksi. Paahtolämpötila ja -aika riippuu papujen käyttötarkoituksesta: paahtoajan ollessa kymmenen minuutin luokkaa ja lämpötilan 70–140 asteen tuntumassa.selvennä Pieni osa kaakaosta prosessoidaan jo alkuperämaassa samoin kuin edellä kuvattiin.

Kaakaojauhetta valmistetaan teollisesti puristamalla kaakaomassasta suurin osa rasvasta pois. Näin saatua rasvaa nimitetään kaakaovoiksi. Ennen puristamista massa käsitellään alkaloimalla, joka vaikuttaa makuun ja tehostaa puristusprosessia. Puristuksessa syntyy kaakaokakku, joka on kova kiekko. Kakku jauhetaan, jäähdytetään ja pakataan noin 20 kilogramman säkkeihin.

Lapsityövoiman käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaon maailmanmarkkinahinta on heilahdellut voimakkaasti sen jälkeen, kun hintasäännöstelystä luovuttiin 1980-luvulla.[3] Yhden suklaapatukan tuottamiseen tarvittavan kaakaomäärän tuottajahinta on nykyisin noin 3 senttiä.[4] Alhaisen tuottajahinnan vuoksi viljelijöillä ei ole aina varaa palkata työvoimaa, joten he käyttävät omia lapsiaan tai ulkomailta kaapattuja lapsiorjia.[5]

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2001 tekemän tutkimuksen mukaan kaakaopelloilla työskentelee satojatuhansia lapsia, joista osa elää orjuudessa.[5] Kaakaon tuottajamaat ja suklaateollisuus sopivat vuonna 2001, että lapsityövoiman käyttö lopetetaan vuoteen 2005 mennessä.[5][4] Tästä huolimatta suurin osa suurimman suklaantuottajamaan Norsunluurannikon kaakaosta tuotetaan edelleen lapsityövoimalla. Vuonna 2010 tanskalainen dokumentti The Dark Side of Chocolate kertoi, että alle 15-vuotiaiden lasten myyminen Malista Norsunluurannikon kaakaotiloille eli lapsikauppa on yleistä ja jokapäiväistä.[6] Kaakaoplantaaseilla tehtävä työ on fyysisesti raskasta ja terveydelle vaarallista. Lapsiorjan nykyhinta Norsunluurannikolla on alle 200 euroa.[4]

Sertifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaon vastuullisuutta ei voi varmistaa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen sertifiointia. Kaakaossa ei ole jäljitettävyyttä, ja puheet sertifiointien ulkopuolella tapahtuvasta vastuuvalvonnasta eivät vakuuta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.[7]

Finnwatchin näkemyksen mukaan kaakaosertifiointien hankinnassa vitkuttelevat yritykset rikkovat OECD:n ohjeistoa monikansallisille yrityksille. Ohjeiston mukaan yritysten tulee ”osallistua lapsityövoiman käytön tehokkaaseen kitkemiseen ja ryhtyä välittömästi tehokkaisiin toimiin, jotta varmistettaisiin lapsityövoiman käytön pahimpien muotojen kieltäminen ja poistaminen pikaisesti.”[7]

Kaakaon tuotanto 2010 (tonnia) [8]
1  Norsunluurannikko 1 242 300
2  Indonesia 810 100
3  Ghana 632 037
4  Nigeria 427 800
5  Kamerun 264 077
6  Brasilia 233 348
7  Ecuador 132 100
8  Togo 101 500
9  Papua-Uusi-Guinea 56 800
10  Dominikaaninen tasavalta 53 000
Muut yhteensä 277 728
Koko maailma 4 230 790

Kaakaojauheen ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaotyttö. Jean-Étienne Liotardin pastellityö noin vuodelta 1744.

Kaakaojauhe on erittäin hyvin säilyvää ja siinä on tavallisimmin noin kymmenen prosenttia rasvaa, minkä vuoksi se sisältää paljon energiaa: noin 400 kilokaloria sataa grammaa kohti.

Kaakaolajikkeet sisältävät lisäksi vaihtelevia pitoisuuksia piristäviä alkaloideja kofeiinia, teobromiinia ja teofylliiniä.[9]

Kaakaojauheessa on paljon kuituja[10], mutta sen kuiduilla ei ole suurta merkitystä ravitsemuksessa, koska kaakaojauhetta nautitaan vain vähäisiä määriä kerrallaan.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakao sisältää flavonoideja, jotka muun muassa parantavat verisuonten toimintaa[11] ja laskevat verenpainetta etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivillä[12]. Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan kupillinen poikkeuksellisen paljon flavonoideja sisältävää kaakaota voimisti tehokkaasti 2–3 tunnin ajan veren virtausta muistista ja päättelykyvystä vastaavilla aivokuoren alueilla sekä auttoi koehenkilöitä suoriutumaan paremmin heille annetuista tehtävistä[13]. Koetta ei kuitenkaan kyetty toistamaan nuorilla naisilla[14].

Raakakaakao[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakakaakaojauhe on väriltään vaaleampaa kuin teollisesti valmistettu kaakaojauhe ja siinä on enemmän hiilihydraattia, rautaa ja tyydyttynyttä rasvaa[15].

Raakakaakaotuotteita Suomeen tuovan Xocon mukaan kaakao sisältää 10 prosenttia antioksidantteja sekä yli 1 200 aktiivista ainesosaa, joista se nimeää magnesiumn, raudan, mangaanin, kromin, rikin ja kuparin. Xoco väittää lisäksi, että suurin osa kaakaon luonnollisesta ravintosisällöstä menettäisiin, jos siitä valmistetaan tavallista suklaata tai kaakaojauhetta, koska suklaan ja kaakaon ainekset kuumennetaan silloin 120–130 asteeseen.[16]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo Kristoffer Kolumbus toi kolmannelta Amerikan-matkaltaan 1502 tuliaisena kaakaopapuja, mutta vasta Hernán Cortés ymmärsi todella kaakaon arvon. Cortés huomasi kaakaon olevan asteekkien pyhä juoma, jota he arvostivat niin paljon, että kaakaopapuja käytettiin asteekkien valtakunnassa maksuvälineenä. Vuonna 1521 Cortés valloitti asteekkien pääkaupungin ja lähetti laivalasteittain asteekkien aarteita Espanjaan. Kullan ohella laivoihin lastattiin kaakaota ja vaniljaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaakao Tupakan lisäaineosat. Valvira. Arkistoitu . Viitattu 16.7.2013.
  2. a b Market United Nations Conference on Trade and Development – UNCTAD. Arkistoitu 11.3.2007. Viitattu 22.3.2007.
  3. Kuluttajaviraston internet-sivusto 1.8.2010. Eko-ostaja – Kaakaokin voi olla reilua http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-ostaja/elintarvikkeet/juomat/kaakao/[vanhentunut linkki]
  4. a b c Suikkanen, Päivi: Kitkerä totuus suklaasta Yle TV1. 25.3.2015. Viitattu 19.7.2010.
  5. a b c Suklaan etiikka puntarissa Kuluttaja -lehti. 7/2005. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 14.3.2020.
  6. Reilu kauppa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö Reilu kauppa. Arkistoitu 16.2.2016. Viitattu 9.2.2016.
  7. a b Joulukonvehdit ovat taas epäreiluja Finnwatch. 8.5.2016. Viitattu 9.2.2016.
  8. Food and Agricultural Organization of United Nations: Economic and Social Department: The Statistical Division 28.12.2011. Faostat.fao.org. Viitattu 28.12.2011. [vanhentunut linkki]
  9. Spiller, Gene A.: Caffeine – Methylxanthine composition and consumption patterns of cocoa and chocolate products. CRC Press, 23.4.2019. ISBN 978-1-4200-5013-4. Teoksen verkkoversio.
  10. Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL . Arkistoitu 29.8.2014 . Viitattu 14.3.2020.
  11. Voutilainen, Antti: Yllättävä asiantuntijalausunto: suklaapatukka päivässä suojaa jopa sydäntä Tohtori.fi. 30.3.2010. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 14.3.2020.
  12. Lee Hooper, Colin Kay, Asmaa Abdelhamid, Paul A. Kroon, Jeffrey S. Cohn, Eric B. Rimm: Effects of chocolate, cocoa, and flavan-3-ols on cardiovascular health: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. The American Journal of Clinical Nutrition, 1.3.2012, nro 3, s. 740–751. doi:10.3945/ajcn.111.023457. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio. en
  13. NatureWorldNews: Dark Chocolate Improves Brain Function Nature World News. 14.8.2012. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  14. Luvassa syntisen hyvää terveysruokaa Tiede. 23.4.2007. Viitattu 1.4.2020.
  15. Markkanen, Marianna R K: Mitä eroa on raakasuklaalla ja tavallisella suklaalla? Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -blogi. 29.11.2017. Viitattu 14.3.2020.
  16. Mitä on raakasuklaa? xoco.fi. Viitattu 27.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]