Kaakao

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elintarvikkeiden raaka-ainetta. Kaakao on myös Maj Karman albumi.
Kypsyydeltään vaihtelevia kaakaopuun hedelmiä.
Keskeltä poikki leikattu kaakaohedelmä papuineen.

Kaakao on kaakaopuun siemenistä eli pavuista valmistettua raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa suklaan ja kaakaojuoman valmistuksessa sekä tupakan lisäaineosana.[1] Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa.

Sana kaakao tulee espanjan kautta Mesoamerikan intiaanikielten (erityisesti mayojen kielen) sanasta kakaw. Kaakaoiden suvun Theobroma nimi tarkoittaa ”jumalten ruokaa”.

Viisi suurinta kaakaontuottajamaata ovat Norsunluurannikko 38 %, Ghana 21 %, Indonesia 13 %, Nigeria 5 % ja Kamerun 5 %.[2] Viisi suurinta kaakaon kuluttajamaata ovat Yhdysvallat 33 %, Saksa 12 %, Ranska 11 %, Britannia 9 % ja Venäjä 8 %.[2]

Kaakaon tuotantoprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaopapuja kuivumassa kolumbialaisella tilalla.

Kaakaopuun kukat puhkeavat kauliflorisesti suoraan rungosta ja oksista. Yhtä keskimäärin kolmenkymmenen sentin pituista kaakaohedelmää kohden kehittyy noin 3 000 kukkaa. Kaakaopuun hedelmät poimitaan käsin ja halkaistaan suurilla veitsillä. Siemenet eli pavut kaavitaan talteen ja annetaan käydä eli fermentoitua auringon lämmössä muutama vuorokausi, jotta niiden maku kehittyisi aromikkaaksi. Tämän jälkeen papujen annetaan kuivua ja ne toimitetaan keräilykeskuksiin.

Välittäjät ostavat pavut, ne pakataan juuttisäkkeihin ja rahdataan satamien varastoihin. Pavut kuljetetaan bulkkina, irtotavarana, Eurooppaan ja Amerikkaan suurissa rahtilaivoissa. Loppukäsittely tapahtuu muutamassa suuressa laitoksessa, jotka ovat erikoistuneet kaakaon prosessointiin. Kuoret poistetaan ja pavut paahdetaan ja jauhetaan kuumana juoksevaksi tahnaksi, jota kutsutaan kaakaomassaksi. Paahtolämpötila ja -aika riippuu papujen käyttötarkoituksesta: paahtoajan ollessa kymmenen minuutin luokkaa ja lämpötilan 70–140 asteen tuntumassa.selvennä Pieni osa kaakaosta prosessoidaan jo alkuperämaassa samoin kuin edellä kuvattiin.

Kaakaojauhetta valmistetaan teollisesti puristamalla kaakaomassasta suurin osa rasvasta pois. Näin saatua rasvaa nimitetään kaakaovoiksi. Ennen puristamista massa käsitellään alkaloimalla, joka vaikuttaa makuun ja tehostaa puristusprosessia. Puristuksessa syntyy kaakaokakku, joka on kova kiekko. Kakku jauhetaan, jäähdytetään ja pakataan noin 20 kg:n säkkeihin. Kaakaojauhe on erittäin hyvin säilyvää. Kaakaojauheeseen voidaan lisätä sokeria, lesitiiniä ja joskus maitojauhetta, ja tästä seoksesta saadaan maidon kanssa sekoitettua kaakaojuomaa.

Lapsityövoiman käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaon maailmanmarkkinahinta on heilahdellut voimakkaasti sen jälkeen, kun hintasäännöstelystä luovuttiin 1980-luvulla.[3] Yhden suklaapatukan tuottamiseen tarvittavan kaakaomäärän tuottajahinta on nykyisin noin 3 senttiä.[4] Alhaisen tuottajahinnan vuoksi viljelijöillä ei ole aina varaa palkata työvoimaa, joten he käyttävät omia lapsiaan tai ulkomailta kaapattuja lapsiorjia.[5]

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2001 tekemän tutkimuksen mukaan kaakaopelloilla työskentelee satojatuhansia lapsia, joista osa elää orjuudessa.[5] Kaakaon tuottajamaat ja suklaateollisuus sopivat vuonna 2001, että lapsityövoiman käyttö lopetetaan vuoteen 2005 mennessä.[5][4] Tästä huolimatta suurin osa suurimman suklaantuottajamaan Norsunluurannikon kaakaosta tuotetaan edelleen lapsityövoimalla. Vuonna 2010 tanskalainen dokumentti The Dark Side of Chocolate kertoi, että alle 15-vuotiaiden lasten myyminen Malista Norsunluurannikon kaakaotiloille eli lapsikauppa on yleistä ja jokapäiväistä.[6] Kaakaoplantaaseilla tehtävä työ on fyysisesti raskasta ja terveydelle vaarallista. Lapsiorjan nykyhinta Norsunluurannikolla on alle 200 euroa.[4]

Sertifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaon vastuullisuutta ei voi varmistaa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen sertifiointia. Kaakaossa ei ole jäljitettävyyttä, ja puheet sertifiointien ulkopuolella tapahtuvasta vastuuvalvonnasta eivät vakuuta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.[7]

Finnwatchin näkemyksen mukaan kaakaosertifiointien hankinnassa vitkuttelevat yritykset rikkovat OECD:n ohjeistoa monikansallisille yrityksille. Ohjeiston mukaan yritysten tulee ”osallistua lapsityövoiman käytön tehokkaaseen kitkemiseen ja ryhtyä välittömästi tehokkaisiin toimiin, jotta varmistettaisiin lapsityövoiman käytön pahimpien muotojen kieltäminen ja poistaminen pikaisesti.”[7]

Kaakaon tuotanto 2010 (tonnia) [8]
1 Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko 1 242 300
2 Indonesia 810 100
3 Ghana 632 037
4 Nigerian lippu Nigeria 427 800
5 Kamerun 264 077
6 Brasilian lippu Brasilia 233 348
7 Ecuadorin lippu Ecuador 132 100
8 Togon lippu Togo 101 500
9 Papua-Uuden-Guinean lippu Papua-Uusi-Guinea 56 800
10 Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 53 000
Muut yhteensä 277 728
Koko maailma 4 230 790

Kaakaojauheen ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaojauheessa on tavallisimmin noin kymmenen prosenttia rasvaa, minkä vuoksi se sisältää paljon energiaa: noin 400 kilokaloria sataa grammaa kohti. Kaakaolajikkeet sisältävät vaihtelevia pitoisuuksia piristäviä alkaloideja kofeiinia, teobromiinia ja teofylliiniä.[9]

Raakakaakao[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakakaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista ja kompleksisimmista ruoka-aineista. Kaakao sisältää yli 1 200 aktiivista ainesosaa ja 10 % kaakaon painosta on antioksidantteja. Kaakao sisältää muun muassa magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, rikkiä, kuparia ja sinkkiä. Lisäksi kaakao on erittäin hyvä kuitujen lähde.[10][11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaotyttö. Jean-Étienne Liotardin pastellityö noin vuodelta 1744.

Jo Kristoffer Kolumbus toi kolmannelta Amerikan-matkaltaan 1502 tuliaisena kaakaopapuja, mutta vasta Hernán Cortés ymmärsi todella kaakaon arvon. Cortés huomasi kaakaon olevan asteekkien pyhä juoma, jota he arvostivat niin paljon, että kaakaopapuja käytettiin asteekkien valtakunnassa maksuvälineenä. Vuonna 1521 Cortés valloitti asteekkien pääkaupungin ja lähetti laivalasteittain asteekkien aarteita Espanjaan. Kullan ohella laivoihin lastattiin kaakaota ja vaniljaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]