Didier Deschamps

Didier Deschamps

Henkilötiedot
Koko nimi	Didier Claude Deschamps
Syntymäaika	15. lokakuuta 1968
Syntymäpaikka	Bayonne, Ranska
Pelipaikka	keskikenttäpelaaja
Pituus	174 senttimetriä
Lempinimi	Didi
Seura
Seura	Ranskan maajoukkue
Tehtävä	Päävalmentaja
Junioriseurat
1976–1983	Bayonne
1983–1985	Nantes
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1985–1989	Nantes	111	(4)
1989–1994	Marseille	123	(6)
1990–1991	→ Bordeaux (laina)	29	(3)
1994–1999	Juventus	124	(4)
1999–2000	Chelsea	27	(0)
2000–2001	Valencia	13	(0)
Yhteensä		427	(17)
Maajoukkue
1988–1989	Ranska U21	18	(0)
1989–2000	Ranska	103	(4)
Valmennusura
2001–2005	Monaco
2006–2007	Juventus
2009–2012	Marseille
2012–	Ranskan maajoukkue
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. Nimi-testi OK

Didier Claude Deschamps (s. 15. lokakuuta 1968 Bayonne, Akvitanian hallintoalue, Ranska) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustava keskikenttäpelaaja. Heinäkuusta 2012 lähtien hän on toiminut Ranskan maajoukkueen päävalmentajana.

Ura pelaajana

Pelaajaurallaan puolustavana keskikenttämiehenä viihtynyt Deschamps edusti Nantesia, Marseillea, Bordeaux'ta, Juventusta, Chelseaa ja Valenciaa. Hän saavutti urallaan muun muassa kaksi Ranskan mestaruutta, kolme Italian mestaruutta, kaksi Mestarien liigan voittoa, Intercontinental Cupin voiton ja FA Cupin voiton.

Ranskan maajoukkueessa Deschamps pelasi 103 ottelua ja teki niissä 4 maalia. Hän edusti Ranskaa MM-kisoissa vuonna 1998 sekä EM-kisoissa vuosina 1992, 1996 ja 2000. Deschamps toimi Ranskan kapteenina maan voittaessa mestaruuden vuoden 1998 MM-kotikisoissa ja vuoden 2000 EM-kisoissa.

Meriitit pelaajana

Kansainväliset kilpailut

• Maailmanmestaruus: 1998
• Euroopan mestaruus: 2000
• Mestarien liiga (2): 1993, 1996
• Intercontinental Cup: 1996
• UEFA Super Cup: 1996

Ranska

• Ranskan mestaruus (2): 1991, 1992

Italia

• Italian mestaruus (3): 1995, 1997, 1998
• Coppa Italia: 1995
• Italian supercup (2): 1995, 1997

Englanti

• FA Cup: 2000

Ura valmentajana

Deschamps lopetti pelaajauransa vuonna 2001 ja ryhtyi samana vuonna AS Monacon päävalmentajaksi. Hän johti Monacon Mestarien liigan finaaliin vuonna 2004, mutta erosi tehtävästään seuraavana vuonna. Juventuksen päävalmentajaksi Deschamps nimitettiin kesällä 2006. Hän johdatti Serie B:hen kabinettipäätöksellä pudotetun Juventuksen sarjan voittoon ja liiganousuun, mutta erosi tehtävästään kauden päätyttyä.

Juventuksesta lähtönsä jälkeen Deschamps oli useiden siirtohuhujen kohteena. Toukokuussa 2009 Deschamps allekirjoitti vihdoin uuden valmennussopimuksen ja siirtyi kesällä 2009 Olympique de Marseillen peräsimeen. Deschampsin johdolla Marseille lähti kauteen 2009–2010 taistelemaan mestaruudesta. Seuran 17 vuotta kestänyt kausi ilman pokaalia päättyi lopulta maaliskuun lopussa, kun Deschamps johdatti joukkueen Coupe de la Liguen voittoon. Ensimmäistä kertaa loppuottelussa esiintynyt Marseille kaatoi FC Girondins de Bordeaux'n 3–1. Lopullisesti kauden kruunasi liigamestaruuden varmistuminen kaksi kierrosta ennen sarjan loppua. Mestaruus oli Marseillen ensimmäinen sitten kauden 1991–1992, jolloin Deschamps oli juhlimassa sitä pelaajana.

Kaudella 2010/11 Olympique Marseille jatkoi hyviä esityksiään Deschampsin alaisuudessa. Mestarien liigassa Marseille eteni alkulohkostaan jatkoon, mutta tie katkesi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Manchester Unitedia vastaan. Avausottelu päättyi 0-0, mutta Old Traffordilla tuli tappio 2-1. Deschamps luotsasi OM:n toistamiseen Coupe de la Liguen mestaruuteen, kun finaalissa kaatui Montpellier HSC 1-0. Keväällä 2011 Deschampsin ja OM:n seurajohdon kerrottiin ajautuneen erimielisyyksiin seuran kehittämisestä. Liigamestaruuden karattua Lille OSC:lle kasvoivat huhut Deschampsin siirtymisestä AS Roman tai Chelsean peräsimeen. Kesäkuun alussa Deschamps kuitenkin katkaisi huhuilta siivet allekirjoitettuaan kesään 2014 ulottuvan kaksivuotisen jatkosopimuksen OM:n kanssa.

Kaudella 2011/12 Marseille pelasi kehnon liigakauden ja putosi jo syksyllä kauas mestaruuskamppailusta. Mestarien liigassa joukkue taisteli tiensä jatkoon alkulohkosta ja pudotti ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Internazionalen, mutta puolivälierissä FC Bayern München oli parempi yhteismaalein 4-0. Synkkään kauteen lohdutusta toi seuran kolmas perättäinen Coupe de la Liguen mestaruus, kun Olympique Lyonnais kaatui finaalissa 1-0.

Kesäkuussa 2012 Deschamps kertoi olevansa valmis jättämään Marseillen päävalmentajuuden kehnon kauden jälkeen. Deschampsin mukaan olosuhteet seurassa ovat sellaiset, ettei hänen jatkonsa palvele kummankaan osapuolen etuja. Deschampsin ja Marseillen seurajohdon väliset keskustelut päättyivät tuloksettomina 30. kesäkuuta ja niitä on tarkoitus jatkaa uudelleen 2. heinäkuuta. Suurimmat kiistat koskevat rahan käyttöä: Deschamps haluaisi käyttöönsä suuremman pelaajabudjetin, jota seuran omistaja Marghareta Louis-Dreyfus ei ole valmis antamaan. Lisäksi Deschampsilla on erimielisyyksiä urheilutoimenjohtaja José Anigo kanssa. Lopulta Marseille ilmoitti 1. heinäkuuta, ettei Deschamps jatka seuran päävalmentajana.

Deschampsin jätettyä Marseille, huhut hänen siirtymisestään Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi alkoivat. Deschamps kieltäytyi jo kerran tehtävästä, mutta lopulta hän teki sopimuksen maan jalkapalloliiton kanssa 9. elokuuta. Deschampsin johdolla Ranska pelasi vaikeat karsinnat MM-kisoihin 2014. Deschamps sai paljon kritiikkiä joukkueen aneemisista esityksistä ja erityisesti maalinteko-ongelmista. Syksyn 2013 aikana joukkue alkoi löytää peli-ilon ja kukisti esimerkiksi Australian 6-0 ja MM-karsinnoissa Suomen 3-0. Lopulta Ranska sijoittui karsintalohkonsa kakkoseksi ja pelasi jatkokarsinnoissa Ukrainaa vastaan. Ensimmäinen osaottelu päättyi katastrofaaliseen 0-2 tappioon Kiovassa. Ranska nousi kuitenkin sillasta ja voitti kotonaan 3-0 edeten näin viidettä kertaa perättäin MM-lopputurnaukseen. Karsintojen jälkeen Ranskan jalkapalloliitto teki Deschampsin kanssa vuoteen 2016 ulottuvan jatkosopimuksen.

MM-kisoissa 2014 Ranska voitti alkulohkonsa kaatamalla Hondurasin ja Sveitsin selvin lukemin. Pudotuspeleissä Ranska kaatoi Nigerian 2-0, mutta joutui puolivälierissä taipumaan tiukan taistelun jälkeen sittemmin maailmanmestaruuden voittaneelle Saksalle 1-0.

Meriitit valmentajana

• Mestarien liiga
  • Hopeaa: 2004
• Ranskan mestaruus: 2010
• Coupe de la Ligue (4): 2003, 2010, 2011, 2012
• Serie B: 2007
• UNFP:n vuoden valmentaja Ligue 1:ssä: 2004
• MM-puolivälierät: 2014

Perhe

Deschamps on naimisissa ja hänellä on yksi poika, Dylan.

Viitteet

Edeltäjä: –

Mestarien liigan voittanut kapteeni 1993

Seuraaja: Mauro Tassotti

Edeltäjä: Vincent Guérin

France Footballin vuoden pelaaja 1996

Seuraaja: Lilian Thuram

Edeltäjä: Jacques Santini Laurent Blanc

France Footballin vuoden valmentaja 2003 2010

Seuraaja: Paul Le Guen Rudi Garcia

Edeltäjä: Guy Lacombe

UNFP:n Vuoden valmentaja Ligue 1:ssä 2004

Seuraaja: Paul Le Guen

Edeltäjä: Claude Puel

AS Monacon päävalmentaja 2001–9/2005

Seuraaja: Jean Petit

Edeltäjä: Fabio Capello

Juventuksen päävalmentaja 2006–2007

Seuraaja: Claudio Ranieri

Edeltäjä: Eric Gerets

Olympique de Marseillen päävalmentaja 2009–2012

Seuraaja: Élie Baup

Ranskan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat

Batteux (1955-62) • Guérin (1962–66) • Arribas ja Snella (1966) • Fontaine (1967) • Dugauguez (1967-68)
Boulogne (1969–73) • Kovács (1973–75) • Hidalgo (1976–84) • Michel (1984-88)
Platini (1988–92) • Houllier (1992–93) • Jacquet (1993–98) • Lemerre (1998–2002) • Santini (2002–04)
Domenech (2004–2010) • Blanc (2010–2012) • Deschamps (2012–)

Jalkapallon maailmanmestaruuden voittaneet kapteenit

1930 José Nasazzi | 1934 Gianpiero Combi | 1938 Giuseppe Meazza | 1950 Obdulio Varela | 1954 Fritz Walter | 1958 Hilderaldo Bellini | 1962 Mauro Ramos | 1966 Bobby Moore | 1970 Carlos Alberto | 1974 Franz Beckenbauer | 1978 Daniel Passarella | 1982 Dino Zoff | 1986 Diego Maradona | 1990 Lothar Matthäus | 1994 Dunga | 1998 Didier Deschamps | 2002 Cafu | 2006 Fabio Cannavaro | 2010 Iker Casillas | 2014 Philipp Lahm

Jalkapallon Euroopan-mestaruuden voittaneet kapteenit

1960 Igor Netto | 1964 Fernando Olivella | 1968 Giacinto Facchetti | 1972 Franz Beckenbauer | 1976 Anton Ondruš | 1980 Bernard Dietz | 1984 Michel Platini | 1988 Ruud Gullit | 1992 Lars Olsen | 1996 Jürgen Klinsmann | 2000 Didier Deschamps | 2004 Theodoros Zagorakis | 2008 Iker Casillas | 2012 Iker Casillas

Ranskan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 1998

1 Lama | 2 Candela | 3 Lizarazu | 4 Vieira | 5 Blanc | 6 Djorkaeff | 7 Deschamps | 8 Desailly | 9 Guivarc'h | 10 Zidane | 11 Pirès | 12 Henry | 13 Diomède | 14 Boghossian | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Petit | 18 Lebœuf | 19 Karembeu | 20 Trezeguet | 21 Dugarry | 22 Charbonnier | Valmentaja Jacquet

Ranskan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2014

1 Lloris | 2 Debuchy | 3 Evra | 4 Varane | 5 Sakho | 6 Cabaye | 7 Cabella | 8 Valbuena | 9 Giroud | 10 Benzema | 11 Griezmann | 12 Mavuba | 13 Mangala | 14 Matuidi | 15 Sagna | 16 Ruffier | 17 Digne | 18 Sissoko | 19 Pogba | 20 Rémy | 21 Koscielny | 22 Schneiderlin | 23 Landreau | Valmentaja Deschamps

Ranskan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2016

1 Lloris | 2 Jallet | 3 Evra | 4 Rami | 5 Kanté | 6 Cabaye | 7 Griezmann | 8 Payet | 9 Giroud | 10 Gignac | 11 Martial | 12 Schneiderlin | 13 Mangala | 14 Matuidi | 15 Pogba | 16 Mandanda | 17 Digne | 18 Sissoko | 19 Sagna | 20 Coman | 21 Koscielny | 22 Umtiti | 23 Costil | Valmentaja Deschamps