Belgian jalkapallomaajoukkue

Belgia
Lempinimi	de Rode Duivels; les Diables Rouges; die Roten Teufel; (Punaiset Paholaiset)
Liitto	Belgian kuninkaallinen jalkapalloliitto; (KBVB/URBSFA/KBFV)
Maanosaliitto	UEFA (Eurooppa)
Kenttä	Kuningas Baudouinin stadion
Valmentaja	avoin
Kapteeni	Eden Hazard
Eniten otteluita	Jan Vertonghen (131)
Eniten maaleja	Romelu Lukaku (64)
FIFAn maakoodi	BEL
FIFA-ranking	2 (23.6.2022)
}} Kotipeliasu	}} Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
	Belgia 3–3 Ranska ; (Bryssel, Belgia; 1. toukokuuta 1904)
Suurin voitto
	Belgia 9–0 Sambia ; (Bryssel, Belgia; 4. kesäkuuta 1994); Belgia 10–1 San Marino ; (Bryssel, Belgia; 28. helmikuuta 2001)
Suurin tappio
	Englannin amatöörijoukkue 11–2 Belgia ; (Lontoo, Englanti; 17. huhtikuuta 1909)
MM-kilpailut
Esiintymiset	13 (ensimmäiset 1930)
Paras MM-sijoitus	kolmas (2018)
EM-kilpailut
Esiintymiset	6 (ensimmäiset 1972)
Paras sijoitus	toinen (1980)
	Infobox OK

Belgian jalkapallomaajoukkue (holl. Belgisch voetbalelftal; ransk. Équipe belge de football; saks. Belgische Fußballnationalmannschaft) edustaa Belgiaa kansainvälisissä jalkapallo-otteluissa. Sitä hallinnoi Belgian kuninkaallinen jalkapalloliitto.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäisen virallisen ottelunsa vappuna 1904. Ottelu pelattiin Brysselissä Englannin joukkuetta vastaan ja sen lopputulos oli 3–3-tasapeli. Ennen tätä ottelua belgialaiset olivat toki pelanneet joitakin otteluita, mutta koska joukkueessa pelasi tuolloin myös muiden maiden, lähinnä Englannin, kansalaisia, näitä otteluita ei lasketa virallisiksi maaotteluiksi. Esimerkiksi Hollanti kaatui maalein 8–0 28. huhtikuuta 1901 muutamien englantilaisten vahvistaessa joukkuetta. Vuodesta 1905 alkaen Belgian oli määrä pelata maaotteluita Hollantia vastaan kahdesti vuodessa siten, että toinen ottelu pelattaisiin Antwerpenissa ja toinen Rotterdamissa. Tuohon aikaan maajoukkueen kokoamisesta vastasi Belgian suurimpien seurajoukkueiden edustajista koottu työryhmä. Lempinimen Punaiset Paholaiset (Les Diables Rouges) keksi journalisti Pierre Walckiers vuonna 1906 joukkueen voitettua Rotterdamissa Hollannin maalein 2–3.

Seuraavan kuuden vuosikymmenen aikana Belgiasta kehittyi hyvä kakkoskorin joukkue, joka vain harvoin ylti pelaamaan arvoturnausten voitosta, mutta tarjosi yksittäisissä otteluissa muille kovan vastuksen niin vieraissa kuin etenkin kotikentällään. Joukkueen suurin vahvuus piili paitsioansaan perustuvassa pelitavassa. 1980- ja 1990-luvut olivat yleisesti joukkueen parasta aikaa. Valmentaja Guy Thysin alaisuudessa Belgia tunnettiin hyvin organisoituneena ja fyysistä peliä suosivana joukkueena, jota oli vaikea voittaa. Joukkueen tiukan pelikurin lisäksi sellaiset yksittäiset pelaajat, kuten maalivahti Jean-Marie Pfaff, keskikenttäpelaaja Eric Gerets ja pelinrakentaja Enzo Scifo vahvistivat joukkuetta omalla panoksellaan. Kuitenkin joukkueella oli taipumus hieman horjuvaan peliasenteeseen. Etukäteen huonompia maita vastaan joukkue saattoi monestikin kärsiä asennevammasta, mutta suuria maita vastaan peliasenne oli lähes aina kova kuin kivi.

Vielä 2000-luvun alussa edes maailman huippujoukkueet eivät pitäneet pelaamisesta Belgian Punaisia Paholaisia vastaan. Jopa Brasilialla oli suuria vaikeuksia ansaita 2–0-voitto Belgiasta vuoden 2002 MM-turnauksen pudotuspelivaiheessa. Tämän turnauksen jälkeen Belgia menetti hiljalleen asemiaan FIFA:n maajoukkuerankingissa, eikä se pitkään kyennyt nousemaan aiemmalle tasolleen. Uusi nousu koitti 2010-luvulla: joukkue ylsi puolivälieriin MM-kilpailuissa 2014 ja EM-kilpailuissa 2016 sekä saavutti pronssia MM-kilpailuissa 2018 ja nousi maailmanrankingin ykköseksi.

Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian saavutukset maailmanmestaruuskilpailuissa kertovat siitä hyvästä pelaajamateriaalin tasosta, joka maalla on vuosien varrella ollut huomioiden maan koko ja väestöpohja. Belgia selviytyi karsinnoista kuusiin perättäisiin MM-kisoihin vuosina 1982–2002. Vuoden 1974 kisoihin Belgia ei karsintalohkonsa kakkosena päässyt vaikka se ei hävinnyt karsinnoissa yhtään ottelua. Meksikon kisoissa 1986 Belgia sijoittui neljänneksi. Se hävisi vain välieräottelun Argentiinalle, joka sittemmin voitti mestaruuden, sekä pronssiottelun jatkoajalla Ranskalle maalein 2–4. Ensimmäisen mitalinsa Belgia saavutti Venäjän kisoissa 2018 sijoittuessaan pronssille.

Maailmanmestaruuskilpailut									Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi	Kierros	Sija	O	V	T	H	TM	PM	O	V	T	H	TM	PM
1930	1. kierros	11.	2	0	0	2	0	4	Ei kutsuttu karsintoihin
1934		15.	1	0	0	1	2	5	2	0	1	1	6	8
1938		13.	1	0	0	1	1	3	2	1	1	0	4	3
1950	Ei osallistunut karsintoihin
1954	Lohkovaihe	12.	2	0	1	1	5	8	4	3	1	0	11	6
1958	Ei selviytynyt karsinnoista								4	2	1	1	16	11
1962									4	0	0	4	3	10
1966									5	3	0	2	11	3
1970	Lohkovaihe	10.	3	1	0	2	4	5	6	4	1	1	14	8
1974	Ei selviytynyt karsinnoista								6	4	2	0	12	0
1978	Ei selviytynyt karsinnoista								6	3	0	3	7	6
1982	2. kierros	12.	5	2	1	2	3	5	8	5	1	2	12	9
1986	Neljäs sija	4.	7	2	2	3	12	15	8	4	2	2	9	5
1990	Neljännesvälierät	9.	4	2	0	2	6	4	8	4	4	0	15	5
1994	Neljännesvälierät	9.	4	2	0	2	4	4	10	7	1	2	16	5
1998	Lohkovaihe	19.	3	0	3	0	3	3	10	7	1	2	23	13
2002	Neljännesvälierät	14.	4	1	2	1	6	7	10	7	2	1	27	6
2006	Ei selviytynyt karsinnoista								10	3	3	4	16	11
2010	Ei selviytynyt karsinnoista								10	3	1	6	13	20
2014	Puolivälierät	6.	5	4	0	1	6	3	10	8	2	0	18	4
2018	Pronssia	3.	7	6	0	1	16	6	10	9	1	0	43	6
2022									8	6	2	0	25	6
Yhteensä		13/21	48	20	9	19	68	72	141	83	27	31	302	147

Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgia on EM-kilpailuissa yltänyt kerran loppuotteluun. Italian turnauksessa 1980 se hävisi loppuottelussa Länsi-Saksalle maalein 1–2. Vuonna 1972 Belgia saavutti pronssia. Suuri pettymys oli jääminen alkulohkoon kotikisoissa 2000, minkä jälkeen joukkue ei yltänyt mukaan kolmeen seuraavaan lopputurnaukseen. Kesän 2021 EM-kilpailujen aikaan Belgia oli FIFA:n rankingissa ykkönen mutta hävisi EM-turnauksen puolivälierissä Italialle.

1960 – Ei osallistunut
1964–1968 – Ei selviytynyt karsinnoista
1972 – Pronssia
1976 – Ei selviytynyt karsinnoista
1980 – Hopeaa
1984 – Ensimmäinen kierros
1988–1996 – Ei selviytynyt karsinnoista
2000 – Ensimmäinen kierros
2004–2012 – Ei selviytynyt karsinnoista
2016 - Puolivälierät
2020 - Puolivälierät

Olympiakisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1900 kisoissa Belgia voitti pronssimitalin ja 20 vuotta myöhemmin kultamitalin.

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyn 2018 joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajaton valittu Kansojen Liigan otteluun Sveitsiä vastaan 12. lokakuuta 2018. ja ystävyysotteluun Alankomaita vastaan 16. lokakuuta 2018.
Ottelut ja maalit on päivitetty 12. lokakuuta 2018 Sveitsiä vastaan pelatun ottelun jälkeen.

#	Pel.	Pelaaja	Syntymäaika (ikä)	Ottelut	Maalit	Joukkue
1	1M	Thibaut Courtois	11. toukokuuta 1992 (ikä 30)	68	0	Real Madrid
12	1M	Simon Mignolet	6. maaliskuuta 1988 (ikä 34)	21	0	Liverpool
13	1M	Koen Casteels	25. kesäkuuta 1992 (ikä 30)	0	0	VfL Wolfsburg
24	1M	Matz Sels	26. helmikuuta 1992 (ikä 30)	0	0	Strasbourg

4	2P	Vincent Kompany	10. huhtikuuta 1986 (ikä 36)	85	4	Manchester City
2	2P	Toby Alderweireld	2. maaliskuuta 1989 (ikä 33)	85	3	Tottenham Hotspur
3	2P	Thomas Vermaelen	14. marraskuuta 1985 (ikä 37)	71	1	Barcelona
20	2P	Dedryck Boyata	28. marraskuuta 1990 (ikä 32)	12	0	Celtic
5	2P	Jason Denayer	28. kesäkuuta 1995 (ikä 27)	8	0	Lyon
19	2P	Christian Kabasele	24. helmikuuta 1991 (ikä 31)	2	0	Watford
25	2P	Brandon Mechele	28. helmikuuta 1993 (ikä 29)	0	0	Watford

6	3KK	Axel Witsel	12. tammikuuta 1989 (ikä 33)	98	9	Borussia Dortmund
8	3KK	Marouane Fellaini	22. marraskuuta 1987 (ikä 35)	87	18	Manchester United
22	3KK	Nacer Chadli	2. elokuuta 1989 (ikä 33)	53	6	Monaco
15	3KK	Thomas Meunier	2. syyskuuta 1991 (ikä 31)	33	6	Paris Saint-Germain
11	3KK	Yannick Carrasco	4. syyskuuta 1993 (ikä 29)	33	5	Dalian Yifang
17	3KK	Youri Tielemans	7. toukokuuta 1997 (ikä 25)	16	0	Monaco
21	3KK	Timothy Castagne	5. joulukuuta 1995 (ikä 27)	1	0	Atalanta
7	3KK	Dennis Praet	14. toukokuuta 1994 (ikä 28)	1	0	Sampdoria
18	3KK	Hans Vanaken	14. elokuuta 1992 (ikä 30)	1	0	Brugge

18	4H	Eden Hazard (Kapteeni)	7. tammikuuta 1991 (ikä 31)	95	27	Chelsea
9	4H	Romelu Lukaku	13. toukokuuta 1993 (ikä 29)	78	45	Manchester United
14	4H	Dries Mertens	6. toukokuuta 1987 (ikä 35)	77	15	Napoli
23	4H	Michy Batshuayi	2. lokakuuta 1993 (ikä 29)	20	10	Valencia
16	4H	Thorgan Hazard	29. maaliskuuta 1993 (ikä 29)	16	1	Borussia Mönchengladbach

Kutsutut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajat valittiin ystävyysotteluun Australiaa vastaan 4. syyskuuta 2014.
Ottelut ja maalit on päivitetty 4. syyskuuta 2014 Australiaa vastaan pelatun ottelun jälkeen.

#	Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura
1	M	Thibaut Courtois	11. toukokuuta 1992 (ikä 30)	23	0	Chelsea
12	M	Simon Mignolet	6. elokuuta 1988 (ikä 34)	13	0	Liverpool
21	M	Jean-François Gillet	31. toukokuuta 1979 (ikä 43)	9	0	Torino

2	P	Toby Alderweireld	2. maaliskuuta 1989 (ikä 33)	39	1	Southampton
3	P	Nicolas Lombaerts	20. maaliskuuta 1985 (ikä 37)	27	2	Zenit Pietari
4	P	Vincent Kompany (Kapteeni)	10. huhtikuuta 1986 (ikä 36)	63	4	Manchester City
5	P	Jan Vertonghen	24. huhtikuuta 1987 (ikä 35)	60	5	Tottenham Hotspur
13	P	Guillaume Gillet	9. maaliskuuta 1984 (ikä 38)	21	1	Bastia
15	P	Jordan Lukaku	25. heinäkuuta 1994 (ikä 28)	0	10	Oostende
23	P	Laurent Ciman	5. elokuuta 1985 (ikä 37)	9	10	Standard Liège

6	KK	Axel Witsel	12. tammikuuta 1989 (ikä 33)	52	6	Zenit Pietari
7	KK	Kevin De Bruyne	28. kesäkuuta 1991 (ikä 31)	25	5	Manchester City
8	KK	Radja Nainggolan	4. toukokuuta 1988 (ikä 34)	6	1	Roma
16	KK	Steven Defour	15. huhtikuuta 1988 (ikä 34)	44	2	Anderlecht
17	KK	Yannick Ferreira Carrasco	4. syyskuuta 1993 (ikä 29)	0	0	Monaco
18	KK	Thorgan Hazard	29. maaliskuuta 1993 (ikä 29)	1	0	Borussia Mönchengladbach
19	KK	Mousa Dembélé	16. heinäkuuta 1987 (ikä 35)	60	5	Tottenham Hotspur
22	KK	Nacer Chadli	2. elokuuta 1989 (ikä 33)	25	2	Tottenham Hotspur

9	H	Divock Origi	18. huhtikuuta 1995 (ikä 27)	8	1	Lille
11	H	Kevin Mirallas	5. lokakuuta 1987 (ikä 35)	49	9	Everton
14	H	Dries Mertens	6. toukokuuta 1987 (ikä 35)	30	5	Napoli
20	H	Adnan Januzaj	5. helmikuuta 1995 (ikä 27)	3	0	Manchester United

Muut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:

Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura	Viimeisin maaottelukutsu
M	Sammy Bossut	11. elokuuta 1985 (ikä 37)	0	0	Zulte Waregem	Maailmanmestaruuskilpailut 2014
M	Koen Casteels	25. kesäkuuta 1992 (ikä 30)	0	0	Hoffenheim	Maailmanmestaruuskilpailut 2014
M	Thomas Kaminski	23. lokakuuta 1992 (ikä 30)	0	0	Anorthosis Famagusta	Ruotsi, 1. kesäkuuta 2014
M	Silvio Proto	23. toukokuuta 1983 (ikä 39)	13	0	Anderlecht	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)

P	Jelle Van Damme	10. lokakuuta 1983 (ikä 39)	31	0	Standard Liège	Australia, 4. syyskuuta 2014
P	Daniel Van Buyten ^ERO	7. helmikuuta 1978 (ikä 44)	84	10	Lopettanut uransa	Maailmanmestaruuskilpailut 2014
P	Thomas Vermaelen	14. marraskuuta 1985 (ikä 37)	48	1	Barcelona	Maailmanmestaruuskilpailut 2014
P	Sébastien Pocognoli	1. elokuuta 1987 (ikä 35)	12	0	West Bromwich Albion	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
P	Thomas Meunier	12. syyskuuta 1991 (ikä 31)	2	0	Club Brugge	Japani, 19. marraskuuta 2013

KK	Marouane Fellaini	22. marraskuuta 1987 (ikä 35)	54	9	Manchester United	Maailmanmestaruuskilpailut 2014
KK	Timmy Simons ^ERO	11. joulukuuta 1976 (ikä 45)	93	6	Club Brugge	Norsunluurannikko, 5. maaliskuuta 2014

H	Eden Hazard	7. tammikuuta 1991 (ikä 31)	50	6	Chelsea	Australia, 4. syyskuuta 2014
H	Romelu Lukaku	13. toukokuuta 1993 (ikä 29)	32	7	Everton	Australia, 4. syyskuuta 2014
H	Michy Batshuayi	2. lokakuuta 1993 (ikä 29)	0	0	Marseille	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 (alustava kokoonpano)
H	Christian Benteke	3. joulukuuta 1990 (ikä 32)	18	6	Aston Villa	Norsunluurannikko, 5. maaliskuuta 2014
H	Zakaria Bakkali	26. tammikuuta 1996 (ikä 26)	1	0	PSV	Wales, 15. lokakuuta 2013

Huomautukset

= Pelaaja on loukkaantunut
^ERO = Pelaaja on eronnut maajoukkueesta

Edelliset kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut: 1930 · 1934 · 1938 · 1954 · 1970 · 1982 · 1986 · 1990 · 1994 · 1998 · 2002 · 2014 · 2018

Euroopan-mestaruuskilpailut: 1972 · 1980 · 1984 · 2000 · 2016 · 2020

Eniten maaotteluita ja maaottelumaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian maajoukkueessa yli sata maaottelua ovat kesän 2021 EM-kilpailujen päättyessä pelanneet Jan Vertonghen (131), Axel Witsel (114), Toby Alderweireld (113), Eden Hazard (111) ja Dries Mertens (102).^[2] Kaikki vähintään 50 maaottelua pelanneet löytyvät erillisestä luettelosta.

Eniten maaottelumaaleja ovat tehneet Romelu Lukaku (64), Eden Hazard (32), Bernard Voorhoof (30), Paul Van Himst (30), Marc Wilmots (28) ja Joseph Mermans (27).^[2]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1910–1913 William Maxwell
1914 Charles Bunyan
1920–1928 William Maxwell
1928–1930 Victor Löwenfelt
1930–1934 Hector Goetinck
1935 Jules Turnauer
1935–1940 Jack Butler
1944–1946 François Demol
1947–1953 Bill Gormlie
1953–1954 Dougall Livingstone
1955–1957 André Vandeweyer

1957 Louis Nicolay
1957–1958 Geza Toldi
1958–1968 Constant Vanden Stock
1968–1976 Raymond Goethals
1976–1989 Guy Thys
1989–1990 Walter Meeuws
1990–1991 Guy Thys
1991–1996 Paul Van Himst
1996 Wilfried Van Moer
1997–1999 Georges Leekens
1999–2002 Robert Waseige

2002–2005 Aimé Anthuenis
2006–2009 René Vandereycken
2009 Franky Vercauteren
2009–2010 Dick Advocaat
2010–2012 Georges Leekens
2012–2016 Marc Wilmots
2016–2022 Roberto Martínez

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ FIFA Men's Ranking FIFA.com. 23.6.2022. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 26.6.2022. (englanniksi)
↑ ^a ^b Stokkermars, Karel: Belgium - Record International Players 7.7.2021. RSSSF. Viitattu 15.7.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgian jalkapallomaajoukkue Wikimedia Commonsissa

Jalkapallon olympiavoittajat

1900 Upton Park FC	1904 Galt FC	1908 Iso-Britannia	1912 Iso-Britannia	1920 Belgia	1924 Uruguay
1928 Uruguay	1936 Italia	1948 Ruotsi	1952 Unkari	1956 Neuvostoliitto	1960 Jugoslavia
1964 Unkari	1968 Unkari	1972 Puola	1976 Itä-Saksa	1980 Tšekkoslovakia	1984 Ranska
1988 Neuvostoliitto	1992 Espanja	1996 Nigeria	2000 Kamerun	2004 Argentiina	2008 Argentiina
2012 Meksiko	2016 Brasilia	2020 Brasilia