Tanskan jalkapallomaajoukkue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanska
Danish football crest.png
Lempinimi De Rød-Hvide (Puna-valkoiset)
Danish Dynamite (Tanskalainen dynamiitti)
Liitto Tanskan jalkapalloliitto
Maanosaliitto UEFA (Eurooppa)
Kenttä Parken
Valmentaja Kasper Hjulmand
Kapteeni Simon Kjær
Eniten otteluita Peter Schmeichel (129)
Eniten maaleja Poul ”Tist” Nielsen (52)
Jon Dahl Tomasson (52)
FIFAn maakoodi DEN
FIFA-ranking 10 (27.5.2021) [1]
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu

 Tanska 9–0 Ranska  (B)
(Lontoo, Englanti; 19. lokakuuta 1908)

Suurin voitto

 Tanska 17–1 Ranska 
(Lontoo, Englanti; 22. lokakuuta 1908)

Suurin tappio

 Saksa 8–0 Tanska 
(Breslau, Saksa; 16. toukokuuta 1937)

MM-kilpailut
Esiintymiset 5 (ensimmäiset 1986)
Paras MM-sijoitus Puolivälierät (1998)
EM-kilpailut
Esiintymiset 9 (ensimmäiset 1964)
Paras sijoitus Mestaruus (1992)

Tanskan jalkapallomaajoukkue (tansk. Danmarks fodboldlandshold) edustaa Tanskaa jalkapallon miesten kansainvälisissä maajoukkuekilpailuissa. Maajoukkuetta hallinnoi Tanskan jalkapalloliitto.

Tanska on ollut miesten jalkapallon kansainvälisellä huipulla 1980-luvun puolivälistä lähtien, parhaimpana saavutuksena Euroopan mestaruus 1992 Ruotsin kisoista. EM-kisoissa Tanska on pelannut yhdeksän kertaa. MM-kisoissa Tanska on pelannut viidesti, ja edennyt parhaimmillaan puolivälieriin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoliammattilainen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan joukkue vuoden 1912 olympialaisissa.

Tanskan joukkue, joka todellisuudessa oli Kööpenhaminan yliopiston joukkue, voitti olympiakultaa epävirallisissa 1906 Ateenan välikisoissa. Loppuottelussa se voitti Kreikan 9–0.[2] Kaksi vuotta myöhemmin 1908 virallisissa olympialaisissa se saavutti hopeaa,[3] samoin kuin tästä neljän vuoden kuluttua 1912 olympiakisoissa. Kun MM-kisoja alettiin järjestää, se ei osallistunut koko kilpailuihin tai karsintoihin ennen vuotta 1958. 1948 olympialaisista se saavutti pronssia[4]. Tanskasta tuli hyviä jalkapalloilijoita, mutta parhaimmat muuttivat ammattilaisiksi ulkomaille, eikä heitä nähty maajoukkueessa. 1960 Rooman kisoista Tanska voitti jälleen olympiahopeaa ja 1964 EM-turnauksessa se oli neljäs.

Tanskalainen dynamiitti (1980-1990)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavan kerran Tanskan joukkue selviytyi kansainväliseen arvoturnaukseen 1984 EM-kisoihin, missä se eteni välieriin saakka, kunnes hävisi Espanjalle rangaistuspotkukilpailussa. Noihin aikoihin valmentajana toimi Sepp Piontek. 1980-luvulla alkoivat ilmetä myös Tanskan maajoukkueen kansainvälisestikin tunnetut kannattajat, iloiset roligaanit, jotka kannattavat joukkuettaan riemukkaasti, mutta hyväntahtoisesti ja tarjoavat näin vastakohdan huliganismille. 1984 EM-kisoissa kannattajat palkittiin FIFA:n reilun pelin palkinnolla.

Ensimmäistä kertaa Tanska pelasi MM-kisoissa 1986 Meksikossa, missä se esitti alkulohkossa hyviä otteita ja voitti muun muassa Uruguayn maalein 6–1. Jatkokierroksella se kuitenkin putosi hävittyään Espanjalle 5–1 Emilio Butragueñon tehtyä ottelussa neljä maalia. Tanska selviytyi myös 1988 EM-kisoihin, missä se kuitenkin hävisi alkulohkonsa kaikki ottelut. Epäonnistuneiden 1990 MM-kisojen karsintojen jälkeen valmentajaksi nousi Piontekin vanha apulainen Richard Møller Nielsen.

Euroopan mestaruus (1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1992 EM-kisoihin Tanska ei alun perin edes selviytynyt sijoituttuaan karsintalohkossa toiseksi Jugoslavian takana ja eräs runkopelaajista, Michael Laudrup, lopetti maajoukkueuransa. Jugoslaviassa kuitenkin syttyi sota ja joukkue suljettiin turnauksesta, minkä seurauksena Tanska pääsi sen tilalle kisoihin. Tanska pelasi turnauksessa puolustavaa ja kurinalaista peliä, joka nojasi hyvin pitkälle maalivahti Peter Schmeichelin sekä puolustajien loistaviin otteisiin samoin kuin Brian Laudrupin luovaan peliin keskikentällä. Välierissä Tanska pudotti hallitsevan mestarin Alankomaat ja finaalissa vastaan asettui hallitseva maailmanmestari Saksa, jonka Tanska voitti 2–0.

Uusi nousu (1993-2000)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 Michael Laudrup teki paluun maajoukkueeseen, mutta joukkue ei selviytynyt 1994 Yhdysvaltain MM-lopputurnaukseen. Vuonna 1995 joukkue sai lohtua voitettuaan Maanosaliittojen cupin. Joukkue kaatoi alkusarjassa Saudi-Arabian maalein 2–0 ja Meksikon rangaistuspotkukilpailussa. Loppuottelussa se kohtasi Diego Maradonan johtamat Copa Américan mestarit, Argentiinan jalkapallomaajoukkueen. Tanska voitti ottelun Michael Laudrupin rangaistuspotkumaalilla ja Peter Rasmussenin maalilla 2–0.[5] Tanska pääsi 1996 Englannin EM-kisoihin hallitsevana mestarina, mutta taival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Møller Nielsen lähti ja hänen tilalleen tuli ruotsalainen Bo Johansson. Johanssonin kaudella joukkue lähti uuteen nousuun ja selviytyi 1998 Ranskan MM-kisoihin, missä se eteni puolivälieriin asti. Myös 2000 EM-kisoissa Tanskan kisataival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Johansson päätti olla uusimatta sopimustaan.

Olsenin joukkue (2000-2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudeksi valmentajaksi tuli 1980-luvun maajoukkuekapteeni Morten Olsen. Tanska selviytyi vakuuttavin ottein sekä 2002 MM- että 2004 EM-kisoihin. Kummatkin kisat päättyivät ensimmäiselle jatkokierrokselle.

2006 MM-kisojen karsinnoissa Tanskan lohkossa pelasivat muun muassa MM-pronssimitalisti Turkki ja hallitseva Euroopan mestari Kreikka sekä Ukraina. Tanska ei selviytynyt lohkosta kisoihin, vaan kisoihin meni lohkosta vain Ukraina. Tanska jäi rannalle toisista perättäisistä arvokisoista, kun se ei selvinnyt EM-kisoihin 2008. Morten Olsenin valmentama Tanska jäi karsintalohkossa F neljänneksi, edellä olivat kisoihin selvinneet Espanja ja Ruotsi sekä Pohjois-Irlanti.

Etelä-Afrikan MM-kisoihin 2010 joukkue selviytyi voitettuaan ennalta vaikean karsintalohkon, jossa Tanskan taakse jäivät mm. Portugali, Ruotsi sekä Unkari. Lopputurnauksessa Tanska jäi ensimmäistä kertaa alkulohkoon. Se hävisi Hollannille 0–2 voitti sen jälkeen Kamerunin 2–1, mutta tappio lohkon viimeisessä ottelussa Japanille 1–3 pudotti sen jatkosta.

Menestys arvokisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi Kierros Sija O V T H TM PM O V T H TM PM
Uruguay 1930 Ei osallistunut Ei osallistunut
Italia 1934 Ei osallistunut Ei osallistunut
Ranska 1938 Ei osallistunut Ei osallistunut
Brasilia 1950 Ei osallistunut Ei osallistunut
Sveitsi 1954 Ei osallistunut Ei osallistunut
Ruotsi 1958 Ei selviytynyt karsinnoista 4 0 0 4 4 13
Chile 1962 Ei osallistunut Ei osallistunut
Englanti 1966 Ei selviytynyt karsinnoista 6 1 1 4 7 18
Meksiko 1970 Ei selviytynyt karsinnoista 6 2 1 3 6 10
Länsi-Saksa 1974 Ei selviytynyt karsinnoista 4 0 1 3 2 13
Argentiina 1978 Ei selviytynyt karsinnoista 6 2 0 4 14 12
Espanja 1982 Ei selviytynyt karsinnoista 8 4 0 4 14 11
Meksiko 1986 Neljännesvälierät 9. 4 3 0 1 10 6 8 5 1 2 17 6
Italia 1990 Ei selviytynyt karsinnoista 6 3 2 1 15 6
Yhdysvallat 1994 Ei selviytynyt karsinnoista 12 7 4 1 15 2
Ranska 1998 Puolivälierät 5. 5 2 1 2 9 7 8 5 2 1 14 6
Etelä-Korea Japani 2002 Neljännesvälierät 10. 4 2 1 1 5 5 10 6 4 0 22 6
Saksa 2006 Ei selviytynyt karsinnoista 12 6 4 2 24 12
Etelä-Afrikka 2010 Lohkovaihe 24. 3 1 0 2 3 6 10 6 3 1 16 5
Brasilia 2014 Ei selviytynyt karsinnoista 10 4 4 2 17 12
Venäjä 2018 Neljännesvälierät 4 1 2 1 3 2 12 7 3 2 25 9
Qatar 2022
Yhteensä 5/20 20 9 4 7 30 26 122 58 30 34 212 141

Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1960Ei selviytynyt karsinnoista
  • 1964 – Neljäs
  • 19681980Ei selviytynyt karsinnoista
  • 1984 – Välierät
  • 1988 – 1. kierros
  • 1992Mestaruus
  • 1996 – 1. kierros
  • 2000 – 1. kierros
  • 2004 – Puolivälierät
  • 2008Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2012 – 1. kierros
  • 2016Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2020 – Välierät

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajat on valittu vuoden 2022 MM-kisojen karsintojen otteluihin Israelia vastaan 25. maaliskuuta 2021 ja Moldovaa vastaan 28. maaliskuuta 2021 sekä maaotteluun Itävaltaa vastaan 31. maaliskuuta 2021.

Ottelut ja maalit päivitetty 18. marraskuuta 2020 Belgia-ottelun jälkeen.

# Pel. Pelaaja Syntymäaika (ikä) Ottelut Maalit Joukkue
1 1M Kasper Schmeichel 5. marraskuuta 1986 (ikä 34) 60 0 Englanti Leicester City
16 1M Jonas Lössl 1. joulukuuta 1989 (ikä 31) 1 0 Tanska Midtjylland
22 1M Frederik Rønnow 4. elokuuta 1992 (ikä 28) 8 0 Saksa Schalke 04
3 2P Jannik Vestergaard 3. elokuuta 1992 (ikä 28) 19 1 Englanti Southampton
4 2P Simon Kjær (kapteeni) 26. maaliskuuta 1989 (ikä 32) 102 3 Italia A.C. Milan
5 2P Joakim Mæhle 20. toukokuuta 1997 (ikä 24) 6 1 Italia Atalanta
6 2P Andreas Christensen 4. lokakuuta 1996 (ikä 24) 38 1 Englanti Chelsea
12 2P Nicolai Boilesen 16. helmikuuta 1992 (ikä 29) 17 1 Tanska Kööpenhamina
13 2P Joachim Andersen 31. toukokuuta 1996 (ikä 25) 1 0 Englanti Fulham
14 2P Henrik Dalsgaard 27. heinäkuuta 1989 (ikä 32) 26 1 Englanti Brentford
17 2P Jens Stryger Larsen 21. helmikuuta 1991 (ikä 30) 31 1 Italia Udinese Calcio
2 3KK Jens Jønsson 10. tammikuuta 1993 (ikä 28) 2 0 Espanja Cádiz
8 3KK Thomas Delaney 3. syyskuuta 1991 (ikä 29) 50 5 Saksa Borussia Dortmund
10 3KK Christian Eriksen 14. helmikuuta 1992 (ikä 29) 103 36 Italia Internazionale
15 3KK Mathias Jensen 1. tammikuuta 1996 (ikä 25) 4 0 Englanti Brentford
18 3KK Daniel Wass 31. toukokuuta 1989 (ikä 32) 26 0 Espanja Valencia
23 3KK Pierre-Emile Højbjerg 5. elokuuta 1995 (ikä 25) 38 3 Englanti Tottenham Hotspur
25 3KK Lasse Schöne 26. toukokuuta 1986 (ikä 35) 50 3 Alankomaat Heerenveen
26 3KK Christian Nørgaard 10. maaliskuuta 1994 (ikä 27) 1 0 Englanti Brentford
27 3KK Philip Billing 11. kesäkuuta 1996 (ikä 25) 1 0 Englanti Bournemouth
7 4H Robert Skov 20. toukokuuta 1996 (ikä 25) 8 4 Saksa 1899 Hoffenheim
9 4H Martin Braithwaite 6. toukokuuta 1991 (ikä 30) 46 7 Espanja Barcelona
11 4H Jonas Wind 7. helmikuuta 1999 (ikä 22) 4 2 Tanska Kööpenhamina
19 4H Mikkel Damsgaard 3. heinäkuuta 2000 (ikä 21) 1 0 Italia Sampdoria
20 4H Yussuf Poulsen 15. kesäkuuta 1994 (ikä 27) 51 7 Saksa RB Leipzig
21 4H Marcus Ingvartsen 4. tammikuuta 1996 (ikä 25) 0 0 Saksa Union Berlin
24 4H Andreas Skov Olsen 29. joulukuuta 1999 (ikä 21) 2 1 Italia Bologna
4H Kasper Dolberg 6. lokakuuta 1997 (ikä 23) 22 5 Ranska Nice

Edelliset kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaiset ja maanosaliittojen cupit
Euroopan-mestaruuskilpailut
Maailmanmestaruuskilpailut

Eniten maaotteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalaispelaajista sataan maaotteluun ovat yltäneet Peter Schmeichel (129), Dennis Rommedahl (126), Simon Kjær (113), Jon Dahl Tomasson (112), Christian Eriksen (109), Thomas Helveg (108), Michael Laudrup (104), Martin Jørgensen (102), Morten Olsen (102) ja Thomas Sørensen (101). Vähintään 50 maaottelua Tanskan maajoukkueessa pelanneet löytyvät erillisestä luettelosta.[6]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIFA Men's Ranking FIFA.com. 27.5.2021. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 15. Otava, 1970.
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 17. Otava, 1970.
  4. Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 356. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  5. Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 13. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2.
  6. Mamrud, Roberto: Denmark - Record International Players 27.5.2021. RSSSF. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]