Viron jalkapallomaajoukkue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viro
Eesti Jalgpalli Liit.png
Lempinimi Sinisärgid (Sinipaidat)
Liitto Eesti Jalgpalli Liit (EJL)
Maanosaliitto UEFA (Eurooppa)
Kenttä A. Le Coq Arena
Valmentaja Magnus Pehrsson
Kapteeni Ragnar Klavan
Eniten otteluita Martin Reim (157)
Eniten maaleja Andres Oper (38)
FIFA:n maakoodi EST
FIFA-ranking 119 (9.3.2017) [1]
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
 Suomi 6–0 Viro 
(Helsinki, Suomi; 17. lokakuuta 1920)
Suurin voitto
 Liettua 0–6 Viro 
(Kaunas, Liettua; 24. kesäkuuta 1928)
Suurin tappio
 Suomi 10–2 Viro 
(Helsinki, Suomi; 11. elokuuta 1922)

Viron jalkapallomaajoukkue (viroksi Eesti jalgpallikoondis) edustaa Viroa kansainvälisissä jalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Joukkuetta hallinnoi Viron jalkapalloliitto.

Viro pelasi maaotteluita jo vuonna 1920, mutta vuoden 1940 jälkeen neuvostomiehityksen aikana maalla ei ollut maajoukkuetta. Vasta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Viro sai takaisin itsenäisyytensä ja jalkapallomaajoukkueensa. Uudelleenitsenäistymisensä jälkeen se pelasi Liettuaa vastaan Baltic Cupissa 15. marraskuuta 1991. Ensimmäinen FIFA:n tunnustama ottelu uuden itsenäistymisen jälkeen oli maalein 1-1 päättynyt kamppailu Sloveniaa vastaan 3. kesäkuuta 1992.

Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen Viro oli niistä heikoin jalkapallomaa. Viro kuului niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa jalkapallo ei ole ykköslaji. Se kärsi useita rökäletappioita karsintaotteluissa, mutta viime aikoina otteet ovat parantuneet ja Viro pystyy aika ajoin vakavasti haastamaan isompiaan. EM-kisojen 2004 karsintalohkossa Viro keräsi 8 pistettä yhtä monesta ottelusta. Se teki koko karsintojen aikana vain neljä maalia ja päästi omiinsa kuusi. MM-kisojen 2006 karsinnoissa se voitti karsintalohkonsa otteluista viisi, hävisi viisi ja pelasi kaksi tasapeliä. EM-kisojen 2008 karsinnassa Viro voitti Andorran kahdesti, pelasi kerran Makedonian kanssa tasan ja hävisi loput yhdeksän otteluaan.

Vuoden 2012 EM-kisojen karsinnoissa Viro selviytyi ainoana Baltian maana jatkokarsintoihin. Alkulohkonsa kymmenestä ottelusta se voitti viisi, pelasi kerran tasan ja hävisi neljä. Voiton joukkue sai kotiotteluista Färsaaria (2–1) ja Pohjois-Irlantia (4–1) vastaan sekä vierasotteluista Serbiaa (1–3), Sloveniaa (1–2) ja Pohjois-Irlantia (1–2) vastaan. Kotiottelu Serbiaa vastaan päättyi tasapeliin 1–1, ja vain Italialle Viro hävisi kahdesti (kotona 1–2, vieraissa 3–0). Viro sijoittui lohkossa toiseksi pisteen Serbiaa ja kaksi pistettä Sloveniaa edellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron tasavalta (1918–1940)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolaiset tutustuivat jalkapalloon Englannin merimiesten avulla 1900-luvun alussa, vaikka maa oli silti osana Venäjän keisarikuntaa. Maajoukkue muodostettiin Viron vapaussodan jälkeen (1918–1920). Se pelasi ensimmäisen ottelunsa 17. lokakuuta 1920 Helsingissä, joka päättyi Suomen 6–0 voittoon. Ottelu pelattiin ruohokentällä, joka oli ensimmäinen virolaisille. Viron jalkapalloliitto perustettiin 14. joulukuuta 1921 ja se liittyi FIFA:n jäseneksi yhdessä Jugoslavian, Latvian, Puolan, Tšekkoslovakian ja Uruguayn kanssa.

Viron ainoa osallistuminen suureen turnaukseen tapahtui vuoden 1924 olympialaisissa Pariisissa. Virolaisivat hävisivät heidän ainoan ottelunsa Yhdysvaltoja vastaan 1–0.

Viron liigan kausi kesti yleensä Toukokuun lopusta Syyskuuhun. Vuonna 1928 ensimmäinen Baltic Cup jalkapallotapahtuma pidettiin kaikkien kolmen valtioiden kanssa, se järjestettiin yhdeksän kertaa kyseisenä aikana. Neljä niistä pidettiin Latviassa, kaksi Virossa ja kolme Liettuassa.

Viron ensimmäinen maailmanmestaruuskilpailuiden karsintaottelu pidettiin 11. kesäkuuta 1933 Tukholmassa Ruotsissa. Ottelu päättyi Ruotsin 6–2 voittoon. Tämä ottelu oli myös maailman ensimmäinen maailmanmestaruuskilpailuiden karsintaottelu. Myöhemmin Ruotsi voitti myös Liettuan. Viron ja Liettuan välinen ottelu peruttiin, koska Ruotsi oli jo varmistanut voittonsa lohkossa. Viron ensimmäiset pisteet maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnoista tulivat vuonna 1938, pelaamalla karsintaotteluita jo vuonna 1937, ja sijoittumalla täten kolmannelle sijalle turnauksessa. Tuolloin joukkueet halusivat pelata toisiaan vastaan kerran jokaisessa ryhmässä. Virolaiset olivat Lohko ykkösessä, yhdessä Saksan, Ruotsin ja Suomen kanssa. Heidän ensimmäisessä ottelussaan Ruotsia vastaan, joukkue meni 2–0 johtoon ennen kuin viittä minuuttia oli edes ehditty pelata. Viro kuitenkin menetti johtonsa ja hävisi ottelun Ruotsille lopulta lukemin 7–2. Tämän jälkeen oli ottelu Suomea vastaan jonka he voittivat lukemin 1–0 Richard Kuremaan tehtyä ottelun ainoan maalin 56. peliminuutilla. Karsinnat kuitenkin päättyivät 4–1 tappioon Saksaa vastaan, jolloin Virolaiset johtivat vielä puoliaikaan asti ottelua Georg Siimensonin tekemällä maalilla. Tämän seurauksena, Viro ei selviytynyt maailmanmestaruuskilpailujen lopputurnaukseen. Joukkue tuli kuitenkin vuoden 1934 karsintakierrokselle, joka oli ensimmäinen merkittävä saavutus, mutta vain Ruotsia vastaan pelattu 6–2 tappio johti siihen, että Liettuaa vastaan pelattava ottelu peruttiin merkityksettömänä ja näin ollen Ruotsi eteni maailmanmestaruuskilpailuihin.

Joukkueen suurin voitto tuli 26. heinäkuuta 1928, jolloin Viro kaatoi Liettuan lukemin 6–0 Tallinnassa, puolestaan suurin tappio tuli 11. elokuuta 1922 10–2 tuloksella Suomea vastaan. Toisen maailmansodan jälkeisistä seitsemästä päävalmentajasta, kolme on ollut Unkarilaisia. Yhteensä Viron maajoukkuetta on valmentanut neljä ulkomaalaista päävalmentajaa (kolme Unkarilaista ja yksi Itävaltalainen). Ensimmäinen Virolainen päävalmentaja oli Albert Vollrat, joka tuli joukkueeseen vuonna 1932. Valmentajat saattoivat myös pelata joinakin kausina, joka määräytyi heidän oman maan jalkapalloliittonsa mukaan.

Joukkueen pelaajista suurin osa oli Tallinnan joukkueista, joita olivat esimerkiksi TJK, Sport, Kalev ja Tallinna Estonia. Joukkueen eniten otteluita pelannut pelaaja oli maalivahti Evald Tipner (67) ja kenttäpelaajista Eugen Einmann (65), Eduard Ellman-Eelma (58) ja Karl-Rudolf Silberg-Sillak (52).[2] Parhaimpia maalintekijöitä olivat Ellman-Eelma (21 maalia 65 ottelussa), Richard Kuremaa (18/42), Arnold Pihlak (17/44), Georg Siimenson (14/42) and Friedrich Karm (9/13), jotka kuuluvat Viron 10 kaikkien aikojen parhaiden maalintekijöiden joukkoon. Pelaajat saivat pientä palkkaa heidän osallistumisistaan – 5 Viron kruunua vuonna 1938. Baltic turnauksessa voitto oli 50 euroa.

18. heinäkuuta 1940 joukkue pelasi ensimmäisen virallisen ottelun ollessaan itsenäisenä valtiona yli puolen vuosisadan ajan. Ottelu pelattiin Kadrioru Stadionilla ja se päättyi Viron 2–1 voittoon Latviasta.

Miehitetyt vuodet (1940–1991)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostomiehityksen jälkeen elokuussa 1940, maajoukkue loppui kokonaan. Saksan valtauksen aikana (1941–1944), joukkue herätettiin henkiin ja se pelasi kaksi epävirallista ystävyysottelua (Riiassa 0–4 ja Tallinnassa 1–8), mutta vain muutamia pelaajia osallistui joukkueeseen, jotka olivat pelanneet myös ennen sotaa edeltävällä aikakaudella.[3] Kun Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Viroon uudelleen, niin joitakin parhaita jalkapalloilijoita (Richard Kuremaa, Elmar Tepp, Valter Neeris, jne.) lähtivät liikkeelle; jotkut pakenivat länteen. Monet entiset maajoukkuepelaajat (Arnold Pihlak, Arnold Laasner, jne.) olivat Viron maajoukkueen Geislingenin pakolaisleirillä.

Viron seurajoukkueet nimettiin uudelleen 1940-luvun toisella puolikkaalla ja perinteet alkoivat haalistua. Uno Piirin mukaan, ensimmäinen maajoukkueen päävalmentaja Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen oli syy jalkapallon kaatumiseen yhteiskunnassa oli kyvyttömyys luoda kilpailukykyisiä unionin tasolla olevia joukkueita, näin ollen yleisö laski ja muun urheilun suosiminen alkoi. Viron SNT oli tällöin edustava maajoukkue, mutta se ei kuitenkaan miehityksen vuoksi ottanut osaa tuona aikana kansainvälisiin kilpailuihin. Vuosien 1948–1976 aikana, Baltic Cup järjestettiin 19 kertaa, jossa Valko-Venäjän SNT voitti muutaman kerran ja Viron SNT viisi kertaa.[4] Vuosina 1969–1982, Viro oli ainoa Neuvostoliiton valtio, joka ei osallistunut Neuvostoliiton jalkapallosarjaan. 1970-luvun aikana, peli menetti suosiotaan Virossa ja urheililijat olivat suurimmaksi osaksi venäläisiä.[5][6]

Viron jalkapalloelämä käynnistettiin uudelleen 1970-luvun puolivälissä Roman Ubakiven toimesta,[7] joka aloitti Viron kielikoulutuksen ryhmissä. Merkittävin joukkue oli Lõvid (Leijonat) vuosina 1980–1999, jota valmentivat Ubakivi ja Olev Reim. Useat pelaajat, Mart Poom ja Martin Reim heidän joukossaan, liitettiin maajoukkueeseen myöhemmin.[8] Yksikään Virolainen ei päässyt Neuvostoliiton maajoukkueeseen, mutta kaksi Ubakiven oppilasta, Ott Mõtsnik and Toomas Krõm, tekivät läpimurron nuorten joukkueessa.[9]

Laulava vallankumous, harjoittaminen Viron itsenäisyyden palaamiseksi ja alueellisten jännitteiden päättämiseksi, löysi tiensä myös jalkapalloon. 18. heinäkuuta 1990, näytösottelu järjestettiin Kadriorgin stadionilla Viron ja Latvian jalkapalloilijoiden välillä. Viimeinen ottelu näiden kahden joukkueen välillä itsenäisinä oli pelattu 50 vuotta sitten.[10] Periaate joukkueiden kokoonpanoissa oli kiistanalainen. 63 pelaaja käsitteli julkisesti (Päevaleht, 24. huhtikuuta 1990) huutamalla jalkapallon hallintoelimiä ainoastaan valitsemalla jälkeläisiä virolaisia ja jättämällä pois maahan palanneita virolaisia toisen maailmansodan jälkeen.

Paluu kansainväliseen jalkapalloon, kansalaisuuden riidat ja oppipoika vuodet (1991–1996)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mart Poom oli maajoukkueen ykkösmaalivahti vuosina 1992–2009.

Viro sai takaisin itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991, ja tuli sitten takaisin kansainväliseen jalkapalloon mukaan, kun joukkue teki debyyttinsä Liettuassa järjestetyssä Baltic Cupissa marraskuussa.

Arvokisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron ainoa osallistuminen turnauksiin oli vuoden 1924 kesäolympialaisissa Pariisissa, jossa joukkue hävisi Yhdysvalloille. Joukkuetta oli valmentamassa unkarilainen Ferenc Konya, joka oli myös joukkueen ensimmäinen päävalmentaja. Yhdysvaltalaiset tekivät ottelussa vain yhden maalin 15. peliminuutilla, jonka teki rangaistuspotkusta Andy Straden. Virolaiset saivat myös rangaistuspotkun 68. peliminuutilla, jonka Elmar Kaljot kuitenkin laukoi ylätolppaan ja pallo ei näin ollen mennyt maaliin. Tappion jälkeen Yhdysvallat ja Viron olympiajoukkue jäivät vielä Pariisiin kolmeksi viikoksi pelatessaan ystävyysotteluita muita maajoukkueita vastaan.

MM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu Sija Pisteet Maalit Valmentaja(t) Lohkon joukkueet (pisteet)
1934 MMK 3. 0 2–6 Ruotsi (4), Liettua (0), Viro (0)
1938 MMK 3. 2 4–11 Rein Saksa (6), Ruotsi (4), Viro (2), Suomi (0)
1994 MMK 6. 1 1–27 Piir Italia (16), Sveitsi (15), Portugali (14), Skotlanti (11), Malta (3), Viro (1)
1996 EMK 6. 0 3–31 Ubakivi Kroatia (23), Italia (23), Liettua (16), Ukraina (13), Slovenia (11), Viro (0)
1998 MMK 5. 4 4–16 Thordarson Itävalta (25), Skotlanti (23), Ruotsi (21), Latvia (10), Viro (4), Valko-Venäjä (4)
2000 EMK 5. 11 15–17 Thordarson, Rüütli Tšekki (30), Skotlanti (18), Bosnia ja Hertsegovina (11), Liettua (11), Viro (11), Färsaaret (3)
2002 MMK 4. 8 10–26 Pijpers Portugali (24), Irlanti (24), Alankomaat (20), Viro (8), Kypros (8), Andorra (0)
2004 EMK 4. 8 4–4 Pijpers Bulgaria (17), Kroatia (16), Belgia (16), Viro (8), Andorra (0)
2006 MMK 4. 17 16–17 Pijpers, Goes Portugali (30), Slovakia (23), Venäjä (23), Viro (17), Latvia (15), Liechtenstein (8), Luxemburg (0)
2008 EMK 6. 7 5–21 Goes, Jensen Kroatia (29), Venäjä (24), Englanti (23), Israel (23), Makedonia (14), Viro (7), Andorra (0)
2010 MMK 5. 8 9–24 Rüütli Espanja (30), Bosnia ja Hertsegovina (19), Turkki (15), Belgia (10), Viro (8), Armenia (4)
2012 EMK 2. 16 15–14 Rüütli Italia (26), Viro (16), Serbia (15), Slovenia (14), Pohjois-Irlanti (9), Färsaaret (4)
2014 MMK 5. 7 6–20 Rüütli Alankomaat (28), Romania (19), Unkari (17), Turkki (16), Viro (7), Andorra (0)
2016 EMK Pehrsson Englanti, Sveitsi, Slovenia, Viro, Liettua, San Marino

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajat on valittu Euroopan-mestaruuskilpailuiden 2016 karsintoihin San Marinoa vastaan 14. kesäkuuta 2015.[11]
Ottelut ja maalit on päivitetty 14. kesäkuuta 2015 San Marinoa vastaan pelatun ottelun jälkeen.

# Pel. Pelaaja Syntymäaika (ikä) Ottelut Maalit Joukkue
1 1M Sergei Pareiko 31. tammikuuta 1977 (ikä 40) 64 0 Viro Levadia
12 1M Mihkel Aksalu 7. marraskuuta 1984 (ikä 32) 16 0 Suomi SJK
22 1M Pavel Londak 14. toukokuuta 1980 (ikä 36) 24 0 Norja Bodø/Glimt
3 2P Artur Pikk 5. maaliskuuta 1993 (ikä 24) 4 0 Viro Levadia
5 2P Dmitri Kruglov 24. toukokuuta 1984 (ikä 32) 99 3 Viro Levadia
15 2P Ragnar Klavan (kapteeni) 30. lokakuuta 1985 (ikä 31) 103 3 Saksa Augsburg
17 2P Markus Jürgenson 9. syyskuuta 1987 (ikä 29) 5 0 Viro Flora
18 2P Karol Mets 16. toukokuuta 1993 (ikä 23) 17 0 Norja Viking
19 2P Ken Kallaste 31. elokuuta 1988 (ikä 28) 16 0 Viro Nõmme Kalju
20 2P Gert Kams 25. toukokuuta 1985 (ikä 31) 39 2 Viro Flora
23 2P Taijo Teniste 31. tammikuuta 1988 (ikä 29) 38 0 Norja Sogndal
2 3KK Joel Lindpere 5. lokakuuta 1981 (ikä 35) 100 7 Viro Nõmme Kalju
4 3KK Maksim Gussev 20. heinäkuuta 1994 (ikä 22) 1 0 Viro Flora
6 3KK Aleksandr Dmitrijev 18. helmikuuta 1982 (ikä 35) 92 0 Viro Infonet
10 3KK Sergei Zenjov 20. huhtikuuta 1989 (ikä 27) 44 9 Venäjä Torpedo Moskova
13 3KK Siim Luts 12. maaliskuuta 1989 (ikä 28) 20 1 Viro Levadia
14 3KK Konstantin Vassiljev 16. elokuuta 1984 (ikä 32) 79 19 Puola Piast Gliwice
16 3KK Ilja Antonov 5. joulukuuta 1992 (ikä 24) 19 0 Viro Levadia
7 4H Rauno Alliku 2. maaliskuuta 1990 (ikä 27) 8 0 Viro Flora
8 4H Henri Anier 17. joulukuuta 1990 (ikä 26) 23 6 Skotlanti Dundee United
9 4H Ats Purje 3. elokuuta 1985 (ikä 31) 50 7 Viro Nõmme Kalju
11 4H Ingemar Teever 24. helmikuuta 1983 (ikä 34) 29 4 Viro Levadia
21 4H Artjom Dmitrijev 14. marraskuuta 1988 (ikä 28) 1 0 Viro Nõmme Kalju

Kutsutut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:

Pel. Pelaaja Syntymäaika (ikä) Ottelut Maalit Joukkue Viimeisin maaottelukutsu
M Marko Meerits 26. huhtikuuta 1992 (ikä 24) 3 0 Alankomaat Emmen v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
M Matvei Igonen 2. lokakuuta 1996 (ikä 20) 0 0 Viro Infonet v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
P Alo Bärengrub 12. helmikuuta 1984 (ikä 33) 48 0 Viro Nõmme Kalju v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
P Igor Morozov 27. toukokuuta 1989 (ikä 27) 29 0 Unkari Debrecen v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
P Artjom Artjunin 24. tammikuuta 1990 (ikä 27) 6 0 Viro Levadia v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
P Vladimir Avilov 10. maaliskuuta 1995 (ikä 22) 1 0 Viro Infonet v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
P Enar Jääger 18. marraskuuta 1984 (ikä 32) 113 0 Viro Flora v.  Islanti, 31. maaliskuuta 2015
P Nikita Baranov 19. elokuuta 1992 (ikä 24) 0 0 Viro Flora v.  Sveitsi, 27. maaliskuuta 2015
P Henrik Pürg 3. kesäkuuta 1996 (ikä 20) 0 0 Viro Nõmme Kalju v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
P Taavi Rähn 16. toukokuuta 1981 (ikä 35) 74 0 Viro Levadia v.  Norja, 12. marraskuuta 2014
P Mikk Reintam 22. toukokuuta 1990 (ikä 26) 11 0 Tšekki Frýdek-Místek v.  Ruotsi, 4. syyskuuta 2014
KK Sander Puri 7. toukokuuta 1988 (ikä 28) 57 3 Irlanti Sligo Rovers v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
KK Igor Subbotin 26. kesäkuuta 1990 (ikä 26) 4 0 Tšekki Mladá Boleslav v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
KK Erik Listmann 9. helmikuuta 1995 (ikä 22) 0 0 Viro Nõmme Kalju v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
KK Rauno Sappinen 23. tammikuuta 1996 (ikä 21) 0 0 Viro Flora v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
KK Andreas Raudsepp 13. joulukuuta 1993 (ikä 23) 2 0 Viro Levadia v.  Islanti, 31. maaliskuuta 2015
KK Martin Vunk 21. elokuuta 1984 (ikä 32) 67 1 Ei seuraa v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
KK Sergei Mošnikov 7. tammikuuta 1988 (ikä 29) 23 0 Kazakstan Tobol Kostanay v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
KK Frank Liivak 7. heinäkuuta 1996 (ikä 20) 3 0 Espanja Alcobendas Sport v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
KK Brent Lepistu 26. maaliskuuta 1993 (ikä 24) 1 0 Viro Flora v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
H Henrik Ojamaa 20. toukokuuta 1991 (ikä 25) 23 0 Norja Sarpsborg 08 v.  Suomi, 9. kesäkuuta 2015
H Kaimar Saag 5. elokuuta 1988 (ikä 28) 46 3 Viro Levadia v.  Sveitsi, 27. maaliskuuta 2015
H Vladimir Voskoboinikov 2. helmikuuta 1983 (ikä 34) 36 4 Viro Nõmme Kalju v.  Sveitsi, 27. maaliskuuta 2015
H Rimo Hunt 5. marraskuuta 1985 (ikä 31) 7 1 Kazakstan Kaysar Kyzylorda v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
H Hannes Anier 16. tammikuuta 1993 (ikä 24) 4 1 Ei seuraa v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
H Kevin Kauber 23. maaliskuuta 1995 (ikä 22) 0 0 Slovenia Krka v.  Qatar, 27. joulukuuta 2014
H Albert Prosa 1. lokakuuta 1990 (ikä 26) 4 0 Viro Flora v.  Norja, 12. marraskuuta 2014
H Tarmo Kink 6. lokakuuta 1985 (ikä 31) 82 6 Skotlanti Inverness Caledonian Thistle v.  Ruotsi, 4. syyskuuta 2014

Valmennusryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtävä Nimi Kansalaisuus
Päävalmentaja Magnus Pehrsson Ruotsi Ruotsi
Apuvalmentajat Janno Kivisild Viro Viro
Jesper Norberg Ruotsi Ruotsi
Maalivahtivalmentaja Mart Poom Viro Viro
Lääkäri Kaspar Rõivassepp Viro Viro
Fysioterapeutit Taavi Põder Viro Viro
Marius Unt Viro Viro
Joukkueenjohtaja Raili Ellermaa Viro Viro
Tiedottaja Miko Pupart Viro Viro

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten otteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 20. syyskuuta 2014.
Tummennetut pelaajat pelaavat edelleen.
Sija Pelaaja Ura Ottelut Maalit
1 Martin Reim 1992–2009 157 14
2 Marko Kristal 1992–2005 143 9
3 Andres Oper 1995–2014 134 38
4 Mart Poom 1992–2009 120 0
5 Kristen Viikmäe 1997–2013 115 15
6 Raio Piiroja 1998– 113 8
7 Enar Jääger 2002– 107 0
8 Indrek Zelinski 1994–2010 103 27
9 Ragnar Klavan 2003– 97 3
10 Joel Lindpere 1999– 94 7
11 Sergei Terehhov 1997–2007 94 5
12 Dmitri Kruglov 2004– 91 3
13 Andrei Stepanov 1999–2012 89 1
14 Marek Lemsalu 1992–2007 86 3
15 Aleksandr Dmitrijev 2004– 86 0
16 Tarmo Kink 2004– 82 6
17 Urmas Kirs 1992–2000 80 5
18 Taavi Rähn 2001– 74 0
19 Teet Allas 1997–2008 73 2
20 Konstantin Vassiljev 2006– 71 17
20 Viktor Alonen 1992–2001 71 0

Eniten maaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 19. syyskuuta 2014.
Tummennetut pelaajat pelaavat edelleen.
Sija Pelaaja Ura Maalit Ottelut Keskiarvo
1 Andres Oper 1995–2014 38 134 0.28
2 Indrek Zelinski 1994–2010 27 103 0.26
3 Eduard Ellman-Eelma 1921–1935 21 60 0.35
4 Richard Kuremaa 1933–1940 19 42 0.45
5 Konstantin Vassiljev 2006– 17 71 0.24
6 Arnold Pihlak 1920–1931 16 44 0.36
7 Kristen Viikmäe 1997–2013 15 115 0.13
8 Martin Reim 1992–2009 14 157 0.09
9 Georg Siimenson 1932–1939 13 42 0.31
10 Friedrich Karm 1920–1927 9 13 0.69
Marko Kristal 1992–2005 9 143 0.06

Entisiä päävalmentajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIFA/Coca-Cola World Ranking 9.3.2017. FIFA. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  2. Kõik Eesti koondislased läbi koondise ajaloo Jalgpallihaigla. Viitattu 15.6.2015.
  3. Schwede, Indrek 2001. Väike jalgpallipiibel. Lk 31.
  4. Baltic Cup Overview
  5. Schwede, Indrek 2001. Väike jalgpallipiibel. Lk 32–36.
  6. Reim, Olev 2002. Rahvuskoondise kümme aastat. Lk. 5.
  7. Schwede, Indrek 2001. Väike jalgpallipiibel. Lk 33.
  8. Indrek Schwede, Olev Reim: Lõvid on legend, Sporditäht, 1998, nr 12, lk 20–25
  9. Schwede, Indrek 2001. Väike jalgpallipiibel. Lk 42.
  10. Schwede, Indrek 2001. Väike jalgpallipiibel. Lk 47.
  11. Pehrsson avaldas koondislaste esialgse nimekirja Eesti Jalgpalli Liit. Viitattu 8.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]