Euroopan jalkapalloliitto päätti poikkeuksellisesti järjestää kilpailut EM-kisojen 60-vuotisjuhlien kunniaksi 11:ssa eri maassa ympäri Eurooppaa. Kilpailut ovat ensimmäistä kertaa useammassa kuin kahdessa maassa.[4] Käytössä ovat myös ensimmäistä kertaa EM-kisoissa videoerotuomarit (video assistant referee, VAR).[5] Turnaus piti alun perin järjestää 12 isäntämaassa, mutta Irlanti menetti kisaisännän oikeutensa, jolloin isäntämaiden määrä putosi 11:een. Irlanti menetti oikeutensa, koska se ei voinut taata, että yleisöä pääsisi paikan päälle seuraamaan otteluja. Irlannin alkulohko-ottelut sai järjestettäväkseen Venäjä ja pudotuspelit Englanti.[6]
Kesäkuussa 2012 Euroopan jalkapalloliiton silloinen puheenjohtaja Michel Platini julkisti suunnitelmansa järjestää lopputurnaus 12–13 kaupungissa ympäri Eurooppaa.[7] Suunnitelmaa arvosteltiin muun muassa siksi että turnauksen hajauttamisen pelättiin tuhoavan kisojen luonteen. Joulukuussa 2012 UEFA päätti toteuttaa suunnitelman perustellen sitä muun muassa taloudellisen taakan jakamisella.[8] Päätöksen jälkeen jäsenmaita pyydettiin ilmaisemaan kiinnostuksensa toimia isäntäkaupunkina. Määräaikaan mennessä 32 maata ilmoitti kiinnostuksestaan.[9] Lopulta varsinaisen hakemuksen jätti 19 maata:[10]
Syyskuussa 2019 UEFA valitsi 13 isäntäkaupunkia. Hakijoista Cardiff, Jerusalem, Minsk, Skopje, Sofia ja Tukholma karsiutuivat. Loppuottelun ja välierien paikaksi valittiin Lontoo.[11] Joulukuussa 2017 Brysselissä pelattavat ottelut päätettiin siirtää Roomaan ja Lontooseen, koska pelipaikaksi kaavaillun uuden stadionin rakentaminen ei ollut edennyt aikataulussa.[12] Irlanti valittiin alun perin isäntämaaksi, mutta vaikean koronatilanteen vuoksi UEFA epäsi sen isäntäoikeudet 23. huhtikuuta 2021. Samana päivänä UEFA ilmoitti myös, että Espanjan ottelut siirretään Bilbaosta Sevillaan.[13]
Lopputurnaukseen pääsee yhteensä 24 joukkuetta. Karsintoihin osallistuivat kaikki 55 UEFA:n jäsenmaata mukaan lukien kaikki isäntämaat. Joukkueet jaettiin 10 lohkoon, joista viidessä pelaa viisi joukkuetta ja lopuissa kuusi.[14] Lohkojen kaksi parasta joukkuetta pääsee suoraan kisoihin. Loput neljä paikkaa on varattu Kansojen liigan pudotuspelien voittajille.
Lopputurnauksen lohkoarvonta suoritettiin 30. marraskuuta 2019 Bukarestissa.[15] Joukkueet jaettiin neljään arvontakoriin karsintojen määrittämän rankingin perusteella:[16]
Kori 1: Lohkovoittajat sijoilla 1–6
Kori 2: Lohkovoittajat sijoilla 7–10, lohkokakkoset sijoilla 1–2
Kori 3: Lohkokakkoset sijoilla 3–8
Kori 4: Lohkokakkoset sijoilla 9–10, Kansojen liigan playoff-voittajat
UEFA oli kuitenkin tarvittaessa mahdollisuus muuttaa isäntämaiden sijoittelua koreissa. Arvonnassa kisoihin päässeet isäntämaat aseteltiin automaattisesti siihen lohkoon, joka pelataan kyseisessä maassa. Poliittisista syistä tiettyjen maiden, kuten Venäjän ja Ukrainan, kohtaaminen on kielletty. Arvonnassa tämä otettiin huomioon siten, että maat eivät joudu samaan lohkoon.[16]
1234Venäjää ja Ukrainaa ei voi arpoa samaan lohkoon, jolloin ykköskorista Venäjän B-lohkoon tulee automaattisesti Belgia ja Ukraina päätyy C-lohkoon.
123Pudotuspelien voittajat selviävät vasta arvonnan jälkeen.
↑Romania (C-lohkon isäntämaa) ja Unkari (F-lohkon isäntämaa) ovat samalla polulla. Jos Romania voittaa, se menee C-lohkoon ja D-polun voittaja F-lohkoon. Muussa tapauksessa voittaja menee F-lohkoon ja D-polun voittaja C-lohkoon.
↑E-lohkon isäntämaa, Irlanti, on pudotuspelien B-polulla, joten sen voittaja menee automaattisesti E-lohkoon.
↑D-lohkon isäntämaa, Skotlanti, on pudotuspelien C-polulla, joten sen voittaja menee automaattisesti D-lohkoon.
↑Pudotuspelien D-polulla on Kosovo, jota ei voi arpoa samaan lohkoon Venäjän kanssa.
Lopputurnaukseen pääsevät 24 maata jaetaan kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon. Pudotuspeleihin, jotka koostuvat neljännesvälieristä, puolivälieristä, välieristä ja loppuottelusta, pääsevät jokaisen lohkon ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneet joukkueet sekä neljä parasta lohkokolmosta.[15]
Koronaviruspandemiasta aiheutuneen pelaajien kuormituksen vähentämiseksi joukkueisiin saa nimetä 23 pelaajan sijasta 26 pelaajaa. Jokainen joukkue saa kuitenkin nimetä vain 23 pelaajaa ottelupöytäkirjaan, joka on näin ollen sama määrä kuin aikaisempina vuosina.[18] Turnauksessa mukana olevien joukkueiden tulee nimetä pelaajistoonsa kolme (3) maalivahtia ja kokoonpanon tulee olla vahvistettuna viimeistään 10 päivää ennen avausottelua eli 1. kesäkuuta 2021. Jos pelaaja loukkaantuu tai sairastuu vakavasti ja se estää pelaajan osallistumisen turnaukseen, saa hänen tilalleen nimetä uuden pelaajan ennen joukkueen ensimmäistä ottelua.[19]
Lohkovoittajat, toiseksi sijoittuneet joukkueet sekä neljä parasta kolmanneksi sijoittunutta joukkuetta etenivät pudotuspeleihin. Kaikki ajat CEST (UTC+2).
Pudotuspelit pelataan aina ratkaisuun saakka. Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan (mahdollisine lisäaikoineen) päättyessä, pelataan 2 × 15 minuutin jatko-ottelu, joka pelataan kokonaan riippumatta syntyykö maaleja vai ei. Kultainen maali -sääntö ei ole käytössä. Mikäli peli on tasan jatko-ottelun jälkeen, suoritetaan jatkoonpääsystä, tai loppuottelussa lopullisesta sijoituksesta rangaistuspotkukilpailu.
Tanskan ja Suomen välisessä alkulohkon ottelussa Tanskan Christian Erikseninsydän pysähtyi kesken pelin, mikä keskeytti ottelun yli tunniksi. Eriksen lyyhistyi kentän pintaan, ja useiden minuuttien elvytyksen jälkeen Eriksen palasi tajuihinsa. Hän oli vakaassa tilassa sairaalassa,[22][23] mutta pääsi myöhemmin pois sieltä.[24] Elvytystä näytettiin kansainvälisessä ottelulähetyksessä, mitä arvosteltiin sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä.[25][26] Eriksen toipui lopulta tapahtumasta ja palasi ammattilaisjalkapalloon siirtymällä Englannin Valioliigan Brentfordiin.[27]
Itävallan ja Pohjois-Makedonian välisessä ottelussa kohua herätti Itävallan serbialaistaustaisen pelaajan Marko Arnautovićin raivoisa huutelu tekemänsä maalin jälkeen.[28] Arnautović sai teostaan yhden ottelun pelikiellon. Uefa ei tulkinnut huutelua rasistiseksi, minkä vuoksi hän vältti pidemmän pelikiellon.[29]
Kansainvälistä kohua kisoissa herätti myös Cristiano Ronaldon toiminta lehdistötilaisuudessa, jossa hän siirsi kisojen suursponsorin Coca-Colan tuoteasettelupullot pois pöydältä ja huusi äidinkielellään "vettä!".[30]
Englannin kannattajat herättivät pahennusta lähes jokaisessa ottelussa. Ennen pelien alkua joukkueen fanit buuasivat ja vihelsivät vastustajien kansallislauluille.[31] Saksaa vastaan pelaamansa voitokkaan neljännesvälieräottelun jälkeen kamerat kuvasivat itkevää saksalaista pikkutyttöä, jota englantilaisfanit myöhemmin pilkkasivat sosiaalisessa mediassa ja nimittelivät tätä esimerkiksi natsiksi ja lutkaksi.[32] Välierässä Tanskan maalivahtia Kasper Schmeichelia häirittiin laser-valolla ennen rangaistuspotkua. Ennen loppuottelun alkua liputtomia englantilaiskannattajia rynni väkisin turva-aitojen läpi sisään stadionille, jossa he tappelivat keskenään. Finaalin rangaistuspotkukilpailussa omissa yrityksissään epäonnistuneet Englannin Marcus Rashford, Jadon Sancho ja Bukayo Saka saivat osakseen isot määrät rasistisia someviestejä, minkä Englannin jalkapalloliitto, Britannian pääministeri Boris Johnson ja Lontoon pormestari Sadiq Khan tuomitsivat.[31]
Suomessa EM-kilpailut televisioi yksinoikeudella Yle. Kaikki ottelut olivat nähtävissä Yle Areenassa, ja suurin osa otteluista näytettiin myös Yle TV2 -kanavalla.[33]
Isossa-Britanniassa sekä Ruotsissa turnauksen televisio-oikeudet on jaettu yleisradioyhtiön ja kaupallisen kanavan kesken: Isossa-Britanniassa ottelut televisioidaan BBC:n ja ITV:n kanavilla, Ruotsissa SVT:llä ja TV4:llä.[35][36] Ruotsissa keskustelua on herättänyt TV4-kanavan runsas mainonta ottelulähetysten yhteydessä.[37]
Kultaa
Italia
Hopeaa
Englanti
Cristiano Ronaldo 
Patrik Schick (5 maalia)
Alankomaat (Amsterdam)
Azerbaidžan (Baku)
Belgia (Bryssel)
Bulgaria (Sofia)
Englanti (Lontoo)
Belgia
Venäjä
Puola
Ukraina
Espanja
Ranska
Turkki
Suomi
Ruotsi
Kroatia
Itävalta
Saksa
Alankomaat
Sveitsi
Tanska
Wales
Pohjois-Makedonia
Unkari
Slovakia
Skotlanti.svg){kind=small}
Belgia[a]
Ranska
Portugali
Italia
Puola
Turkki
Suomi
Englanti
Sveitsi
Tanska
Unkari[b]
Saksa
Kroatia
Itävalta
Slovakia[b]
Espanja
Alankomaat[a]
Ruotsi
Skotlanti[b]
Ukraina[a]
Venäjä[a]
Tšekki
Makedonia[f]
.jpg)
Baku
.jpg)
Bukarest
_aerial_view_cropped.jpg)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2020 Wikimedia Commonsissa