Yle Areena

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yle Areena
Yle Areena logo.png
Kotisivu http://areena.yle.fi/
Tyyppi videopalvelu
Rekisteröinti vaihtoehtoinen
Kielet suomi ja ruotsi
Omistaja Yleisradio
Avattu 15. kesäkuuta 2007
Nykyinen tila toiminnassa
YLE Areenan logo vuosina 2007-2012
Vaihtoehtoinen logo vuosina 2011-2012

Yle Areena (ruots. Yle Arenan) (aiemmin YLE Areena) on Yleisradion tarjoama verovaroin rahoitettu verkkopalvelu, jossa voi katsoa Ylen ostamaa ja tuottamaa sisältöä suorina lähetyksinä tai jälkikäteen tallenteina. Se on Suomen suurin netti-tv ja radio.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle Areenassa on tarjolla radio- ja televisio-ohjelmia, jotka on esitetty aiemmin radiossa tai televisiossa sekä ainoastaan Areenaan hankittuja ohjelmia. Areenan kautta voi myös seurata lähetyksiä reaaliajassa.

Palvelun kautta voi kuunnella Ylen 34 eri radiokanavaa, mukaan lukien Yle Radio Suomen ja Yle Vegan maakuntaradiot, sekä katsoa Yle TV1:n, Yle TV2:n ja Yle Teema & Fem:n ohjelmia reaaliajassa tai myöhemmin. Areenasta voi tilata myös podcast-ohjelmia.

Videon kuvakoko voi olla maksimissaan 1920 × 1080 pikseliä ja korkein bittinopeus 4,1 Mb/s. Suorien lähetysten korkein bittinopeus on 2,6 Mb/s. Audiot ovat pääsääntöisesti MP3-muodossa 128 kb/s bittinopeudella, mutta joissain suorissa lähetyksissä on käytössä korkeampi 192 kb/s bittinopeus.

Osa ohjelmista on tekijänoikeussyistä katsottavissa vain Suomessa. Esitysoikeussopimusten perusteella ohjelmat ovat katsottavissa Areenassa viikon, kuukauden tai vuoden ajan. Jotkut Ylen itse tekemät ohjelmat saattavat olla katsottavissa jopa rajoittamattoman ajan.

Radio- ja tv-sisällöt on eritelty omiksi osioikseen ja ohjelmat ryhmitelty selkeisiin kokonaisuuksiin.

Palvelua voi käyttää kaikilla Adoben Flash-tekniikkaa tukevilla Internet-selaimilla. Yle Areena -sovelluksen saa Android-, Windows- ja iOS-mobiililaitteisiin[1], erilaisille äly-tv-laitteille ja Sonyn PlayStation 3- ja PlayStation 4 -pelikonsoleille.[2] Lisäksi mobiililaitteille ja verkkoselaimella on tarjolla Yle Lasten Areena -sovellus, joka sisältää pelkät lastenohjelmat ja lapsille sopivat ohjelmat.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Television puolella Yle käyttää TV2-kanavaa urheilun esittämiseen. Nykyisin kanavaa on mahdollista katsoa myös suorana Areena-palvelussa. Suurien urheilutapahtumien yhteydessä Yle on voinut kasvattaa lähetyskapasiteettiaan Areenan kautta. Yle näytti esimerkiksi 2016 Kesäolympialaisten ja 2018 Talviolympialaisten useita samanaikaisesti kilpailtavia lajeja Areenan kautta. Näin laaja tarjonta ei olisi ollut aiemmin mahdollista, vaikka kaikki Ylen kanavapaikat olisi alistettu urheilun käyttöön.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle aloitti tv-kanaviensa suoran verkkojakelun Areenassa 22. huhtikuuta 2013. Kanavia voi katsella TV:n lisäksi tietokoneilla, taulutietokoneilla ja älypuhelimilla.[3]

Yle Areena oli Taloustutkimuksen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Suomen viidenneksi arvostetuin verkkobrändi Googlen, HelMet-kirjaston, HSL Reittioppaan ja Ilmatieteen laitoksen jälkeen.[4] Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan se oli Suomen toiseksi arvostetuin Googlen jälkeen.[5] Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Yle Areena oli Suomen arvostetuin suomalainen verkkobrändi neljättä vuotta peräkkäin.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Areena-ohjeet yle.fi.
  2. Tv-laitteet ja palvelut, joilla voin käyttää Yle Areenaa Yle 13.11.2015.
  3. Ylen tv-kanavat nettijakeluun Yleisradio Oy. Viitattu 22.4.2013.
  4. Google jo kymmenen vuotta Suomen arvostetuin verkkobrändi Taloustutkimus. Viitattu 23.4.2015.
  5. Tutut nimet arvostetuimpien verkkobrändien kärjessä Taloustutkimus. Viitattu 23.4.2015.
  6. Yle kehaisee: Yle Areena on Suomen arvostetuin verkkobrändi Markkinointi & Mainonta 25.11.2016. Viitattu 2.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]