Yle Areena

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yle Areena
Yle Areena logo 2017.svg

Yle Areenan etusivu toukokuussa 2020
Kotisivu areena.yle.fi
Slogan Enemmän kuin ehdit katsoa / Enemmän kuin ehdit kuunnella
Kaupallinen ei
Tyyppi videopalvelu
Rekisteröinti vapaaehtoinen
Kielet suomi ja ruotsi
Omistaja Yleisradio
Avattu 15. kesäkuuta 2007
Nykyinen tila toiminnassa
YLE Areenan logo vuosina 2007–2012.
Vaihtoehtoinen logo vuosina 2011–2012.
Yle Areenan logo vuosina 2012–2017.

Yle Areena (ruots. Yle Arenan) (aiemmin YLE Areena) on Yleisradion tarjoama suoratoistopalvelu, josta voi katsoa ja kuunnella Ylen ostamaa ja tuottamaa sisältöä suorina lähetyksinä tai jälkikäteen tallenteina. Suorien lähetysten lisäksi palvelusta löytyy runsaasti draama-, dokumentti- ja lastenohjelmia. Yle Areena on Suomen suosituin netti-tv- ja -radiopalvelu.

Taloustutkimuksen tekemissä tutkimuksissa Yle Areena on ollut vuosina 2019 ja 2020 Suomen arvostetuin verkkobrändi.[1] Suomalaisista brändeistä Areena on ollut arvostetuin vuoden 2014 tutkimuksesta lähtien.[2]

Yle Areena avattiin kesäkuussa 2007, ja sillä oli ensimmäisen toimintavuotensa lopussa noin 200 000 viikoittaista selainkäyntiä.[3] Vuonna 2019 Areenalla kerrotaan olleen seitsemän miljoonaa kuukausittaista selainkäyntiä.[4] Tv-kanavien suora verkkojakelu alkoi Areenassa 22. huhtikuuta 2013.[5]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle Areenassa on tarjolla radio- ja televisio-ohjelmia, jotka on esitetty aiemmin radiossa tai televisiossa sekä ainoastaan Areenaan hankittuja ohjelmia. Areenan kautta voi myös seurata lähetyksiä reaaliajassa, sekä selailla menneitä ja tulevia ohjelmatietoja.

Palvelun kautta voi kuunnella Ylen 34 eri radiokanavaa, mukaan lukien Yle Radio Suomen ja Yle Vegan maakuntaradiot, sekä katsoa Yle TV1:n, Yle TV2:n ja Yle Teema & Femin ohjelmia reaaliajassa tai myöhemmin. Areenasta voi tilata myös podcast-ohjelmia.

Videon kuvakoko voi olla maksimissaan 1920 × 1080 pikseliä ja korkein bittinopeus 4,1 Mb/s. Suorien lähetysten korkein bittinopeus on 2,6 Mb/s (pois lukien tietyt urheilulähetykset, joiden bittinopeus jopa 7 Mb/s). Audiot ovat pääsääntöisesti MP3-muodossa 128 kb/s bittinopeudella, mutta joissain suorissa lähetyksissä on käytössä korkeampi 192 kb/s bittinopeus.lähde?

Osa ohjelmista on tekijänoikeussyistä katsottavissa vain Suomessa. Esitysoikeussopimusten perusteella ohjelmat ovat katsottavissa Areenassa viikon, kuukauden tai vuoden ajan. Jotkut Ylen itse tekemät ohjelmat saattavat olla katsottavissa jopa rajoittamattoman ajan.

Radio- ja tv-sisällöt on eritelty omiksi osioikseen ja ohjelmat ryhmitelty selkeisiin kokonaisuuksiin.

Vuonna 2017 Yle aloitti Adobe Flash -tekniikan korvaamisen HTML5-tekniikalla.[6] Syyskuusta 2018 lähtien Areenaa on voinut käyttää täysin ilman Adobe Flash Player -selainlaajennusta.[7] Yle Areena -sovelluksen saa Android-, Windows- ja iOS-mobiililaitteisiin[8], erilaisille äly-tv-laitteille ja Sonyn PlayStation 3- ja PlayStation 4 -pelikonsoleille.[9] Lisäksi mobiililaitteille ja verkkoselaimelle on tarjolla Yle Lasten Areena -sovellus, joka sisältää pelkät lastenohjelmat ja lapsille sopivat ohjelmat.

Palvelu esti maaliskuun 2018 alussa osaa sen, pääasiassa ulkomaisen, sisällöstä näkymästä VPN-yhteyden yli.[10]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Television puolella Yle käyttää TV2-kanavaa urheilun esittämiseen. Nykyisin kanavaa on mahdollista katsoa myös suorana Areena-palvelussa. Suurien urheilutapahtumien yhteydessä Yle on voinut kasvattaa lähetyskapasiteettiaan Areenan kautta. Yle näytti esimerkiksi 2016 Kesäolympialaisten ja 2018 Talviolympialaisten useita samanaikaisesti kilpailtavia lajeja Areenan kautta. Näin laaja tarjonta ei olisi ollut aiemmin mahdollista, vaikka kaikki Ylen kanavapaikat olisi alistettu urheilun käyttöön.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle Areena yhä Suomen arvostetuin verkkobrändi Taloustutkimus. 3.10.2019. Viitattu 25.5.2020.
  2. Bjurström, Eelis: Yle Areena on seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen arvostetuin verkkobrändi – "On etuoikeus saada olla osa jotain näin merkityksellistä" Yle.fi. 30.10.2019. Viitattu 25.5.2020.
  3. Vuosikertomus 2007 (PDF) huhtikuu 2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  4. Toimintakertomus 2019 (s. 6) 11.3.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  5. Ylen tv-kanavat nettijakeluun yle.fi. 22.4.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  6. Kari Haakana ja Cilla Lönnqvist: Kymmenvuotias Areena suositumpi kuin koskaan yle.fi. 14.6.2017. Viitattu 4.10.2019.
  7. Mediasoitin - Yle Areena ohjeet ohjeet.areena.yle.fi. 18.9.2018. Viitattu 4.10.2019.
  8. Areena-ohjeet yle.fi.
  9. Tv-laitteet ja palvelut, joilla voin käyttää Yle Areenaa Yle 13.11.2015.
  10. Yle Areenaan muutos – turvallinen katselu ei enää onnistu Ilta-Sanomat. 2.3.2018. Viitattu 3.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]