Jorginho (jalkapalloilija, 1991)
.jpg) Jorginho vuonna 2022. | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Jorge Luiz Frello Filho | ||
| Syntymäaika | 20. joulukuuta 1991 | ||
| Syntymäpaikka | Imbituba, Brasilia | ||
| Pelipaikka | puolustava keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 178 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Flamengo | ||
| Pelinumero | 21 | ||
| Junioriseurat | |||
| 2007–2010 | Hellas Verona | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2010–2014 | Hellas Verona | 89 | (11) |
| 2010–2011 | → Sambonifacese | 31 | (1) |
| 2014–2018 | Napoli | 133 | (2) |
| 2018–2023 | Chelsea | 143 | (21) |
| 2023–2025 | Arsenal | 53 | (0) |
| 2025– | Flamengo | 0 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 2016– | Italia | 57 | (5) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 6. kesäkuuta 2025.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Italia | |||
| Miesten jalkapallo | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Eurooppa 2020 | ||
Jorge Luiz Frello Filho (pelaajanimeltään Jorginho, s. 20. joulukuuta 1991 Imbituba, Brasilia) on brasilialaissyntyinen italialainen jalkapalloilija, joka edustaa Brasilian Série A:ssa pelaavaa Flamengoa. Oikeajalkainen Jorginho on pelipaikaltaan puolustava keskikenttäpelaaja.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brasiliassa syntynyt, 15-vuotiaana Italiaan muuttanut Jorginho on italialaisen Hellas Veronan kasvatti. Hän debytoi seuran edustusjoukkueen paidassa Serie B:ssä kaudella 2011–2012 pelaten 30 ottelua. Kauden 2010–2011 Jorginho oli lainassa AC Sambonifacesessa. Kaudeksi 2013–2014 seura nousi Serie A:han ja Jorginho teki pääsarjadebyyttinsä elokuussa 2013 AC Milania vastaan.[1] Avausmaali syntyi seuraavassa kuussa Torino FC:n verkkoon.[1] Jorginho teki puolikkaan kauden aikana 18 pelaamassaan ottelussa seitsemän maalia.
Tammikuussa 2014 Jorginho siirtyi saman sarjan SSC Napoliin. Debyytti uuden seuran paidassa tapahtui samassa kuussa Chievo Veronaa vastaan.[1] Kaudella 2013–2014 hän pelasi 15 ottelua ja kaudella 2014–2015 23 ottelua Serie A:ssa. Kaudella 2013–2014 hän voitti seuran kanssa Coppa Italian ja vuonna 2014 Italian supercupin. Kaudella 2014–2015 Jorginho debytoi Eurooppa-liigassa ja 2016−2017 Mestarien liigassa. Hän pelasi Napolissa kaikkiaan 133 Serie A:n ottelua.[1]
Jorginho siirtyi 57 miljoonan euron siirtosummalla Englannin Valioliigan Chelseaan kesällä 2018. Tulokaskaudellaan hän pelasi yhtä vaille kaikki liigaottelut ja teki niissä kaksi maalia. Eurooppa-liigassa hän pelasi 11 ottelua mukaan lukien voittoisan loppuottelun Arsenalia vastaan. Valioliigassa hän teki toisella kaudellaan 31 ottelussa neljä maalia ja kolmannella kaudellaan 28 ottelussa seitsemän maalia. Jälkimmäisellä kaudella hän voitti Mestarien liigan ja pelasi avauskokoonpanossa kaikissa muissa otteluissa paitsi toisessa neljännesvälieräottelussa, josta hän oli sivussa varoitustilin täyttymisen vuoksi.[1] Hänet nimettiin Mestarien liigan kauden joukkueeseen[2]. Kaudella 2021–2022 hän pelasi Valioliigassa 29 ottelua ja teki kaksi maalia. Hän oli syksyllä 2021 voittamassa UEFA Super Cupia ja seurajoukkueiden maailmanmestaruutta. Kaudella 2022–2023 hän pelasi Chelseassa tammikuun loppuun mennessä 18 valioliigaottelua ja teki kaksi maalia. Mestarien liigan kuudessa ottelussa hän viimeisteli yhden maalin.[1]
Jorginho siirtyi Valioliigan Arsenaliin 11,3 miljoonalla eurolla tammikuun 2023 lopussa. Hän pelasi loppukauden aikana 14 ottelua valioliigassa ja kaksi Eurooppa-liigassa. Kaudella 2023–2024 hän pelasi 24 valioliigaottelua, joista kymmenessä hän oli avauskokooonpanossa. Mestarien liigassa hän pelasi yhdeksän ottelua ja teki yhden maalin. Kaudella 2024–2025 Jorginho pelasi 15 valioliigaottelua ja kuusi Mestarien liigan ottelua. Hän teki kauden ainoan maalinsa 29. tammikuuta 2025 Mestarien liigan liigavaiheen päätösottelussa Gironaa vastaan.[1]
Kesäkuussa 2025 Jorginho siirtyi brasilialaisseura Flamengoon.[3]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jorginho olisi voinut edustaa aikuisten maajoukkuetasolla joko synnyinmaataan Brasiliaa tai Italiaa, jossa hän on asunut pitkään. Hän teki ensiesiintymisensä Italian jalkapallomaajoukkueessa Espanjaa vastaan maaliskuussa 2016. Ensimmäisen arvokilpailujen karsintaottelunsa hän pelasi MM-jatkokarsinnassa Ruotsia vastaan marraskuussa 2017. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki syyskuussa 2018 Kansojen liigan ottelussa Puolaa vastaan. Syksyn 2019 EM-karsinnoissa hän teki kolme maalia: yhden Suomea, yhden Kreikkaa ja yhden Armeniaa vastaan. Viidennen maaottelumaalinsa Jorginho teki marraskuussa 2020 jälleen Kansojen liigan ottelussa Puolaa vastaan.[1]
Kesän 2021 EM-kilpailuissa Jorginho pelasi Italian kaikki ottelut avauskokoonpanossa ja viimeistä alkulohko-ottelua lukuun ottamatta täydet minuutit. Espanjaa vastaan pelatun välieräottelun päättäneessä rangaistuspotkukilpailussa hän vei Italian viidentenä laukojana joukkueensa tavoittamattomaan kahden maalin johtoon. Loppuottelussa Englantia vastaan hän epäonnistui rangaistuspotkukilpailussa, mutta Italia voitti silti Euroopan-mestaruuden.[1] Hänet valittiin UEFA:n vuoden miespelaajaksi kaudella 2020–2021.[4] EM-kilpailuissa 2024 hän oli avauskokoonpanossa kaikissa kolmessa alkulohko-ottelussa mutta ei pelannut tappiollisessa neljännesvälierässä.[1]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Coppa Italia: 2013-2014
- Italian supercup: 2014
- Eurooppa-liiga: 2018−2019
- Mestarien liiga: 2020−2021
- UEFA Super Cup: 2021
- Seurajoukkueiden MM: 2021
- EM-kilpailut: kultaa 2020
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Jorginho Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ UEFA Champions League Squad of the Season uefa.com. 31.5.2021. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Pizhol, Pavlo: Jorginho joins Flamengo on free transfer from Arsenal Tribuna. 6.6.2025. Viitattu 6.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Jorginho wins UEFA Men's Player of the Year award uefa.com. 26.8.2021. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jorginho Wikimedia Commonsissa
1 Sirigu | 2 Di Lorenzo | 3 Chiellini | 4 Spinazzola | 5 Locatelli | 6 Verratti | 7 Castrovilli | 8 Jorginho | 9 Belotti | 10 Insigne | 11 Berardi | 12 Pessina | 13 Emerson | 14 Chiesa | 15 Acerbi | 16 Cristante | 17 Immobile | 18 Barella | 19 Bonucci | 20 Bernardeschi | 21 Donnarumma | 22 Raspadori | 23 Bastoni | 24 Florenzi | 25 Tolói | 26 Meret | Valmentaja Mancini
1 Donnarumma | 2 Di Lorenzo | 3 Dimarco | 4 Buongiorno | 5 Calafiori | 6 Gatti | 7 Frattesi | 8 Jorginho | 9 Scamacca | 10 Pellegrini | 11 Raspadori | 12 Vicario | 13 Darmian | 14 Chiesa | 15 Bellanova | 16 Cristante | 17 Mancini | 18 Barella | 19 Retegui | 20 Zaccagni | 21 Fagioli | 22 El Shaarawy | 23 Bastoni | 24 Cambiaso | 25 Folorunsho | 26 Meret | Valmentaja Spalletti
2011: Lionel Messi • 2012: Andrés Iniesta • 2013: Franck Ribéry • 2014: Cristiano Ronaldo • 2015: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Virgil van Dijk • 2020: Robert Lewandowski • 2021: Jorginho • 2022: Karim Benzema • 2023: Erling Braut Haaland