Kevin De Bruyne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kevin De Bruyne
De Bruyne (cropped).jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 28. kesäkuuta 1991 (ikä 29)[1]
Syntymäpaikka Drongen, Belgia[1]
Pelipaikka Keskikenttäpelaaja
Pituus 180 senttimetriä
Seura
Seura Manchester City
Pelinumero 17
Junioriseurat
2003–2005 Gent
2005–2008 Genk
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2008–2012 Genk 84 (14)
2012–2014 Chelsea 3 (0)
2012 Genk (laina) 13 (2)
2012–2013 Werder Bremen (laina) 33 (10)
2014–2015 VfL Wolfsburg 52 (13)
2015– Manchester City 177 (42)
Maajoukkue
2008–2009 Belgia U18 7 (1)
2009 Belgia U19 10 (1)
2011– Belgia U21 2 (0)
2010– Belgia 80 (21)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 1. kesäkuuta 2021.[2]
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 1. kesäkuuta 2021.

Mitalit
Maa:  Belgia
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Venäjä 2018 Jalkapallo

Kevin De Bruyne (s. 28. kesäkuuta 1991 Drongen, Belgia[1]) on belgialainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkäävä keskikenttäpelaaja tai laituri. Hän edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Manchester Cityä, johon siirtyi elokuussa 2015 saksalaisesta VfL Wolfsburgista. Tämän lisäksi hän kuuluu myös Belgian jalkapallomaajoukkueeseen.

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Bruyne edusti juniorina Gentiä ja Genkiä. Genkin edustusjoukkueeseen hän nousi vuonna 2008. De Bruyne ehti voittaa joukkueen kolmannen Belgian-mestaruuden kaudella 2010–2011, kunnes Englannin Valioliigan suurseura Chelsea osti hänet tammikuussa 2012 arvioiden mukaan 8,3 miljoonan euron siirtosummalla.

De Bruyne teki Chelsean kanssa viisi ja puoli vuotta kattavan sopimuksen, josta ensimmäiset puoli vuotta hän jatkoi Genkissä lainasopimuksella.[3] Elokuussa 2012 Chelsea lainasi De Bruynen kaudeksi Werder Bremeniin[4], jossa hän pelasi 33 Bundesliigaottelua, tehden kymmenen maalia ja antaen yhdeksän maalisyöttöä[5].

Chelseassa De Bruyne ei missään vaiheessa onnistunut vakiinnuttamaan paikkaa pelaavassa kokoonpanossa, ja tammikuussa 2014 hänet myytiin Wolfsburgiin, arviolta 19,5 miljoonan euron siirtosummalla.[6] Hänet valittiin Bundesliigan parhaaksi pelaajaksi kaudella 2014–2015. Hän teki kauden liigaotteluissa kymmenen maalia ja syotti 21, mikä oli uusi Bundesliigan syöttöennätys. Wolfsburg sijoittui sarjassa toiseksi.[7] Wolfsbug voitti samalla kaudella Saksan cupin ja De Bruyne teki loppuottelun voittomaalin. Hän voitti samana vuonna myös Saksan supercupin. Hän pelasi Wolfsburgissa kaikkiaan 52 pääsarjaottelua, joissa teki 13 ja syötti 27 maalia.[5]

Elokuussa 2015 Manchester City hankki De Bruynen arviolta 75 miljoonan euron siirtosummalla. Hänestä tuli näin Cityn siihenastinen ennätysostos.[8] Hän voitti Cityssä liigacupin 2016[2]. Valioliigassa hän teki avauskaudellaan seitsemän ja syötti yhdeksän maalia. Seuraavalla kaudella hän teki Valioliigassa kuusi maalia ja syötti 21. Kaudella 2017–2018 De Bruyne voitti Valioliigan ja Liigacupin mestaruudet. Hän teki liigakaudella kahdeksan ja syötti 16 maalia.[5] Hänet valittiin Valioliigan tähdistöjoukkueeseen[9] ja kauden toiseksi parhaaksi pelaajaksi[10].

De Bruyne kärsi lukuisista loukkaantumisista kaudella 2018−2019. Hän pelasi Valioliigassa 19 ottelua, joissa teki kaksi maalia. Hän voitti Valioliigan, FA-cupin ja Liigacupin mestaruudet. Seuraavalla kaudella hän viimeisteli 35 valioliigaottelussa 13 maalia ja antoi 20 maalisyöttöä[5], millä hän sivusi Valioliigan yhden kauden syöttöennätystä, jonka Thierry Henry teki kaudella 2002–2003.[11] De Bruyne voitti kaudella 2019–2020 myös Liigacupin ja Community Shieldin.[5]

De Bruyne pelasi kaudella 2020–2021 Valioliigassa 25 ottelua, joissa teki kuusi ja syötti 12 maalia Cityn voittaessa mestaruuden. Mestarien liigassa pelaamissaan kahdeksassa ottelussa hän teki kolme ja syötti neljä maalia.[5] Hän joutui jättämään tappiollisen loppuottelun kesken saatuaan kasvomurtumia törmäyksestä Chelsean Antonio Rüdigerin kanssa[12]. Hän voitti myös liigacupin mestaruuden.[5]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Bruyne valittiin Belgian A-maajoukkueeseen ensimmäisen kerran ystävyysotteluun Bulgariaa vastaan toukokuussa 2010. Kentälle hän pääsi ensimmäisen kerran ystävyysottelussa Suomea vastaan saman vuoden elokuussa. Ensimmäisen arvokilpailujen karsintaottelunsa hän pelasi MM-karsintaottelussa Walesia vastaan syyskuussa 2012. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki MM-karsintapelissä Serbiaa vastaan saman vuoden lokakuussa.

Kesän 2014 jalkapallon MM-kisoissa De Bruyne oli isossa roolissa Belgian joukkueessa, kun maa eteni kahdeksan parhaan joukkoon ensimmäistä kertaa 28 vuoteen. Hän pelasi kisoissa neljä ottelua. EM-kilpailuissa 2016 hän pelasi puolivälierissä karsiutuneen Belgian kaikki viisi ottelua.[5]

De Bruyne pelasi kuusi ottelua Belgian saavuttaessa pronssia Venäjän MM-kilpailuissa 2018. Hän teki voittomaalin puolivälieräottelussa Brasiliaa vastaan[5] ja hänet valittiin FIFA.comin äänestyksessä kisojen unelmajoukkueeseen.[13]

De Bruyne on pelannut toukokuun 2021 loppuun mennessä Belgian maajoukkueessa kaikkiaan 80 A-maaottelua, joissa hän on tehnyt 21 maalia.[5][1][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d National-football-teams.com (englanniksi)
  2. a b K. De Bruyne soccerway.com. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  3. Plaza.fi
  4. Plaza.fi
  5. a b c d e f g h i j Kevin De Bruyne Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
  6. Chelsea myi nuoren lupauksensa Saksaan Ilta-Sanomat. Viitattu 9.2.2015.
  7. De Bruyne named player of the year in Germany uefa.com. 26.7.2015. Viitattu 4.6.2018. (englanniksi)
  8. Wolfsburg-Profi: De Bruyne wechselt für Rekordsumme zu Manchester City Spiegel.de. 30.8.2015. Viitattu 30.8.2015. (saksaksi)
  9. Manchester City dominate PFA Premier League team of the year theguardian.com. 18.4.2018. Viitattu 4.6.2018. (englanniksi)
  10. Liverpoolin Mohamed Salah äänestettiin Valioliigan vuoden parhaaksi pelaajaksi yle.fi. 23.4.2018. Viitattu 4.6.2018.
  11. De Bruyne on matching Thierry Henry’s Premier League assist record soccer.nbcsports.com. 26.7.2020. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  12. Huuhkajien EM-vastuksen supertähti avasi hurjan tällin rajut seuraukset – ehtiikö Kevin de Bruyne toipua EM-kisoihin? yle.fi. 30.5.2021. Viitattu 1.6.2021.
  13. Fan Dream Team and prize winners revealed! fifa.com. 23.7.2018. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
  14. Stokkermans, Karel: Belgium - Record International Players 11.2.2021. RSSSF. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.