Alankomaiden jalkapallomaajoukkue
Alankomaat | |||
---|---|---|---|
![]() |
|||
Lempinimi |
Oranje Holland Clockwork Orange The Flying Dutchmen |
||
Liitto | Koninklijke Nederlandse Voetbal Bond (KNVB) | ||
Maanosaliitto | UEFA (Eurooppa) | ||
Kenttä |
Amsterdam Arena (53 502) De Kuip (51,117) Philips Stadion (36 000) |
||
Valmentaja | Ronald Koeman | ||
Kapteeni | Virgil van Dijk | ||
Eniten otteluita | Wesley Sneijder (133) | ||
Eniten maaleja | Robin van Persie (50) | ||
FIFAn maakoodi | NED | ||
FIFA-ranking | 7 (18.7.2024) [1] | ||
|
|||
Ensimmäinen ottelu | |||
|
|||
Suurin voitto | |||
|
|||
Suurin tappio | |||
|
|||
MM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 11 (ensimmäiset 1934) | ||
Paras MM-sijoitus | Toinen (1974, 1978 ja 2010) | ||
Euroopan-mestaruuskilpailut | |||
Esiintymiset | 11 (ensimmäiset 1976) | ||
Paras sijoitus | Mestari (1988) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten jalkapallo | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Etelä-Afrikka 2010 | ||
![]() |
Argentiina 1978 | ||
![]() |
Länsi-Saksa 1974 | ||
![]() |
Brasilia 2014 | ||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Länsi-Saksa 1988 | ||
![]() |
Jugoslavia 1976 | ||
![]() | |||
![]() |
Antwerpen 1920 | ||
![]() |
Tukholma 1912 | ||
![]() |
Lontoo 1908 |
Alankomaiden miesten jalkapallomaajoukkue (holl. Nederlands nationaal voetbalelftal) edustaa Alankomaita kansainvälisissä jalkapallo-otteluissa. Se toimii Alankomaiden kuninkaallisen jalkapalloliiton alaisuudessa, joka myös hallinnoi koko Alankomaiden jalkapalloa.
Joukkuetta kutsutaan usein lempinimellä Oranje Orania-Nassaun suvun mukaan. Kuten koko maata, joukkuettakin kutsutaan puhekielessä myös nimellä Hollanti.[2]
Alankomaat on useimmin maailmanmestaruuskilpailuiden finaalissa pelannut joukkue, joka ei ole koskaan voittanut turnausta. Joukkueen suurimpia saavutuksia ovat Euroopan-mestaruus 1988 ja kolme maailmanmestaruuskilpailujen hopeasijaa: 1974, 1978 ja 2010.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaat pelasi virallisen ensimmäisen kansainvälisen ottelunsa Antwerpenissä Belgiaa vastaan 30. huhtikuuta 1905. Pelaajat valitsi Alankomaiden jalkapalloliiton viisijäseninen komissio. Tuloksen ollessa 90 minuutin jälkeen 1–1 peli ratkaistiin jatkoajalla, jossa Eddy de Neve teki kolme maalia ja näin Alankomaat voitti ottelun luvuin 4–1. Lontoon olympialaisissa 1908 maan joukkue voitti olympiapronssia[3].
Alankomaat esiintyi ensimmäisen kerran maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 1934. Toisen esiintymisensä jälkeen vuonna 1938 he osallistuivat seuraaviin kisoihin vasta vuonna 1974.
Totaalista jalkapalloa 1970-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvulla kehitettiin pelityyli, jolle annettiin nimitys totaalinen jalkapallo (holl. Totaalvoetbal). Sen edelläkävijöitä olivat Ajax pelinrakentajansa Johan Cruyffin johdolla ja maajoukkueen päävalmentaja Rinus Michels. Alankomaat kehittyi valtavin harppauksin, ja onnistui pääsemään samalla vuosikymmenennellä kaksissa peräkkäisissä maailmanmestaruuskilpailuissa finaaliin. Vuoden 1970 maailmanmestaruuskilpailut voittaneen Brasilian maajoukkueen kapteeni Carlos Alberto sanoi finaalin jälkeen: ”Ainoa joukkue, jonka näin tekevän asiat toisin, oli Hollanti vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailuissa. Siitä lähtien kaikki on minusta näyttänyt enemmän tai vähemmän samalta… Heidän ’karuselli’-pelityylinsä oli hämmästyttävää katsella ja upeaa pelille.”
Vuoden 1974 Saksan MM-kisoissa Alankomaat pelasi valmentaja Rinus Michelsin ”totaalisen jalkapallon” periaatteiden mukaisesti. Joukkueeseen kuuluivat muiden muassa Johan Cruijff, Johan Neeskens, Arie Haan ja Johnny Rep. Lyötyään sekä Brasilian että Argentiinan turnauksen toisella kierroksella oranssipaidat etenivät aina loppuotteluun saakka. Münchenissä pelatussa loppuottelussa isäntämaa Saksa oli kuitenkin niukasti parempi maalein 2–1. Johan Neeskens iski Alankomaat johtoon ottelun ensimmäisellä minuutilla rangaistuspotkulla ennen kuin saksalaiset olivat edes ehtineet koskea palloon. Paul Breitner ja Gerd Müller viimeistelivät kuitenkin vielä maalin mieheen, ja Saksa kruunattiin mestariksi.
MM-kisoihin verrattuina vuoden 1976 Euroopan-mestaruuskilpailut olivat pettymys. Alankomaat hävisi niissä välierässä Tšekkoslovakialle kovasta taistelusta huolimatta.
Vuoden 1978 maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Argentiinassa. Johan Cruijff kieltäytyi pelaamasta sotilasjuntan hallitsemassa maassa, joten Alankomaat joutuivat tulemaan toimeen ilman suurinta tähteään.[4] Valmentaja Ernst Happel onnistui kuitenkin keräämään lähes kaikki neljä vuotta aiemmissa kisoissa loistaneet pelaajat. Turnauksen alku ei sujunut toivotulla tavalla, sillä Skotlannin onnistui voittaa oranssipaidat, ja Perukin nipisti alankomaalaisilta tasapelin. Toisella kierroksella Alankomaat jätti taakseen muiden muassa Italian ja Saksan edeten jälleen isäntämaan seuraksi loppuotteluun. César Luis Menottin valmentama Argentiina siirtyi Mario Kempesin maalilla ottelussa johtoon, mutta vaihdosta kentälle otettu Dick Nanninga toi Alankomaat tasoihin kymmenen minuuttia ennen loppua. Rob Rensenbrinkillä oli tuhannen taalan paikka ratkaista maailmanmestaruus ottelun viimeisellä minuutilla, mutta laukaus osui tolppaan. Jatkoajalla Argentiina teki kaksi maalia, ja Alankomaat joutui toisen kerran peräkkäin tyytymään MM-kisojen kakkostilaan.[4]
Euroopan-mestaruuskilpailut 2012
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alankomaat sijoitettiin Saksan, Portugalin ja Tanskan kanssa alkulohko B:hen, jonka media nimesi kuolemanlohkoksi. Alankomaat hävisi Tanskalle 0–1, Saksalle 1–2 ja Portugalille 1–2, ja jäi näin jo lohkovaiheeseen. Kilpailujen jälkeen päävalmentaja Bert van Marwijk vapautettiin tehtävästään.
Maailmanmestaruuskilpailut 2014
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Louis van Gaal, joka oli aiemmin ollut epäonnistuneesti valmentamassa Alankomaita vuoden 2002 maailmanmestaruuskilpailujen karsinnoissa, tuli takaisin valmentajaksi. UEFAn karsinnoissa maailmanmestaruuskilpailuihin 2014 Alankomaat voitti 13 ottelua ja pelasi yhden tasapelin voittaen karsintalohkonsa. Joukkue kosti vuoden 2010 loppuottelun häviönsä hallitsevalle maailmanmestarille hämmästyttävällä 5–1 -voitolla avausottelussa, kun Robin van Persie ja Arjen Robben tekivät kumpikin kaksi maalia sekä Stefan de Vrij yhden. Toisessa ottelussaan, Australiaa vastaan, Alankomaat oli aluksi häviöllä 1–2, mutta voitti lopulta ottelun lukemin 3–2. Maalit tekivät Arjen Robben, Robin van Persie ja Memphis Depay.
Alankomaat voitti neljännesvälierässä Meksikon 2–1 Wesley Sneijderin ja Klaas-Jan Huntelaarin tekemillä maaleilla. Puolivälierässä vastaan tuli Costa Rica. Ottelua ei saatu ratkaistuksi varsinaisella peliajalla tuloksen ollessa 90 minuutin jälkeen 0–0. Alankomaat voitti Costa Rican vasta rangaistuspotkukilpailussa maalein 4–3, ja eteni näin välieriin.
Välierässä vastassa oli Argentiina. Alankomaat sai siinä yhden hyvän mahdollisuuden Arjen Robbenin ohittaessa Argentiinan supertähden Lionel Messin. Ratkaisua ei varsinaisella eikä jatkoajalla saatu aikaiseksi, jolloin peli eteni rangaistuspotkukilpailuun. Siinä Alankomaille maalin tekivät Arjen Robben ja Dirk Kuyt, mutta se ei riittänyt, vaan joukkue hävisi Argentiinalle rangaistuspotkukilpailun maalein 2–4.
Pronssiottelussa Alankomaat pelasi kisaisäntää Brasiliaa vastaan, ja otti ottelun välittömästi haltuunsa Robin van Persien tehdessä rangaistuspotkusta maalin 3. minuutilla. Daley Blind lisäsi johtoa 17. minuutilla ja kolmannen maalin teki Georginio Wijnaldum 91. minuutilla. Näin Alankomaat saavutti ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailuiden pronssimitalinsa.
Euroopan-mestaruuskilpailut 2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Louis Van Gaal erosi heti vuoden 2014 maailmanmestaruuskilpailuiden jälkeen ja siirtyi valmentamaan englantilaista Manchester Unitedia. Hänen tilalleen valmentajaksi tuli Guus Hiddink, joka oli aikaisemmin valmentanut joukkueen neljänneksi vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailuissa. Guus Hiddink erosi 29. kesäkuuta 2015 tehtävästään ja hänen tilalleen päävalmentajaksi nousi Danny Blind. Blind ilmoitti 21. elokuuta 2015 vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsintaotteluihin Turkkia ja Islantia vastaan alustavan joukkueen, jossa oli yllätyksellisiä nimiä kuten Kenny Tete, Jaïro Riedewald, Vurnon Anita ja Terence Kongolo. Alankomaat ei päässyt vuoden 2016 EM-kilpailuihin[5].
Maailmanmestaruuskilpailut 2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päävalmentaja Danny Blind sai potkut 27. maaliskuuta 2017 huonosti menneiden karsintojen vuoksi. Päävalmentajaksi nousi väliaikaisesti Blindin apulaisvalmentajana toiminut Fred Grim.[6] Toukokuun alussa 2017 ilmoitettiin, että Dick Advocaatista tulee kolmatta kertaa Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja. Hänen sopimuksensa kattaa MM2018-karsinnat.[7] Advocaatin johdolla Alankomaat pelasi viisi MM-karsintaottelua, joissa se voitti Luxemburgin, Bulgarian, Valko-Venäjän ja Ruotsin. Ainoa karsintatappio tuli Ranskalle Pariisissa 4-0 lukemin. Alankomaat jäi kuitenkin karsintalohkonsa kolmanneksi tasapisteillä Ruotsin kanssa. Ruotsi eteni kuitenkin jatkokarsintoihin paremman maalieronsa turvin.[8]
Euroopan-mestaruuskilpailut 2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entinen huippupelaaja Frank de Boer palkattiin valmentajaksi syyskuussa 2020. Liitto asetti ehdoksi jatkolle, että maa selviytyy EM-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, kun Alankomaat putosi neljännesvälierässä hävittyään Tšekille 0–2, ja de Boer lopetti valmentajana.[9]
Sijoitukset arvokilpailuissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuskilpailut | Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Kierros | Sija | O | V | T | H | TM | PM | O | V | T | H | TM | PM | |
![]() |
Ei osallistunut | ||||||||||||||
![]() |
1. kierros | 9. | 1 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 2 | 2 | 0 | 0 | 9 | 4 | |
![]() |
1. kierros | 14. | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 | 5 | 1 | |
![]() |
Ei osallistunut | ||||||||||||||
![]() | |||||||||||||||
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 2 | 1 | 1 | 12 | 7 | ||||||||
![]() |
3 | 0 | 2 | 1 | 4 | 7 | |||||||||
![]() |
6 | 2 | 2 | 2 | 6 | 4 | |||||||||
![]() |
6 | 3 | 1 | 2 | 9 | 5 | |||||||||
![]() |
Hopeaa | 2. | 7 | 5 | 1 | 1 | 15 | 3 | 6 | 4 | 2 | 0 | 24 | 2 | |
![]() |
Hopeaa | 2. | 7 | 3 | 2 | 2 | 15 | 10 | 6 | 5 | 1 | 0 | 11 | 3 | |
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 8 | 4 | 1 | 3 | 11 | 7 | ||||||||
![]() |
8 | 4 | 1 | 3 | 13 | 7 | |||||||||
![]() |
Neljännesvälierät | 15. | 4 | 0 | 3 | 1 | 3 | 4 | 6 | 4 | 2 | 0 | 8 | 2 | |
![]() |
Puolivälierät | 7. | 4 | 3 | 0 | 1 | 8 | 6 | 10 | 6 | 3 | 1 | 29 | 9 | |
![]() |
Neljäs sija | 4. | 7 | 3 | 3 | 1 | 13 | 7 | 8 | 6 | 1 | 1 | 26 | 4 | |
![]() ![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 6 | 2 | 2 | 30 | 9 | ||||||||
![]() |
Neljännesvälierät | 11. | 4 | 2 | 1 | 1 | 3 | 2 | 12 | 10 | 2 | 0 | 27 | 7 | |
![]() |
Hopeaa | 2. | 7 | 6 | 0 | 1 | 12 | 6 | 8 | 8 | 0 | 0 | 17 | 2 | |
![]() |
Pronssia | 3. | 7 | 5 | 2 | 0 | 15 | 4 | 10 | 9 | 1 | 0 | 34 | 5 | |
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 6 | 1 | 3 | 21 | 12 | ||||||||
![]() |
Puolivälierät | 5 | 3 | 1 | 1 | 10 | 4 | 10 | 7 | 2 | 1 | 33 | 8 | ||
Yhteensä | 11/22 | 54 | 30 | 13 | 11 | 96 | 52 | 135 | 89 | 26 | 20 | 329 | 105 |
Euroopan-mestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan-mestaruuskilpailut | Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsinnat | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Kierros | Sija | O | V | T | H | TM | PM | O | V | T | H | TM | PM | |
![]() |
Ei osallistunut | ||||||||||||||
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 1 | 2 | 1 | 6 | 5 | ||||||||
![]() |
6 | 2 | 1 | 3 | 11 | 11 | |||||||||
![]() |
6 | 3 | 1 | 2 | 18 | 6 | |||||||||
![]() |
Pronssia | 3. | 2 | 1 | 0 | 1 | 4 | 5 | 6 | 4 | 0 | 2 | 14 | 8 | |
![]() |
Lohkovaihe | 5. | 3 | 1 | 1 | 1 | 4 | 4 | 8 | 6 | 1 | 1 | 20 | 6 | |
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 8 | 6 | 1 | 1 | 22 | 6 | ||||||||
![]() |
Mestari | 1. | 5 | 4 | 0 | 1 | 8 | 3 | 8 | 6 | 2 | 0 | 15 | 1 | |
![]() |
Välierät | 3.–4. | 4 | 2 | 2 | 0 | 6 | 3 | 8 | 6 | 1 | 1 | 17 | 2 | |
![]() |
Puolivälierät | 8. | 4 | 1 | 2 | 1 | 3 | 4 | 7 | 3 | 2 | 2 | 8 | 5 | |
![]() ![]() |
Välierät | 3.–4. | 5 | 4 | 1 | 0 | 13 | 3 | |||||||
![]() |
Välierät | 3.–4. | 5 | 1 | 2 | 2 | 7 | 6 | 10 | 7 | 1 | 2 | 26 | 7 | |
![]() ![]() |
Puolivälierät | 6. | 4 | 3 | 0 | 1 | 10 | 4 | 12 | 8 | 2 | 2 | 15 | 5 | |
![]() ![]() |
Lohkovaihe | 15. | 3 | 0 | 0 | 3 | 2 | 5 | 10 | 9 | 0 | 1 | 37 | 8 | |
![]() |
Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 4 | 1 | 5 | 17 | 14 | ||||||||
![]() |
Neljännesvälierät | 4 | 3 | 0 | 1 | 8 | 4 | 8 | 6 | 1 | 1 | 24 | 7 | ||
![]() |
Puolivälierät | 6 | 3 | 1 | 2 | 10 | 7 | ||||||||
Yhteensä | 11/17 | 45 | 23 | 9 | 13 | 75 | 48 | 111 | 71 | 16 | 24 | 250 | 91 |
Kesäolympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäolympialaiset | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Sija | O | V | T | H | TM | PM | |
![]() |
Pronssia | 2 | 1 | 0 | 1 | 2 | 4 | |
![]() |
Pronssia | 4 | 3 | 0 | 1 | 17 | 8 | |
![]() |
Pronssia | 4 | 2 | 0 | 2 | 9 | 10 | |
![]() |
Neljäs sija | 5 | 2 | 1 | 2 | 11 | 7 | |
![]() |
1. kierros | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | |
![]() |
1. kierros | 2 | 1 | 0 | 1 | 6 | 5 | |
![]() |
Alkukilpailu | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 5 | |
![]() |
Puolivälierät | 4 | 1 | 2 | 1 | 4 | 4 | |
Yhteensä | 8/31 | 23 | 10 | 3 | 10 | 50 | 45 |
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpailu | ![]() |
![]() |
![]() |
Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Maailmanmestaruuskilpailut | 0 | 3 | 1 | 4 |
Euroopan-mestaruuskilpailut | 1 | 0 | 4 | 5 |
Maanosaliittojen cup | 0 | 0 | 0 | 0 |
Kesäolympialaiset | 0 | 0 | 3 | 3 |
Yhteensä | 1 | 3 | 8 | 12 |

Tulokset ja otteluohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivämäärä | Pelipaikka | Vastustaja | Kilpailu | Tulos | Maalintekijät | Yleisö |
---|---|---|---|---|---|---|
25. maaliskuuta 2016 | Amsterdam Arena, Amsterdam, Alankomaat | ![]() |
Ystävyysottelu | 2-3 | Luuk De Jong, Ibrahim Afellay | 40,011 |
6. syyskuuta 2016 | Friends Arena, Solna, Ruotsi | ![]() |
Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 1-1 | Wesley Sneijder | 36,128 |
7. lokakuuta 2016 | De Kuip, Rotterdam, Alankomaat | ![]() |
Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 4-1 | Quincy Promes (2), Davy Klaassen, Vincent Janssen | 41,200 |
10. lokakuuta 2016 | Amsterdam Arena, Amsterdam, Alankomaat | ![]() |
Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 0-1 | 50,220 | |
13. marraskuuta 2016 | Stade Josy Barthel, Luxemburgin kaupunki, Luxemburg | ![]() |
Maailmanmestaruuskilpailuiden 2018 karsinnat | 1-3 | Arjen Robben, Memphis Depay (2) | 8,000 |
2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edelliset kokoonpanot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailut
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1938
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2022
- Euroopan-mestaruuskilpailut
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1976
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1980
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1988
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1992
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1996
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2000
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2004
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2008
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2012
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2020
Eniten otteluita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivitetty 30. kesäkuuta 2021, eniten maaotteluita pelanneet alankomaalaispelaajat ovat:
# | Nimi | Kansainvälinen ura | Ottelut | Maalit | Minuutit | Ura yhteensä |
---|---|---|---|---|---|---|
1. | Wesley Sneijder | 2003–2018 | 134 | 31 | 2003–2019 | |
2. | Edwin van der Sar | 1995–2008 | 130 | 0 | 11463 | 1988–2011 |
3. | Frank de Boer | 1990–2004 | 112 | 13 | 9271 | 1988–2005 |
4. | Rafael van der Vaart | 2001–2013 | 109 | 25 | 6938 | 2000–2018 |
5. | Giovanni van Bronckhorst | 1996–2010 | 106 | 6 | 8215 | 1993–2010 |
6. | Dirk Kuyt | 2004–2014 | 104 | 24 | 6875 | 1998–2018 |
7. | Robin van Persie | 2005–2017 | 102 | 50 | 2001–2019 | |
8. | Phillip Cocu | 1996–2006 | 101 | 10 | 8000 | 1988–2006 |
9. | Arjen Robben | 2003–2017 | 96 | 37 | 2000– | |
10. | Clarence Seedorf | 1994–2008 | 87 | 11 | 5982 | 1992–2013 |
John Heitinga | 2004–2013 | 87 | 7 | 7031 | 2001–2016 | |
12. | Marc Overmars | 1993–2004 | 86 | 17 | 5755 | 1990–2009 |
13. | Aron Winter | 1987–2000 | 84 | 6 | 5142 | 1986–2003 |
Joris Mathijsen | 2004–2012 | 84 | 3 | 7007 | 1998–2015 | |
15. | Ruud Krol | 1969–1983 | 83 | 4 | 7399 | 1968–1986 |
16. | Nigel de Jong | 2004–2015 | 81 | 1 | 5666 | 2002– |
17. | Dennis Bergkamp | 1990–2000 | 79 | 37 | 6339 | 1986–2006 |
Patrick Kluivert | 1994–2004 | 79 | 40 | 5816 | 1994–2008 | |
Mark van Bommel | 2000–2012 | 79 | 10 | 6160 | 1992–2013 | |
20. | Ronald Koeman | 1983–1994 | 78 | 14 | 6568 | 1980–1997 |
Eniten maaleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 30. kesäkuuta 2021, eniten maaleja tehneet alankomaalaispelaajat ovat:

# | Nimi | Kansainvälinen ura | Maalit | Ottelut | Keskiarvo | Minuutit | Ura yhteensä |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Robin van Persie | 2005–2017 | 50 | 102 | 0,49 | 2001–2019 | |
2. | Klaas-Jan Huntelaar | 2006–2015 | 42 | 76 | 0,55 | 2002–2021 | |
3. | Patrick Kluivert | 1994–2004 | 40 | 79 | 0,51 | 5816 | 1994–2008 |
4. | Dennis Bergkamp | 1990–2000 | 37 | 79 | 0,47 | 6339 | 1986–2006 |
Arjen Robben | 2003–2017 | 37 | 96 | 0,39 | 2000– | ||
6. | Faas Wilkes | 1946–1961 | 35 | 38 | 0,92 | 3450 | 1940–1964 |
Ruud van Nistelrooy | 1998–2011 | 35 | 70 | 0,50 | 4543 | 1994–2012 | |
8. | Abe Lenstra | 1940–1959 | 33 | 47 | 0,70 | 4260 | 1935–1963 |
Johan Cruyff | 1966–1977 | 33 | 48 | 0,69 | 4282 | 1964–1984 | |
10. | Wesley Sneijder | 2003–2018 | 31 | 134 | 0,23 | 2003–2019 |
Entisiä pelaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bep Bakhuys
- Marco van Basten
- Dennis Bergkamp
- Jan van Beveren
- Danny Blind
- Frank de Boer
- Ronald de Boer
- Mark van Bommel
- John Bosman
- Ernie Brandts
- Hans van Breukelen
- Phillip Cocu
- Johan Cruijff
- Edgar Davids
- René van der Gijp
- Ulrich van Gobbel
- Ruud Gullit
- Arie Haan
- Willem van Hanegem
- Hugo Hovenkamp
- Wim Jansen
- Jan Jongbloed
- Wim Jonk
- Piet Keizer
- René van de Kerkhof
- Willy van de Kerkhof
- Wim Kieft
- Kees Kist
- Patrick Kluivert
- Ronald Koeman
- Michel van de Korput
- Ruud Krol
- Willy van der Kuijlen
- Abe Lenstra
- Tschen La Ling
- Roy Makaay
- John Metgod
- Arnold Mühren
- Dick Nanninga
- Johan Neeskens
- Arthur Numan
- Marc Overmars
- Rob Rensenbrink
- Johnny Rep
- Frank Rijkaard
- Bryan Roy
- John van 't Schip
- Piet Schrijvers
- Ruud van Nistelrooy
- Sonny Silooy
- Ronald Spelbos
- Jaap Stam
- Huub Stevens
- Wim Suurbier
- Simon Tahamata
- Adri van Tiggelen
- Stan Valckx
- Gerald Vanenburg
- Leen Vente
- Peter van Vossen
- Sander Westerveld
- Bennie Wijnstekers
- Piet Wildschut
- Faas Wilkes
- Aron Winter
- Richard Witschge
- Rob Witschge
- John de Wolf
- Jan Wouters
Päävalmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cees van Hasselt (1905–1908)
Edgar Chadwick (1908–1913)
Jimmy Hogan (1910)
Tom Bradshaw (1913)
Billy Hunter (1914)
Jack Reynolds (1919)
Fred Warburton (1919–1923)
Jim Waites (1921)
Bob Glendenning (1923)
Billy Townley (1924)
J.E. Bollington (1924)
Bob Glendenning (1925–1940)
Karel Kaufman (1946)
Jesse Carver (1947–1948)
Tom Sneddon (1948)
Karel Kaufman (1949)
Jaap van der Leck (1949–1954)
Karel Kaufman (1954–1955)
Friedrich Donenfeld (1955)
Max Merkel (1955–1956)
Heinrich Müller (1956)
Friedrich Donenfeld (1956–1957)
George Hardwick (1957)
Elek Schwartz (1957–1964)
Denis Neville (1964–1966)
Georg Keßler (1966–1970)
František Fadrhonc (1970–1974)
Rinus Michels (1974)
George Knobel (1974–1976)
Jan Zwartkruis (1976–1977)
Ernst Happel (1977–1978)
Jan Zwartkruis (1978–1981)
Kees Rijvers (1981–1984)
Rinus Michels (1984–1985)
Leo Beenhakker (1985–1986)
Rinus Michels (1986–1988)
Thijs Libregts (1988–1990)
Leo Beenhakker (1990)
Rinus Michels (1990–1992)
Dick Advocaat (1992–1995)
Guus Hiddink (1995–1998)
Frank Rijkaard (1998–2000)
Louis van Gaal (2000–2002)
Dick Advocaat (2002–2004)
Marco van Basten (2004–2008)
Bert van Marwijk (2008–2012)
Louis van Gaal (2012–2014)
Guus Hiddink (2014–2015)
Danny Blind (2015–2017)
Ronald Koeman (2018–2020)
Frank de Boer (2020–2021)
Louis van Gaal (2021–2022)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Men's Ranking inside.FIFA.com. 18.7.2024. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Netherlands vs. Holland Viitattu 27.9.2015.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 17. Otava, 1970.
- ↑ a b Ernst Happel: The 'Weird Man' Who Conquered European Football and Helped Shape the Modern Game Soccer. 8.8.2019. Sports Illustrated. Viitattu 11.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Myllyaho, Manu: Van Persien nolo oma maali viimeinen sinetti - Hollanti ulkona EM-kisoista Yle Urheilu. 14.10.2015. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ Lehtisaari, Matti: Bulgaria-tappio oli liikaa - Hollannin valmentaja sai kenkää Yle Urheilu. 27.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ Coerts, Stefan: THIRD TIME LUCKY? NETHERLANDS APPOINT ADVOCAAT AS NEW COACH Goal.com. 9.5.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Portugal and France reach World Cup as Holland and Arjen Robben bow out The Guardian. 10.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ EM-kisojen floppimaa vaihtaa päävalmentajaa – Frank de Boer sai lähteä www.iltalehti.fi. Viitattu 30.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvagalleria joukkueen kannattajista