Kroatian jalkapallomaajoukkue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kroatia
Croatia football federation.png
Lempinimi Vatreni
Liitto Kroatian jalkapalloliitto
Maanosaliitto UEFA
Valmentaja Kroatia Niko Kovač
Eniten otteluita Darijo Srna (121)
Eniten maaleja Davor Šuker (45)
FIFA maakoodi CRO
FIFA-ranking 14 (9.7.2015) [1]
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
 Kroatia 4–0 Sveitsi 
(Zagreb, Jugoslavia; 2. huhtikuuta, 1940)
Suurin voitto
 Kroatia 7–0 Australia 
(Zagreb, Kroatia; 6. kesäkuuta 1998)
 Kroatia 7–0 Andorra 
(Zagreb, Kroatia; 7. lokakuuta 2006)
Suurin tappio
 Italia 4–0 Kroatia 
(Genova, Italia; 4. huhtikuuta 1942)
MM-kilpailut
Esiintymiset 4 (ensimmäiset 1998)
Paras MM-sijoitus Pronssia 1998
Euroopan mestaruuskilpailut
Esiintymiset 4 (ensimmäiset 1996)
Paras sijoitus Puolivälierissä 1996 ja 2008

Kroatian jalkapallomaajoukkue edustaa Kroatiaa kansainvälisissä jalkapalloilun maajoukkuekilpailuissa.

Kroatian jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1912, mutta ensimmäisen maaottelunsa joukkue pelasi vasta vuonna 1940. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäseneksi Kroatia liittyi ensin vuonna 1941 ja uudelleen vuonna 1992.

Ensimmäisen kerran Kroatia selviytyi arvokisojen lopputurnaukseen vuonna 1996, Englannin EM-kilpailuihin, ja on siitä lähtien lukeutunut Euroopan huippumaajoukkueisiin, ja selviytynyt toistuvasti arvokisojen lopputurnauksiin. Joukkueen paras saavutus on MM-pronssi 1998 Ranskan kisoista, joissa Davor Šuker voitti kisojen maalikuninkuuden. Pronssijoukkueen rungon muodostivat Jugoslavialle vuonna 1987 nuorten maailmanmestaruuden voittaneet pelaajat. Joukkue on pelannut jokaisissa MM-kisoissa, joihin se on karsinut itsenäisenä valtiona, paitsi vuoden 2010 MM-kisoissa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Davor Šuker voitti Ranskan MM-kilpailujen parhaan maalintekijän palkinnon kuudella maalillaan.
Kroatian maajoukkueen pelaajia MM-kilpailuissa 2014.

Kroatiassa on pelattu jalkapalloa 1900-luvun alkuvuosista lähtien, mutta ennen 1990-lukua kroatialaispelaajat pelasivat Jugoslavian kuningaskunnan (1919–1939), Kroatian banovinan (1939–1941), itsenäisen Kroatian valtion (1941–1945) ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (1945–1990) maajoukkueissa (ks. Jugoslavian jalkapallomaajoukkue).

Vuonna 1907 Kroatian epävirallinen maajoukkue pelasi ensimmäiset kaksi ottelua Prahassa Slavia Prahaa vastaan. Kroatia hävisi kummatkin ottelut. Ensimmäisen virallisen maajoukkueottelun Kroatia pelasi Sveitsiä vastaan 2. huhtikuuta 1940. Kroatia voitti Zagrebissa pelatun ottelun 4–0. Ennen Kroatian liittymistä Jugoslavian liittotasavaltaan maajoukkue pelasi 19 ottelua, joista voitti 9. Vuonna 1952 Kroatia pelasi yhden maaottelun Indonesiaa vastaan. Vuonna 1990 saatuaan itsenäisyyden Kroatia pelasi ystävyysottelun Yhdysvaltoja vastaan 17. lokakuuta 1990. Tämä ottelu oli itsenäisen Kroatian ensimmäinen. Kroatia voitti ottelun 2–1. Ensimmäisen virallisen ottelun Kroatia pelasi vuoden 1996 EM-kilpailujen karsinnoissa 4. syyskuuta 1994 Tallinnassa. Saman vuoden lokakuussa Kroatia pelasi ensimmäisen virallisen kotiottelunsa Liettuaa vastaan. Kroatia voitti karsinnoissa lohkonsa ja pääsi mukaan ensimmäistä kertaa suureen turnaukseen. Kroatia sijoittui lopulta viidenneksi ensimmäisissä EM-kisoissaan hävittyään puolivälierissä Saksalle.[2]

Kroatia selvisi myös vuoden 1998 MM-kilpailuihin oltuaan ensin karsinnoissa lohkonsa toinen ja voitettuaan jatkokarsinnoissa Ukrainan. Kroatia voitti lopulta turnauksessa pronssia voitettuaan pronssiottelussa Alankomaat 2–1. Kroatian Davor Šuker oli turnauksen paras maalintekijä kuudella maalillaan. Kroatia oli alkuvuodesta 1999 FIFA-rankingissa kolmantena useita kuukausia, mikä on edelleen Kroatian paras sijoitus FIFA-rankingissa. Kroatia karsiutui vuoden 2000 EM-kilpailuista. Kroatia selvisi Etelä-Korean ja Japanin MM-kilpailuihin 2002, mutta hävittyään alkulohkossa Meksikolle ja Ecuadorille jäi Kroatia lopulta alkulohkonsa kolmanneksi. Portugalin EM-kilpailuissa 2004 Kroatia pelasi alkulohkossaan tasapelit Ranskaa ja Sveitsiä vastaan ja hävisi Englannille. Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi ja karsiutui pudotuspeleissä. Sama kohtalo oli Saksan MM-kilpailuissa kaksi vuotta myöhemmin: tappio Brasilialle ja tasapelit Australiaa ja Japania vastaan jättivät Kroatian alkulohkossaan kolmanneksi. MM-kilpailujen jälkeen Kroatian päävalmentajaksi tuli Slaven Bilić[3]. EM-kilpailuissa 2008 Kroatia voitti oman alkulohkonsa, mutta hävisi puolivälierissä Turkille rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Etelä-Afrikan MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi Englannin ja Ukrainan jälkeen, jolloin Kroatia ei selvinnyt lopputurnaukseen. EM-kilpailuissa 2012 Kroatia sijoittui alkulohkonsa kolmanneksi voitettuaan Irlannin, pelattuaan tasapelin Italiaa vastaan ja hävittyään Espanjalle. Brasilian MM-kilpailuissa 2014 Kroatia oli jälleen alkulohkonsa kolmas voitettuaan vain Kamerunin ja hävittyään Brasilialle ja Meksikolle.[2]

Vuoden 2016 EM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia arvottiin samaan lohkoon Italian, Norjan, Bulgarian, Azerbaidžanin ja Maltan kanssa. Kroatia on voittanut kuudesta ensimmäisestä ottelustaan neljä ja pelannut kaksi tasapeliä johtaen lohkoaan kuuden ensimmäisen ottelun jälkeen. Venäjän MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia pelaa samassa lohkossa Islannin, Suomen, Turkin ja Ukrainan kanssa.[4]

Arvokisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19301990Ei osallistunut, oli osa Jugoslaviaa
  • 1994Ei osallistunut, tuli FIFA:n jäseneksi liian myöhään osallistuakseen
  • 1998 – Pronssia
  • 2002 – 1. kierroksella
  • 2006 – 1. kierroksella
  • 2010Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2014 - 1. kierroksella

Euroopan mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19601992Ei osallistunut, oli osa Jugoslaviaa
  • 1996 – Puolivälierissä
  • 2000Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2004 – 1. kierroksella
  • 2008 - Puolivälierissä
  • 2012 - 1. kierroksella
  • 2016 -

Pelaajat 2012 EM-kilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalivahdit

Puolustajat

Keskikenttäpelaajat

Hyökkääjät

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajaennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten otteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]
Vahvennetut pelaajat vielä aktiivisia

# Nimi Ottelut Maalit
1. Darijo Srna 123 21
2. Stipe Pletikosa 114 0
3. Josip Šimunić 105 3
4. Ivica Olić 102 20
5. Dario Šimić 100 3
6. Robert Kovač 84 0
Luka Modrić 84 10
8. Niko Kovač 83 14
9 Vedran Ćorluka 81 3
Robert Jarni 81 1
Niko Kranjčar 81 15

Eniten maaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6][5]
Vahvennetut pelaajat vielä aktiivisia

# Nimi Maalit Ottelut
1. Davor Šuker 45 69
2. Eduardo da Silva 29 64
3. Darijo Srna 21 123
4. Ivica Olić 20 102
5. Mario Mandžukić 19 60
6. Niko Kranjčar 15 81
Goran Vlaović 15 51
8. Niko Kovač 14 83
9. Mladen Petrić 13 45
10. Zvonimir Boban 12 51
Ivan Klasnić 12 41
Franjo Wölfl 12 18

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIFA/Coca-Cola World Ranking 9.7.2015. FIFA. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  2. a b Croatian national football team / Throughout history Hrvatski nogometni savez. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
  3. Bilic appointed new Croatia coach 25. heinäkuuta 2006. BBC. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
  4. Preliminary Draw FIFA. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
  5. a b Appearances for Croatia National Team rsssf. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
  6. Goalscoring for Croatia National Team rsssf. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]