Bilbao

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bilbao
(Bilbo)
Bilbao-collage.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Bilbao

Koordinaatit: 43°15′25″N, 02°55′24″W

Valtio Espanjan lippu Espanja
Itsehallintoalue Baskimaa
Maakunta Vizcaya
Perustettu 15. kesäkuuta 1300
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Juan María Aburto (EAJ-PNV)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 41 km²
Korkeus 0–689 m
Väkiluku (2013) 349 356
 – Tiheys 8 520,88 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 48001–48015
Suuntanumero(t) 94
Lähteet: [1] = Väkiluku

Bilbao (baskiksi Bilbo) on kaupunki Pohjois-Espanjassa. Se on Baskimaan itsehallintoalueen suurin kaupunki ja Vizcayan (baskiksi Bizkaia) maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee Nerviónjoen varrella ja on tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Bilbaon väkiluku on 349 356 (2013)[2] ja Biskajanlahdelle ulottuvat esikaupunkialueet mukaan lukien metropolialueella asuu 1,0 – 1,1 miljoonaa ihmistä.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaon perusti 15. kesäkuuta 1300 Don Diego Lopez de Haro V, mutta paikalla oli ollut asutusta ja satama jo kauan sitä ennen. Kaupungin nimen alkuperää ei tunneta varmasti. 1400-luvulla Bilbaon väkiluku oli noussut lähelle kolmea tuhatta, mutta se kärsi ylhäissukujen välisistä sodista. Vuonna 1511 Bilbao sai konsulaatin ja siitä tuli Kastilian merinovillan tärkein vientisatama. Espanjan imperiumin aikana Bilbaosta tuli maan pohjoisrannikon tärkein talous- ja kauppakeskus. 1800-luvun teollisen vallankumouksen myötä kaupungin metalliteollisuus kehittyi voimakkaasti. Bilbaoon liitettiin 1800-luvun lopulla Abandon kylä, ja 1876 aloitettujen laajennushankkeiden myötä kaupungin pinta-ala kaksinkertaistui. 1900-luvun alussa Bilbao oli Espanjan vaurain kaupunki, ja siellä sijaitsivat maan tärkeimmät pankit ja vakuutusyhtiöt.[5]

Bilbao oli Espanjan sisällissodassa hallituksen puolella. Francisco Francon joukot miehittivät sen kuitenkin kesäkuussa 1937. Kaupunki ei kärsinyt tappiosta, mutta sen sillat tuhottiin puolustusyrityksissä. Bilbao oli ensimmäisen Baskien autonomisen hallinnon pääkaupunki. Francon hallintokaudella kaupunki kasvoi voimakkaasti.[5]

Bilbao kärsi pahoista tulvista vuonna 1983. Bilbao on 2000-luvun alussa läpikäynyt suuria kunnallisteknisiä muutoksia. Muutoksia on erityisesti aiheuttanut uusi metro ja Guggenheimin taidemuseo, jonka on suunnitellut maailmankuulu arkkitehti Frank Gehry. Liikennettä on kehitetty rakentamalla EuskoTran-raitiovaunuverkko, joka otettiin käyttöön 2002.[5]

Kaupungin läpi virtaavan Nerviónjoen varrelta on vapautunut suuri määrä kiinteistöjä Bilbaon sataman siirryttyä Biskajanlahden rannalle. Muita merkittäviä rakennushankkeita ovat olleet Euskaldunan kongressikeskus ja Santiago Calatravan suunnittelema Zubizurin silta. Myös uusi rakennus Baskimaan hallituksen käyttöön on rakenteilla, ja joella sijaitsevan Zorrozaurren saaren uudisrakentamista suunnitellaan.[5]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaossa on runsaasti arkkitehtonisia nähtävyyksiä, jotka ovat kävelyetäisyydellä toisistaan.[6]

Lentoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaon lentoaseman terminaalin on suunnitellut espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava, ja se otettiin käyttöön vuonna 2002.[6]

Euskalduna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsertti- ja konferenssikeskus Euskalduna on entisellä telakka-alueella. Rakennus muistuttaa keskeneräistä laivaa.[6]

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisen arkkitehdin Norman Fosterin suunnittelemat uuden metroverkoston sisäänkäynnit Plaza Moyúa -aukion reunalla ovat kuin kastematoja kaivautumassa maan pinnalle. Niistä käytetään suunnittelijansa mukaan nimitystä "fosteritas".[6]

Guggenheim-museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frank Gehryn suunnittelema Bilbaon Guggenheim-museo avattiin 1997, ja se on ollut siitä pitäen kaupungin vetonaula. Museon lähellä olevat veistokset, kuten Louise Bourgeoisin teräshämähäkki, kuuluvat museon kokoelmiin.[6]

Zubizurin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santiago Calatravan suunnittelema Zubizurin kävelysilta yhdistää Nerviónjoen rannat. Silta valkoisine kaarineen ei ole ollut käytännössä kovin toimiva, sillä pinnoitteena käytetty lasitiili oli sateella liukas ja se jouduttiin peittämään muovimatolla.[6]

Casco Viejo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaon vanhakaupunki on Casco Viejo. Sen keskeisiä elementtejä ovat aukio Plaza Nueva sekä kirkot Catedral de Santiago[6] ja La Iglesia de San Antón.

Kauppahalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppahalli Mercado de la Ribera on rakennettu 1929 ja sijaitsee vanhankaupungin laidalla. Halli on kunnostettu 2000-luvulla sisältä modernin askeettiseksi, ja vanhasta on jäljellä vain ulkokuori.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaon ilmasto on kuvattu taulukossa:

Bilbaon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 13,2 14,5 15,9 16,8 20,1 22,6 25,2 25,5 24,4 20,8 16,4 14,0 ka. 19,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 4,7 5,1 5,7 7,1 10,1 12,6 14,8 15,2 13,2 10,8 7,6 6,0 ka. 9,4
Sademäärä (mm) 126 97 94 124 90 64 62 82 74 121 141 116 Σ 1 191
Sadepäivät (d) 16 15 15 17 16 12 11 12 12 14 15 16 Σ 171
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
13,2
4,7
14,5
5,1
15,9
5,7
16,8
7,1
20,1
10,1
22,6
12,6
25,2
14,8
25,5
15,2
24,4
13,2
20,8
10,8
16,4
7,6
14,0
6,0
S
a
d
a
n
t
a
126
97
94
124
90
64
62
82
74
121
141
116


Lähde: Weather Information for Bilbao World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.8.2009.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilbaon suosituimmat lajit ovat jalkapallo ja koripallo. Athletic Bilbao on voittanut Espanjan mestaruuden kahdeksan kertaa ja CB Bilbao Berrista on tullut nopeasti yksi Bilbaon suosituimmista joukkueista.

Athletic Bilbao pelaa kotiottelunsa San Mamésin stadionilla.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1970 Bilbao oli 6. suurin kaupunki Espanjassa 410 000 asukkaallaan ja kolmanneksi suurin metropolialue. Vuonna 1981 väkiluku oli 433 115. Tämän jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut tasaisesti.

Väestönkehitys 1842 – 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1842 1887 1900 1920 1950 1960 1970 1981 1991 2001 2003 2006 2013
Väkiluku 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero10 243 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero35 227 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero81 956 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero115 014 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero216 417 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero294 174 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero405 908 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero433 115 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero369 839 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero349 972 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero353 173 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero354 145 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero349 356


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population figures and Demographic Censuses Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 27.4.2014.
  2. Instituto Nacional de Estadística
  3. OECD.Stat 2012
  4. European Consortium for Political Research Press: The Political Ecology of the Metropolis: Metropolitan Sources of Electoral Behaviour in Eleven Countries, 2013, s. 269
  5. a b c d History of Bilbao DigiPen Europe-Bilbao. Viitattu 5.3.2015.
  6. a b c d e f g h Hannu Pöppönen, Muodokas Bilbao, Helsingin Sanomat 28.2.2011 sivu D 1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]