Sevilla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sevilla
Sevilla2005July 038.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: NO8DO

Sevilla

Koordinaatit: 37°22′58″N, 05°59′47″W

Valtio Espanjan lippu Espanja
Itsehallintoalue Andalusia
Maakunta Sevilla
Perustettu 700–800-luvulla eaa.
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Juan Ignacio Zoido (PP)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 141 km²
Korkeus 7 m
Väkiluku (2008) 699 759
 – Tiheys 4970 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 41001–41080
Lähteet: [1] = Väkiluku

Sevilla [se'βi.ʝa] on eteläisen Espanjan kulttuurin, taiteen ja liike-elämän keskus Guadalquivirjoen rannalla. Se on myös Andalusian itsehallintoalueen ja Sevillan maakunnan pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on noin 700 000 (2008)[1] ja esikaupungit mukaan luettuina 1,3 miljoonaa (neljänneksi eniten Espanjassa).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italican amfiteatteri
Torre del Oro

Maurit kutsuivat Sevillaa nimellä Ishbiliya ja roomalaiset Hispalis. Maurien kausi Espanjassa (7111492) näkyy yhä Sevillan katukuvassa.

Legendan mukaan kreikkalainen sankari Herakles (Herkules) perusti kaupungin, mutta historioitsijoiden mukaan Sevilla syntyi 700–800-luvuilla eaa. Myöhemmin sitä asuttivat foinikialaiset ja karthagolaiset. 206 eaa. roomalainen Scipio Africanus perusti lähistölle Itálican kaupungin ja alkoi rakentaa Hispalista. Itálica on nykyisin yksi Espanjan merkittävimpiä arkeologisia kohteita. Sotiessaan Pompeiusta vastaan Julius Caesar rakennutti Hispaliksen ympärille muurit 45 eaa. ja nimesi kaupungin Colonia Iulia Romanaksi.

Roomalaisaikana Sevillasta vietiin Roomaan kauppatavaraa, etenkin oliiviöljyä amforoissa. Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen kaupunkia hallitsivat vandaalit ja suebit ja vuodesta 461 länsigootit. Goottien aikana Sevillassa vaikutti arkkipiispa Isidorus Sevillalainen. Maurit valloittivat kaupungin vuonna 712. Sevilla jäi Córdoban jälkeen, kunnes kalifaatin hajottua siitä tuli vuonna 1023 taifavaltakunnan pääkaupunki. Ensimmäinen emiiri al-Mutamid rakensi ensimmäisen palatsin. Vuonna 1091 kaupunki jäi uskonkiihkoisten almoravidien haltuun, kunnes almohadit syrjäyttivät heidät 1145. Kastilian Ferdinand III valloitti kaupungin 1248 piiritettyään sitä useita kuukausia ja karkotti kaikki mauriasukkaat. Alfonso X Viisas myönsi kaupungille arvonimen No madeja Do (se ei jättänyt minua pulaan) joka vieläkin on kaupungin vaakunassa. Ensimmäinen inkvisitiotuomioistuin aloitti toimintansa Sevillassa 1480.

Sevillan kukoistus nousi huippuunsa Uuden maailman löytymisen myötä, kun sinne sijoitettiin kauppakamari, jolla oli yksinoikeus kauppaan Amerikkoihin. Kaupunki kasvoi tuolloin 150 000 asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurimmaksi. Kauppa siirrettiin Cádiziin 1717 Guadalquivirin madalluttua vaikeakulkuiseksi. Vuonna 1755 kaupunkiin iski tuhoisa maanjäristys.

Sevillassa järjestettiin 1929–1930 espanjalais-amerikkalainen näyttely ja vuonna 1992 Expo 92 -maailmannäyttely.

Sevillan metron ensimmäinen linja avattiin huhtikuussa 2009.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista on kotoisin kaksi menestynyttä jalkapalloseuraa, Sevilla Fútbol Club ja Real Betis Balompié. Sevilla FC on voittanut UEFA Cupin kahdesti 2000-luvulla.

Vuonna 1999 Sevillassa järjestettiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut.

Arkkitehtuuri ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sevillan katedraali ja Archivo de Indias
Maailmannäyttelyä varten rakennettu Puente del Alamillo

Merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Santa Marían katedraali, joka päätettiin rakentaa 1401 vanhan katedraalina toimineen moskeijan paikalle. Rakennus valmistui 1506. Siitä tuli maailman suurin goottilainen katedraali, ja mitoiltaan se jää vain Rooman Pietarinkirkolle ja Lontoon St. Paulille. Katedraalin viisi laivaa ovat 126 metrin pituiset ja pääalttari 28 metriä korkea. Katedraaliin on sijoitettu Kristoffer Kolumbuksen jäänteet. Entisestä suuresta moskeijasta on säilynyt 97 metriä korkea Giralda-torni, joka on nykyisen katedraalin kellotorni ja kaupungin symboli. Katedraalia vastapäätä on Casa Lonja, nykyinen Archivo General de Indias, jossa säilytetään Amerikkojen hallintoon liittyviä asiakirjoja.

Kuninkaalliset palatsirakennukset Alcázares Reales sijaitsevat Plaza de Trinfon aukiolla. Myös niiden puutarha on tutustumisen arvoinen. Kuuluisa maamerkki on Guadalquivirin rannalla oleva maurien aikainen pyöreä "kultainen torni" Torre de Oro. Vanha tupakkatehdas on nykyisin Universidad Antigua Fábrica de Tabacosin yliopiston rakennuksena.

Vuoden 1929 espanjalais-amerikkalaisen näyttelyn kunniaksi rakennettiin Parque de Maria Luisan puistoon Plaza de España ja Palacio Español. Toisen näyttelyä varten rakennetun torin, Plaza de Américan laidalla renessanssipalatsissa on nykyisin arkeologinen museo, jonka kokoelmiin kuuluu mm. Carambolon kulta-aarre ja Itálican kuuluisa Venus-patsas.

Vuoden 1992 maailmannäyttelyä varten rakennettiin 215 hehtaarin näyttelyalue. Se keskuksena on 1400-luvun Santa María de las Cuevasin luostari, mutta muu rakennuskanta on modernia. Espanjan pääpaviljonkina on Torre Panorámica.

Sevilla on Don Juanin kotikaupunki. Bizet'n ooppera Carmen ja Rossinin Sevillan parturin tapahtumat sijoittuvat pääosin Sevillaan, samaten kuin Beethovenin Fidelio

Sevillan keskustaan valmistui vuoden 2011 alussa suuri puurakennus ja maamerkki, Metropol Parasol. Metsäliiton Finnforest toimitti elementtejä rakennukseen.[2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Population figures and Demographic Censuses Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 1.8.2009.
  2. Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimitti puurakenteen Metropol Parasoliin Sevillassa Rakennuslehti. 28.03.2011. Viitattu 1.4.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 37°22′58″N, 05°59′47″W