Bryssel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bryssel
(Bruxelles
Brussel)
2007 07 Belgium Brussels 06 (cropped).jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Brussels in Belgium and the European Union.svg

Koordinaatit: 50°51′0″N, 4°21′0″E

Valtio Belgia
Alue Bryssel
Hallinto
 – Ministeripresidentti Charles Picqué
Postinumero 1xxx
Suuntanumero(t) 02
Belgian kuningaskunta

State Coat of Arms of Belgium.svg
Tämä artikkeli on osa Belgian kuningaskunnan
poliittista elämää ja rakennetta
koskevasta kokonaisuudesta

Drapeau de la Belgique Yleistä Drapeau de la Belgique
Drapeau de la Belgique Liittovaltio Drapeau de la Belgique
Belgian perustuslaki
Liittohallitus
Belgian parlamentti
Oikeusjärjestelmä
BelgieGemeenschappenkaart.svg Liittovaltion osat BelgieGemeenschappenkaart.svg
Belgian alueet
Belgian kieliyhteisöt

Bryssel (ransk. Bruxelles [bʁysɛl], holl. Brussel [brʏsəl], saks. Brüssel, engl. Brussels [brʌsəlz]) on Belgian pääkaupunki. Bryssel on myös Flanderin alueen pääkaupunki sekä Euroopan unionin tosiasiallinen (de facto) pääkaupunki. Bryssel on myös sekä flaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki.

Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel. Muotoa ”Brysseli” ei pidetä hyväksyttävänä.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen Bryssel on ollut merkittävä kansainvälisen politiikan keskus. Euroopan unionin keskuspaikka ja Naton päämaja sijaitsevat Brysselissä.

Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.[2] Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti.[3]

Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue. Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä.[4]

Brysselin merkitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:

  1. Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
  2. Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
  3. Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista asukasluvultaan on noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².

Kansainvälinen Bryssel ja Euroopan hallinnollinen keskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmenientuhansien virkamiehineen sekä Naton päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

Euroopan unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washingtonilla tarkoitetaan usein Yhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:

  • Justus Lipsius, joka on Euroopan unionin neuvoston päärakennus.
  • Berlaymont, joka on Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
  • Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.

Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itä-osassa etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia[5]. Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimii Euroopan GNSS-virasto, Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekä Euroopan puolustusvirasto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselin kartta vuodelta 1555

Vanhin keskiaikainen rakennus on ollut Pyhän Gaugeriuksen kappeli on Brysselissä Sennejoen saaressa n. vuodelta 580[6]. Virallisesti Brysselin perustaminen sijoittuu vuoteen noin 979. Brysselin ensimmäiset muurit rakennettiin 1200-luvulla ja kaupungin kasvu alkoi. Vuosien 1356 ja 1383 välillä rakennettiin uudet muurit laajemmalle alueelle. Nykyään sisempi kehätie kiertää Brysselin ydinkeskustaa näiden muurien paikalla.

Grand Place Ranskan armeijan tykistökeskityksen jälkeen 1695

Vuonna 1695, kuningas Ludvig XIV:n lähettämät ranskalaiset sotilaat pommittivat Brysseliä tykistöllä. Kolmasosa kaupungista, Grand Place sekä 4 000 rakennusta tuhoutui.

Vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgia itsenäistyi ja Leopold I asettui Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo ’58.

Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset miehittivät kaupungin hyökätessään Ranskaan Belgian kautta. Kaupunki ei kuitenkin kärsinyt suuria vahinkoja sodan aikana. Toisessa maailmansodassa Saksan Luftwaffen pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen. Saksan armeijan joukot valtasivat kaupungin 17.-18. toukokuuta 1940 välisenä aikana. Suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945. Liittoutuneet vapauttivat kaupungin saksalaismiehitykseltä 3. syyskuuta 1944.

Pohjoisen ja eteläisen Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969. Ensimmäinen Brysselin metrolinja avattiin vuonna 1976.

Heyselin stadionin onnettomuus tapahtui 29. toukokuuta 1985.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilmamassojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, keskimäärin (perustuen mittauksiin viimeisen 100 vuoden ajalta) arviolta 200 päivänä vuodessa sataa Brysselin pääkaupunkialueella[7].

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselin Grand Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon. Muita rakennuksia ovat:

  • St.Michael
  • Gudatan katedraali
  • Laken linna
  • Royal Palace

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselissä on yli 40 museota, muun muassa Modernin taiteen museo ja Belgian kuninkaallinen taidemuseo. Taidemuseossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarien Brueghel, Rogier van der Weyden, Robert Campin, Anthony van Dyck ja Jacob Jordaens.

Gastronomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryssel on kuuluisa paikallisista vohveleista, suklaasta, ranskalaisista perunoista ja olutlajeista. Brysselin ruusukaali on myös tunnettu.

Kielirajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselin metropolialueen sijainti kielirajan pohjoispuolella.

Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollantia puhuvaan ja eteläiseen ranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti enklaavina Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitsee Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöden suosima Brussels South Airport lähellä Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junalla. Suurin rautatieasema on Gare du Midi eli Zuidstation.

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on nykyisin neljä linjaa sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselin 1400-luvulta peräisin oleva raatihuone kaupungin keskusaukiolla.
Brysselin nähtävyyksistä tunnetuimpia on Manneken Pis.

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parc du Cinquantenaire

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

Yliopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtama Université libre de Bruxelles (ULB)[8] ja hollanninkielinen Vrije Universiteit Brussel (VUB)[9]. Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".

Brysselin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brysselin kunnat.

(suluissa postinumero)

  1. Anderlecht (1070)
  2. Brysselin kaupunki (1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050)
  3. Ixelles / Elsene (1050)
  4. Etterbeek (1040)
  5. Evere (1140)
  6. Ganshoren (1083)
  7. Jette (1090)
  8. Koekelberg (1081)
  9. Auderghem / Oudergem (1160)
  10. Schaerbeek / Schaarbeek (1030)
  11. Berchem-Sainte-Agathe / Sint-Agatha-Berchem (1082)
  12. Saint-Gilles / Sint-Gillis (1060)
  13. Molenbeek-Saint-Jean / Sint-Jans-Molenbeek (1080)
  14. Saint-Josse-ten-Noode / Sint-Joost-ten-Node (1210)
  15. Woluwe-Saint-Lambert / Sint-Lambrechts-Woluwe (1200)
  16. Woluwe-Saint-Pierre / Sint-Pieters-Woluwe (1150)
  17. Uccle / Ukkel (1180)
  18. Forest / Vorst (1190)
  19. Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde (1170)

Tunnettuja brysseliläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bryssel.