Siirry sisältöön

Leopold I (Belgia)

Wikipediasta
Leopold I
Leopold I, George Dawen maalaama muotokuva n. 1823-1825.
Belgialaisten kuningas
Valtakausi 21. heinäkuuta 1831 – 10. joulukuuta 1865
Seuraaja Leopold II
Syntynyt 16. joulukuuta 1790
Coburg, Baijeri
Kuollut 10. joulukuuta 1865 (74 vuotta)
Bryssel, Belgia
Puoliso Charlotte Augusta
Louise d’Orléans
Lapset Louis-Philippe
Leopold II
Philippe
Charlotte
George
Arthur
Koko nimi Léopold Georges Christian Frédéric
Suku Saksi-Coburg-Gotha
Isä Frans I
Äiti Augusta Reuss von Ebersdorf
Uskonto luterilainen
Nimikirjoitus

Leopold I (16. joulukuuta 1790 Coburg, Baijeri – 10. joulukuuta 1865 Laeken, Belgia[1]) oli saksalainen prinssi ja ensimmäinen Belgian kuningas vuosina 1831–1865.

Leopold toimi myös vapaamuurarina.[2]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopold oli saksalaisen Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuakunnan hallitsijan Frans I:n Franz Friedrich Antonin (1750–1806) ja tämän toisen puolison, kreivitär Augusta von Reuß zu Ebersdorfin (1757–1831) nuorin poika. Hänen vanhempi veljensä Ernst vaihtoi vuonna 1826 Saalfeldin alueen Gothaan, minkä jälkeen sekä herttuakunnan että suvun nimeksi tuli Saksi-Coburg-Gotha (Sachsen-Coburg und Gotha).

Hänellä oli yhdeksän sisarusta. Hänen sisarensa Juliane Henrietta Ulrika, suuriruhtinatar Anna Fjodorovna (1781–1860) oli naimisissa Venäjän kruununperijä, suuriruhtinas Konstantin Pavlovitšin kanssa vuosina 1796–1820. Hänen muita sisariaan olivat Mensdorff-Pouillyn kreivitär Sophie Friederike Karoline Luise (1778–1835), Württembergin herttuatar Antoinette Ernestine Amalie (1779–1824) sekä Leiningenin prinsessa, Kentin ja Strathearnin herttuatar, Marie Louise Victoire (1786–1861), kuningatar Viktorian äiti.

Sotilasura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopold sai jo viisivuotiaana Venäjän keisarikunnan Izmailovon kaartinrykmentin everstin arvon. Hänestä tuli 12-vuotiaana kenraali. Hän vietti vuonna 1806 hetken aikaa Ranskan keisari Napoleonin hovissa sen jälkeen kun tämä oli joukkoineen valloittanut Saksi-Coburg-Saalfeldin. Leopold kuitenkin kieltäytyi Napoleonin tarjoamasta adjutantin arvosta ja matkusti Venäjän keisari Aleksanteri I:n luokse. Leopold osallistui everstin arvoisena venäläisessä ratsuväkirykmentissä vuonna 1814 Lützenin, Bautzenin ja Leipzigin taisteluihin Napoleonin joukkoja vastaan. Näiden taistelujen seurauksena hänelle suotiin marsalkan arvo ja vuonna 1815 Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuden.[3] Sodan jälkeen hän osallistui myös Wienin kongressiin.[4]

Avioliitot ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Eurooppaan saatiin rauha, Leopold avioitui 2. toukokuuta 1816 Ison-Britannian prinsessa Charlotte Augustan kanssa. Charlotte oli Ison-Britannian sijaishallitsijan ja tulevan kuninkaan Yrjö IV:n ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt lapsi ja siten oletettu tuleva hallitsija. Hän menehtyi 50 tuntia kestäneen synnytyksen jälkeen 6. marraskuuta 1817, ja Leopold oli surun murtama. Mikäli Charlotte Augusta olisi ollut elossa ja naimisissa miehensä kanssa vielä vuonna 1830, jolloin kuningas Yrjö IV kuoli, Leopold ei olisi voinut ottaa vastaan Belgian kruunua, koska hänestä olisi tullut Yhdistyneen kuningaskunnan prinssipuoliso.[5][6]

Tämän lyhyen avioliiton jälkeen herttua Leopold keskittyi auttamaan sukulaisiaan nousemaan niin Portugalin kuin Ison-Britanniankin valtaistuimille. Lisäksi hän oli sisarentyttärensä Viktorian, tulevan Ison-Britannian hallitsijan, neuvonantajana. Vuonna 1840 Leopoldin myötävaikutuksesta Viktoria meni naimisiin prinssi Albertin kanssa.[7] Molemmat olivat Leopoldin sukulaisia.[4]

Leopold nai 2. kesäkuuta 1829, joidenkin mielestä laittomasti eli morganaattisesti, näyttelijätär Caroline Auerin, joka oli hänen avustajansa Christian von Stocmarin serkku. Carolinesta tehtiin Montgomeryn kreivitär. Avioliitto päättyi vuonna 1831.

Kolmannen avioliittonsa Leopold solmi kuninkaana 9. elokuuta 1832. Puoliso oli Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin tytär Louise d’Orléans. Avioliitosta syntyi neljä lasta:[8]

Kuningas Leopoldilla oli myös kaksi avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, joiden äiti oli Arcadia Claret, Eppinghoven paronitar:

  • George, Eppinghoven paroni (1849–1904)
  • Arthur, Eppinghoven paroni (1852–1940).

Valinta kuninkaaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leopold I, Franz Xaver Winterhalter n. 1840.

Huolimatta siitä, että hän ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1817, Leopold jäi asumaan Englantiin aina vuoteen 1831 asti. Vuotta aikaisemmin kreikkalaiset tarjosivat Leopoldille Kreikan kruunua, mutta hän kieltäytyi siitä.[3][1] Alankomaista 4. lokakuuta 1830 itsenäistyneen Belgian kansalliskokous pyysi Leopoldia perustettavan kuningaskunnan hallitsijaksi. Leopold hyväksyi pyynnön, ja hänestä tuli belgialaisten kuningas 26. kesäkuuta 1831. Hän vannoi uskollisuutta uuden valtion perustuslaille Brysselin kuninkaallisessa palatsissa 21. heinäkuuta 1831. Tämä päivä on sen jälkeen ollut belgialaisten yleinen vapaapäivä.[9]

Vain pari viikkoa myöhemmin Alankomaat aloitti 2. elokuuta 1831 hyökkäyssodan Belgiaa vastaan. Kokeneena sotilaana Leopold puolusti henkilökohtaisesti Brysseliin johtavaa tietä. Vihollisuudet jatkuivat aina vuoteen 1839, ja rauhansopimuksen allekirjoitus sinetöi lopullisesti Belgian itsenäisyyden.

Valtakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopoldin valtakausi oli Belgialle ja eritoten sen ranskankieliselle eteläosalle Vallonialle voimakkaan teollistumisen aikakautta. Voimakkaasti Isoon-Britanniaan suuntautuneena Leopold myötävaikutti uusien teollisten keksintöjen tuloa maahansa. Ensimmäinen mannereurooppalainen rautatieyhteys avattiinkin 5. toukokuuta 1835 Brysselin ja Mechelenin välille. Näin kuningas toteutti erään haaveistaan.

Ulkopolitiikassa Leopold pyrki käyttämään hyväkseen kaikkia mahdollisia ulkopuolisia suhteitaan suojellessaan uutta ja herkkää kuningaskuntaansa. Näin eritoten Ranskan ja Preussin tavoitteiden suhteen hän oli tiukkana. Erityisesti tämä tuli esiin Napoleon III:n ollessa Ranskan keisarina, sillä tämä halusi liittää Belgian osaksi Ranskaa.

Vuonna 1849 Leopold toimi sisarentyttärensä, kuningatar Viktorian ja veljensä Ernst I:n pojan, prinssi Albertin avioliiton välittäjänä. Suurin poliittinen tappio Leopoldille oli, kun hän ei vuonna 1842 onnistunut saamaan aikaan lapsityövoiman kieltoa tehtaissa ja kaivoksissa.

Vaikka Euroopan yli pyyhkäisi vuonna 1848 vallankumousten aalto ja Leopoldin appi, Ranskan kuningas Ludvig Filip joutui luopumaan vallasta, Leopoldin Belgia pysyi puolueettomana ja eritoten juuri hallitsijansa toimenpiteiden ansiosta.

Vuosien kuluessa Leopoldin vaikutusvalta Euroopan politiikassa alkoi vaimentua sitä mukaan, kun Napoleon III:n ja Otto von Bismarckin vaikutusvalta kasvoi.[1]

Leopold I kuoli Laekenin linnassa 19. joulukuuta 1865.[3][1] Hänet on haudattu Laekenin linnankirkon kuninkaalliseen hautakryptaan, kuten kaikki myöhemmätkin Belgian kuninkaat.

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[10][11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Leopold I | Biography & Facts | Britannica Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 7.9.2025. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Who’d be a freemason? The Brussels Times. 24.8.2022. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  3. 1 2 3 King Leopold I 2025. The Belgian Monarchy. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 Leopold I, King of the Belgians 2025. British Museum. Arkistoitu 3.3.2024. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  5. ↑ How Leopold I came close to the British throne The Brussels Times. 6.5.2023. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  6. ↑ La face cachée de Léopold 1er (3): Charlotte, son plus grand amour Soirmag. 15.6.2021. Viitattu 11.12.2025. (ranskaksi)
  7. ↑ Leopold I, King of the Belgians 2025. National Portrait Gallery. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Louise D'orléans (1812–1850) Dictionary of Women Worldwide: 25,000 Women Through the Ages. Viitattu 13.4.2023.
  9. ↑ Belgium celebrates its national day 21.7.2025. VRT NWS. Viitattu 11.12.2025. (englanniksi)
  10. ↑ S.M. LÉOPOLD Ier, ars-moriendi.be. Arkistoitu 14.1.2020. Viitattu 11.12.2025. (ranskaksi)
  11. ↑ Duchesne, Albert: Revue internationale d'histoire militaire, s. 480. (Vol. 23) COMMISSION INTERNATIONALE D’HISTOIRE MILITAIRE, 1965. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leopold I Wikimedia Commonsissa
  Edeltäjä:
(ei kukaan)		 Belgialaisten kuningas
1831–1865		 Seuraaja:
Leopold II
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leopold_I_(Belgia)&oldid=23999963”