Ernst I (Saksi-Coburg-Gotha)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttua Ernst, George Dawen maalaama muotokuva vuosilta 1818–1819.

Ernst I (2. tammikuuta 1784 Coburg29. tammikuuta 1844 Gotha) oli Saksi-Coburg-Saalfeldin herttua vuosina 1806–1826 (nimellä Ernst III) ja Saksi-Coburg-Gothan ensimmäinen herttua vuosina 1826–1844.[1]

Ernst tuli Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuaksi isänsä Fransin kuoltua vuonna 1806. Herttuakunta joutui samana vuonna Napoleonin armeijan miehittämäksi, mutta sai suvereeniutensa takaisin vuoden 1807 Tilsitin rauhassa. Ernst liittyi vuoden 1813 Leipzigin taistelun jälkeen uudelleen Napoleonin vastaiseen liittoon.[1][2] Hän komensi Saksin V armeijakuntaa ja saartoi ranskalaiset Mainzissa. Vuoden 1815 Wienin kongressissa hänelle annettiin Lichtenbergin ruhtinaskunta, jonka hän vuonna 1834 myi Preussille.[1] Hän antoi vuonna 1821 herttuakunnalleen perustuslain. Saksi-Gotha-Altenburgin herttua Fredrik IV kuoli vuonna 1825 ilman perillistä ja seuraavana vuonna Ernst sai isännättömän herttuakunnan jaossa Saksi-Gothan, luovuttuaan vastineeksi Saksi-Saalfeldin alueesta. Hänestä tuli näin Saksi-Coburg-Gothan yhteinen herttua nimellä Ernst I.[1][2]

Ernst I:n nuorempi poika Albert nai Ernstin siskontyttären, Ison-Britannian kuningatar Viktorian, ja hänestä polveutuvat Ison-Britannian myöhemmät hallitsijat. Ernstin veli oli Belgian kuninkaaksi vuonna 1831 tullut Leopold I. Ernst I:n seuraajaksi tuli hänen vanhin poikansa Ernst II.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ernest I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 1.10.2017.
  2. a b c Nordisk familjebok (1907), s. 831 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]