Audrey Hepburn
Audrey Hepburn | |
---|---|
![]() Audrey Hepburn vuonna 1956 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi |
Audrey Kathleen Ruston Edda van Heemstra |
Syntynyt | 4. toukokuuta 1929 Ixelles, Belgia |
Kuollut | 20. tammikuuta 1993 (63 vuotta) Tolochenaz, Sveitsi |
Ammatti | näyttelijä |
Puoliso |
Mel Ferrer (1954–1968) Andrea Dotti (1969–1982) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1948–1989 |
Merkittävät roolit | |
Palkinnot | |
|
|
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Svensk Filmdatabas | |
Audrey Hepburn (synt. Audrey Kathleen Ruston, 4. toukokuuta 1929 Ixelles, Belgia – 20. tammikuuta 1993 Tolochenaz, Sveitsi) oli englantilais-hollantilainen näyttelijätär ja malli. Hepburn tunnettiin hillittynä ja hienostuneena esiintyjänä; hänestä tuli maailman johtavia tyyli-ikoneja. Hepburn näytteli valkokankaalla sekä komedioissa että draamoissa. Hänet tunnettiin elokuviensa lisäksi sirosta ruumiinrakenteestaan sekä kaurismaisista, tummista silmistään.[1]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Audrey Kathleen Ruston syntyi Ixellesissa Brysselin esikaupunkialueella itävaltalais-englantilaisen pankkiirin Joseph Victor Anthony Rustonin (1889–1980) ja tämän toisen vaimon, hollantilaisen paronittaren Ella Van Heemstran perheeseen.[2] Van Heemstran isä oli Alankomaiden Guyanan entinen kuvernööri. Hepburnilla oli kaksi vanhempaa velipuolta äitinsä edellisestä avioliitosta.[3][4] Audrey vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Alankomaissa Huis Doornin kartanossa Doornin kaupungissa. Samassa kartanossa asui myös maanpakolaisena Saksan viimeinen keisari Vilhelm II.[5]
Hepburnin molemmat vanhemmat olivat Brittiläisen fasistiunionin jäseniä.[4][6][7] Heidän avioliittonsa alkoi murentua vuonna 1935 ja isä jätti perheen lopullisesti.[4] Hepburn löysi isänsä uudelleen Dublinista 1960-luvulla Punaisen Ristin kautta[6][8] ja antoi isälleen taloudellista tukea aina tämän kuolemaan saakka.[6]
Hepburn säilytti Britannian kansalaisuutensa koko elämänsä ajan. Hän asui lapsena Belgiassa, Hollannissa ja Englannissa. Toisen maailmansodan aikana Hollannin Arnhemissa Hepburn käytti nimeä Edda van Heemstra, koska hänen äitinsä halusi suojella tytärtään joutumasta englantilaisen taustansa takia vaikeuksiin saksalaisten kanssa.[2] Yksi Hepburnin velipuolista lähetettiinkin pakkotyöhön Saksaan ja setä teloitettiin kostona vastarintaliikkeen tuhotöistä.[9] Monien muiden lasten tavoin myös Hepburn avusti vastarintaliikettä toimimalla satunnaisesti kuriirina ja myös esiintymällä tanssijana rahankeräyksessä vastarinnan hyväksi. Ankarien sotavuosien aikana hän kärsi aliravitsemuksesta ja anemiasta.[7] Kielitaitoinen Audrey puhui englannin ja hollannin lisäksi sujuvasti saksaa, italiaa, espanjaa ja ranskaa.[10]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hepburn haaveili nuorena balettitanssijan urasta ja harrasti balettia vuosikausia.[2] Hän ei kuitenkaan ruumiinrakenteensa puolesta sopinut hyvin balettitanssijaksi, joten hän päätyi vähitellen näyttelijäksi.[11] Hepburn aloitti uransa brittiläisissä elokuvissa. Elokuvan Monte Carlon lemmikki (Monte Carlo Baby) kuvauksissa Hepburn tapasi ranskalaisen kirjailijan Coletten, jonka mielestä hän sopisi täydellisesti tämän kirjasta Gigi tekeillä olleen Broadway-näytelmän nimirooliin. Colette suositteli Hepburnia rooliin, ja näin Hepburn muutti vuonna 1951 Yhdysvaltoihin esiintymään Broadway-näytelmässä Gigi, josta tuli menestys.[2][9]
Seuraavaksi Hepburn valittiin naispääosaan elokuvaan Loma Roomassa (Roman Holiday, 1953), jonka miespääosan esitti Gregory Peck. Elokuvasta tuli Hepburnin läpimurto. Hänet palkittiin roolistaan Oscarilla.[7] Hänen muita 1950-luvun tunnettuja elokuviaan ovat muun muassa Kaunis Sabrina (Sabrina, 1954), Rakastunut Pariisissa (Funny Face, 1957) ja Nunnan tarina (The Nun's Story, 1959).[12] Erityisesti elokuvien Loma Roomassa, Kaunis Sabrina ja Rakastunut Pariisissa ansiosta Hepburn oli 1950-luvun suurimpia muoti-ikoneja. Kaunis Sabrina -elokuvaa kuvattaessa hän ihastui Hubert de Givenchyn vaatteisiin. Tästä tuli hänen suosikkivaatesuunnittelijansa ja hyvä ystävänsä. Givenchy toimi Hepburnin pukijana elokuvassa Kaunis Sabrina, vaikka virallisesti tehtävässä toimikin Edith Head. Myöhemmin Givenchy toimi Hepburnin pukijana elokuvissa Rakastunut Pariisissa, Arianen lemmentarina, Aamiainen Tiffanylla, Charade – vaarallinen peli, Poreilua Pariisissa ja Kuinka miljoona varastetaan ja oli näin luomassa merkittävin osin Hepburnin asemaa muoti-ikonina.[13]
Hepburnin uran menestyksekkäintä aikaa oli 1960-luvun alkupuoli, jolloin tulivat ensi-iltaansa Aamiainen Tiffanylla (Breakfast at Tiffany's, 1961) ja My Fair Lady 1964. Nämä kaksi elokuvaa vain vahvistivat Hepburnin asemaa yhtenä aikansa suurimmista tyyli-ikoneista. Audrey Hepburn ei laulanut itse My Fair Ladyn roolihahmonsa Eliza Doolittlen esittämiä lauluja, vaan laulut esitti Marni Nixon. Vuoden 1967 jälkeen Hepburn esiintyi elokuvissa vain harvakseltaan. Hänen viimeiseksi roolityökseen jäi sivurooli Steven Spielbergin ohjaamassa elokuvassa Always – ikuisesti 1989.[14]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hepburn oli avioliitossa kahdesti: yhdysvaltalaisen näyttelijän Mel Ferrerin (1954–1968) ja italialaisen psykiatrin Andrea Dottin (1969–1982) kanssa.[15] Hänellä oli kaksi poikaa, Sean (s. 1960) Mel Ferrerin kanssa ja Luca (s. 1970) Andrea Dottin kanssa.[16] Lisäksi Hepburnilla oli elämänsä aikana useita keskenmenoon päättyneitä raskauksia.[11] Hän kärsi ajoittain myös masennuksesta.[17]
Myöhempinä vuosinaan Hepburn osallistui humanitaariseen työhön lasten auttamiseksi muistaen omat sotavuosien kokemuksensa miehitetyssä Hollannissa. Hän sanoi: ”Voin kertoa, mitä Unicef tarkoittaa lapsille, koska olin yksi niistä, jotka saivat ruokaa ja lääketieteellistä apua heti toisen maailmansodan jälkeen ---”. Vuodesta 1988 kuolemaansa saakka Hepburn toimi Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä ja kiersi ympäri maailmaa tehtävässään lasten oikeuksien puolesta. Hän vieraili muun muassa Etiopiassa, Vietnamissa, Bangladeshissa ja Somaliassa.[18] Hepburnin matkantekoa helpotti hänen erinomainen kielitaitonsa, sillä hän puhui sujuvasti kuutta eri kieltä.[10] George H. W. Bush myönsi vuonna 1992 Hepburnille tämän tekemästä humanitaarisesta työstä Presidential Medal of Freedomin.[19] Yhdysvaltain elokuva-akatemia palkitsi hänet postuumisti Jean Hersholtin humanitaarisella palkinnolla.[20]
1980-luvun alkupuolelta lähtien Hepburn seurusteli hollantilaisen näyttelijän Robert Woldersin kanssa. Suhde kesti aina hänen kuolemaansa saakka. Hepburn kuoli 63-vuotiaana kotonaan Tolochenaz’ssa Sveitsissä umpilisäkkeestä alkunsa saaneeseen syöpään. Hänet on haudattu Tolochenaz’han.[21]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
American Film Institute nimesi Audrey Hepburnin vuonna 1999 vuosisadan kolmanneksi merkittävimmäksi naisnäyttelijäksi Katharine Hepburnin (jolle hän ei ollut sukua) ja Bette Davisin jälkeen. Häntä pidetään myös yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä tyyli-ikoneista.[22] Audrey Hepburnin elämästä on tehty minitelevisiosarja The Audrey Hepburn Story, jonka pääosassa esiintyi Jennifer Love Hewitt.[23] Hepburn on saanut urastaan tähden Hollywood Walk of Famelle.
Audrey Hepburn oli myös monien suomalaisten teinityttöjen idoli 1950-luvulla. Hänen Suomessa osakseen saamaa ihailua kuvasti se, että elokuvalehti Uutisaitta järjesti alkuvuodesta 1955 kilpailun sellaisen tytön löytämiseksi, joka läheisimmin muistutti Hepburnia. Kilpailun raatiin kuuluivat muiden muassa pääkonsuli Arvo Himberg ja Suomi-Filmin johtaja Risto Orko. Kilpailuun ilmoitettiin 321 tyttöä, joista viisi valittiin loppukilpailuun. ”Suomen Audrey Hepburniksi” valittiin 17-vuotias helsinkiläinen opiskelija Riitta Ylätalo, joka sai palkinnokseen urheiluturkin, edestakaisen lentomatkan Tukholmaan ja rahaa. Samoina vuosina etsittiin innokkaasti myös muiden muassa Bob Hopen, Doris Dayn ja Rita Hayworthin suomalaisia vastineita.[24][25]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1948 | Nederlands in zeven lessen | lentoemäntä | |
1951 | One Wild Oat | hotellin vastaanottovirkailija | |
Veijarin viimeinen tahto | Laughter in Paradise | Frieda | |
Varastin miljoonan | The Lavender Hill Mob | Chiquita | |
Sellaisia ovat naiset | Young Wives’ Tale | Eve Lester | |
Monte Carlon lemmikki | Nous irons à Monte Carlo | Melissa Walter / Linda Farrel (engl. versio, 1953) | |
1952 | Salainen asiamies | Secret People | Nora Brentano |
1953 | Loma Roomassa | Roman Holiday | prinsessa Ann |
1954 | Kaunis Sabrina | Sabrina | Sabrina Fairchild |
1956 | Sota ja rauha | War and Peace | Natasha Rostova |
1957 | Rakastunut Pariisissa | Funny Face | Jo Stockton |
Arianen lemmentarina | Love in the Afternoon | Ariane Chavasse | |
1959 | Viidakon kukka | Green Mansions | Rima |
Nunnan tarina | The Nun’s Story | sisar Luke | |
1960 | Leppymättömät | The Unforgiven | Rachel Zachary |
1961 | Aamiainen Tiffanylla | Breakfast at Tiffany’s | Holly Golightly |
Huhu | The Children’s Hour | Karen Wright | |
1963 | Charade – vaarallinen peli | Charade | Regina ”Reggie” Lampert |
1964 | Poreilua Pariisissa | Paris When It Sizzles | Gabrielle ”Gaby” Simpson |
My Fair Lady | My Fair Lady | Eliza Doolittle | |
1966 | Kuinka miljoona varastetaan | How to Steal a Million | Nicole Bonnet |
1967 | Peukalokyydillä vihille | Two for the Road | Joanna ”Jo” Wallace |
Yksin pimeässä | Wait Until Dark | Susy Hendrix | |
1976 | Robin ja Marian | Robin and Marian | Marian-neito |
1979 | Verenperintö | Bloodline | Elizabeth Roffe |
1981 | Etsivät vauhdissa | They All Laughed | Angela Niotes |
1989 | Always – ikuisesti | Always | Hap (cameo) |
Televisioelokuvat | |||
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1987 | Varkaiden kesken | Love Among Thieves | paronitar Caroline DuLac |
Televisio | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Jakson nimi |
1951 | Sunday Night Theatre | Celia | ”The Silent Village” | |
1952 | CBS Television Workshop | oma itsensä | ”Rainy Day in Paradise Junction” | |
1957 | Producers’ Showcase | paronitar Mary Vetsera | ”Mayerling” |
Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Broadway-näytelmät | |||||
---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Esitykset | Paikka |
1951–1952 | Gigi | Gigi | Gigi | 219 | Fulton Theatre |
1954 | Ondine | Ondine | Ondine | 157 | 46th Street Theatre |
Muut tuotannot | |||||
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Esitykset | Paikka |
1948–1949 | High Button Shoes | kuorotyttö | 291 | London Hippodrome, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | |
1949 | Sauce Tartare | Cambridge Theatre, Lontoo | |||
1950 | Sauce Piquante | ||||
1952–1953 | Gigi | Gigi | Gigi | useita |
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Spoto, Donald: Lumous: Audrey Hepburnin elämä. Enchantment: The life of Audrey Hepburn, 2003. Suomentanut Jakobson, Ruth. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7909-4.
- Wasson, Sam: Auringonnousu Manhattanilla – Audrey Hepburn ja elokuvien moderni nainen. Suomentanut Helkamo, Taina. Ajatus-kirjat, 2011. ISBN 978-951-20-8482-1.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Spoto, Donald: Lumous: Audrey Hepburnin elämä. Enchantment: The Life of Audrey Hepburn, 2003. Suomentanut Jakobson, Ruth. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7909-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Makkonen, Nita: Audrey Hepburn painoi nuorena alle 40 – pojan kirjoittama muistelmateos kertoo syyn Ilta-Sanomat. 24.6.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.6.2015.
- ↑ a b c d Audrey Hepburn Encyclopædia Britannica. 2018. Yhdysvallat: Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Spoto, Donald: ’Enchantment: The Life of Audrey Hepburn’ The New York Times. 8.10.2006. The New York Times Company. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Fitzherbert, Henry & Gunhill, Mike: Audrey: A Real-life British Lady Sunday Express. 8.2.2015. Lontoo: Northern & Shell. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Paris, Barry: Audrey Hepburn, s. 17–. Penguin Publishing Group. ISBN 978-1-101-12778-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2018). (englanniksi)
- ↑ a b c An Irishman’s Diary Hugh Oram The Irish Times. 27.11.2007. Dublin. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Waller Rogers, Lisa: Audrey Hepburn & the Family Skeletons Lisa’s History Room. 13.11.2014. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Hepburn Ferrer, Sean: Audrey Hepburn, An Elegant Spirit: A Son Remembers, s. 44–. Atria Books. ISBN 978-1-5011-1254-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Cox, Alex: Audrey Hepburn: An Iconic Problem The Guardian. 20.1.2011. Guardian Media Group. Viitattu 14.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Monroy, Janelle Alicia: How Did Audrey Hepburn Learn So Many Languages? Quora. 6.6.2017. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Howe, Carolina: Exclusive: How Audrey Hepburn Weighed Only 88 Pounds, Suffered from Jaundice and Anemia, Survived on Boiled Grass and Tulip Bulbs and Had Her Dream of Becoming a Ballerina Crushed by the Nazi Occupation of the Netherlands Daily Mail Online. 22.6.2015. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Audrey Hepburn Cheek-to-Cheek with Oscar: Photo Flashback (arkistolinkki) People. 25.2.2012. Yhdysvallat. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Rigg, Natalie: How Audrey Hepburn Became a Style Icon: Her 8 Chicest Screen Moments Vogue. 30.6.2015. New York: Condé Nast. (englanniksi)
- ↑ Dotti, Luca: My Fair Mother Vanity Fair. 15.4.2013. Yhdysvallat: Condé Nast Inc. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Moonan, Wendy: Antiques; To Daddy Dearest, from Audrey The New York Times. 22.8.2003. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Ulrich, Amanda: Exclusive: Audrey Hepburn’s Sons Agree to Split Their Late Mother’s Treasure Trove of Belongings, Including Costumes, Jewelry, Scripts and Awards, After Two-year Legal Dispute Daily Mail Online. 8.3.2017. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Hester, Jere: Book Review. Audrey Hepburn Bio Reveals the Pain Behind the Fame (arkistolinkki) Chicago Tribune. 31.12.1993. Chicago: Bruce Dold. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Unicef People – Audrey Hepburn 19.6.2003. Unicef. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Peters, Gerhard & Woolley, John T.: George Bush: Remarks on Presenting the Presidential Medals of Freedom The American Presidency Project. 11.12.1992. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Audrey Hepburn Academy Awards Acceptance Speeches Academy Awards Acceptance Speeches. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Shelden, Michael: ’I Suppose I Ended Hepburn’s Career’ The Daily Telegraph. 4.3.2014. Lontoo: Telegraph Media Group. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ AFI’s 100 Years…100 Stars American Film Institute. 16.6.1999. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Gallo, Phil: The Audrey Hepburn Story Variety. 26.3.2000. Los Angeles. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 324. Helsinki: Otava, 1956.
- ↑ Lindfors, Jukka: Audrey Hepburn -näköiskilpailu Yle Elävä arkisto. 8.9.2006 (päivitetty 21.11.2011). Yleisradio Oy. Viitattu 14.9.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset kotisivut (englanniksi)
- Audrey Hepburn Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Audrey Hepburn NNDB. (englanniksi)
- Audrey Hepburn Reel Classics. (englanniksi)
- Audrey Hepburn Timeline 1929–1949 (englanniksi)
- Audrey Hepburn’s Father Lived in Dublin (englanniksi)
- The Tribute to the Humanitarian Work of Audrey Hepburn (englanniksi)
- Englantilaiset näyttelijät
- Alankomaalaiset näyttelijät
- Hyväntekeväisyyden harjoittajat
- Hollywood Walk of Fame
- Parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saajat
- Golden Globe -palkinnon saajat
- SAG-palkinnon saajat
- Tony-palkinnon saajat
- Grammy-palkinnon saajat
- Vuonna 1929 syntyneet
- Vuonna 1993 kuolleet
- Presidential Medal of Freedom