Audrey Hepburn

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Audrey Hepburn
Audrey Hepburn vuonna 1956.
Audrey Hepburn vuonna 1956.
Syntymäaika 4. toukokuuta 1929
Syntymäpaikka Bryssel, Belgia
Aktiivisena 1948–1989
Kuolinaika 20. tammikuuta 1993 (63 vuotta)
Kuolinpaikka Tolochenaz, Sveitsi
Oikea nimi Audrey Kathleen Ruston
Muut nimet Edda van Heemstra
Ammatti näyttelijä
Merkittävät roolit
Puoliso Mel Ferrer (1954–1968)
Andrea Dotti (1969–1982)
Allekirjoitus Audrey Hepburn signature.svg
Palkinnot
Oscar…
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Audrey Hepburn (synt. Audrey Kathleen Ruston, 4. toukokuuta 1929 Bryssel, Belgia – 20. tammikuuta 1993 Tolochenaz, Sveitsi) oli englantilais-hollantilainen näyttelijätär ja malli. Hepburn tunnettiin hillittynä ja hienostuneena esiintyjänä; hänestä tuli maailman johtavia tyyli-ikoneja. Hepburn näytteli valkokankaalla sekä komedioissa että draamoissa. Hänet tunnettiin elokuviensa lisäksi sirosta ruumiinrakenteestaan sekä kaurismaisista, tummista silmistään.[1]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audrey Kathleen Ruston syntyi Ixellesissa Brysselin esikaupunkialueella itävaltalais-englantilaisen pankkiirin Joseph Victor Anthony Rustonin (1889–1980) ja tämän toisen vaimon, hollantilaisen paronittaren Ella Van Heemstran perheeseen.[2] Van Heemstran isä oli Alankomaiden Guyanan entinen kuvernööri. Hepburnilla oli kaksi vanhempaa velipuolta äitinsä edellisestä avioliitosta.[3][4] Audrey vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Alankomaissa Huis Doornin kartanossa Doornin kaupungissa. Samassa kartanossa asui myös maanpakolaisena Saksan viimeinen keisari Vilhelm II.[5]

Hepburnin molemmat vanhemmat olivat Brittiläisen fasistiunionin jäseniä.[6][4][7] Heidän avioliittonsa alkoi murentua vuonna 1935,[4] ja kun Hepburnin äiti löysi hänen isänsä samasta vuoteesta lastenhoitajan kanssa,lähde? isä jätti perheen lopullisesti.[4] Hepburn löysi isänsä uudelleen Dublinista 1960-luvulla Punaisen Ristin kautta,[6][8] ja antoi hänelle taloudellista tukea aina tämän kuolemaan saakka.[6]

Hepburn säilytti Britannian kansalaisuutensa koko elämänsä ajan. Hän asui lapsena Belgiassa, Hollannissa ja Englannissa. Toisen maailmansodan aikana Hollannin Arnhemissa Hepburn käytti nimeä Edda van Heemstra, koska hänen äitinsä halusi suojella tytärtään joutumasta englantilaisen taustansa takia vaikeuksiin saksalaisten kanssa.[2] Yksi Hepburnin velipuolista lähetettiinkin pakkotyöhön Saksaan ja setä teloitettiin kostona vastarintaliikkeen tuhotöistä.[9] Monien muiden lasten tavoin myös Hepburn avusti vastarintaliikettä toimimalla satunnaisesti kuriirina ja myös esiintymällä tanssijana rahankeräyksessä vastarinnan hyväksi. Ankarien sotavuosien aikana hän kärsi aliravitsemuksesta ja anemiasta.[7] Kielitaitoinen Audrey puhui englannin ja hollannin lisäksi sujuvasti saksaa, italiaa, espanjaa ja ranskaa.[10]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audrey Hepburn elokuvassa Kaunis Sabrina.

Hepburn haaveili nuorena balettitanssijan urasta ja harrasti balettia vuosikausia.[2] Hän ei kuitenkaan ruumiinrakenteensa puolesta sopinut hyvin balettitanssijaksi, joten hän päätyi vähitellen näyttelijäksi.[11] Hepburn aloitti uransa brittiläisissä elokuvissa. Elokuvan Monte Carlon lemmikki (Monte Carlo Baby) kuvauksissa Hepburn tapasi ranskalaisen kirjailijan Coletten, jonka mielestä hän sopisi täydellisesti tämän kirjasta Gigi tekeillä olleen Broadway-näytelmän nimirooliin. Colette suositteli Hepburnia rooliin, ja näin Hepburn muutti vuonna 1951 Yhdysvaltoihin esiintymään Broadway-näytelmässä Gigi, josta tuli menestys.[2][9]

Seuraavaksi Hepburn valittiin naispääosaan elokuvaan Loma Roomassa (Roman Holiday, 1953), jonka miespääosan esitti Gregory Peck. Elokuvasta tuli Hepburnin läpimurto. Hänet palkittiin roolistaan Oscarilla.[7] Hänen muita 1950-luvun tunnettuja elokuviaan ovat muun muassa Kaunis Sabrina (Sabrina, 1954), Rakastunut Pariisissa (Funny Face, 1957) ja Nunnan tarina (The Nun's Story, 1959).[12] Erityisesti elokuvien Loma Roomassa, Kaunis Sabrina ja Rakastunut Pariisissa ansiosta Hepburn oli 1950-luvun suurimpia muoti-ikoneja. Kaunis Sabrina -elokuvaa kuvattaessa hän ihastui Hubert de Givenchyn vaatteisiin. Tästä tuli hänen suosikkivaatesuunnittelijansa ja hyvä ystävänsä. Givenchy toimi Hepburnin pukijana elokuvassa Kaunis Sabrina, vaikka virallisesti tehtävässä toimikin Edith Head. Myöhemmin Givenchy toimi Hepburnin pukijana elokuvissa Rakastunut Pariisissa, Arianen lemmentarina, Aamiainen Tiffanylla, Charade – vaarallinen peli, Poreilua Pariisissa ja Kuinka miljoona varastetaan ja oli näin luomassa merkittävin osin Hepburnin asemaa muoti-ikonina.lähde?

Hepburnin uran menestyksekkäintä aikaa oli 1960-luvun alkupuoli, jolloin tulivat ensi-iltaansa Aamiainen Tiffanylla (Breakfast at Tiffany's, 1961) ja My Fair Lady 1964. Nämä kaksi elokuvaa vain vahvistivat Hepburnin asemaa yhtenä aikansa suurimmista tyyli-ikoneista. Audrey Hepburn ei laulanut itse My Fair Ladyn roolihahmonsa Eliza Doolittlen esittämiä lauluja, vaan laulut esitti Marni Nixon. Vuoden 1967 jälkeen Hepburn esiintyi elokuvissa vain harvakseltaan. Hänen viimeiseksi roolityökseen jäi sivurooli Steven Spielbergin ohjaamassa elokuvassa Always – ikuisesti 1989.lähde?

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audrey Hepburn elokuvassa Aamiainen Tiffanylla.

Hepburn oli avioliitossa kahdesti: yhdysvaltalaisen näyttelijän Mel Ferrerin (1954–1968) ja italialaisen psykiatrin Andrea Dottin (1969–1982) kanssa.[13] Hänellä oli kaksi poikaa, Sean (s. 1960) Mel Ferrerin kanssa ja Luca (s. 1970) Andrea Dottin kanssa.[14] Lisäksi Hepburnilla oli elämänsä aikana useita keskenmenoon päättyneitä raskauksia.[11] Hän kärsi ajoittain myös masennuksesta.[15]

Myöhempinä vuosinaan Hepburn osallistui humanitaariseen työhön lasten auttamiseksi muistaen omat sotavuosien kokemuksensa miehitetyssä Hollannissa. Hän sanoi: "Voin kertoa, mitä Unicef tarkoittaa lapsille, koska olin yksi niistä, jotka saivat ruokaa ja lääketieteellistä apua heti toisen maailmansodan jälkeen" Vuodesta 1988 kuolemaansa saakka hän toimi Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä ja kiersi ympäri maailmaa tehtävässään lasten oikeuksien puolesta. Hän vieraili muun muassa Etiopiassa, Vietnamissa, Bangladeshissa ja Somaliassa.[16] Hepburnin matkantekoa helpotti hänen erinomainen kielitaitonsa, sillä hän puhui hollantia, englantia, saksaa, espanjaa, italiaa ja ranskaa.[10] George H. W. Bush myönsi vuonna 1992 Hepburnille tämän tekemästä humanitaarisesta työstä Presidential Medal of Freedomin.[17] Yhdysvaltain elokuva-akatemia palkitsi hänet postuumisti Jean Hersholtin humanitaarisella palkinnolla.[18] 1980-luvun alkupuolelta lähtien Hepburn seurusteli hollantilaisen näyttelijän Robert Woldersin kanssa. Suhde kesti aina hänen kuolemaansa saakka. Hepburn kuoli 63-vuotiaana kotonaan Tolochenaz’ssa Sveitsissä umpilisäkkeestä alkunsa saaneeseen syöpään. Hänet on haudattu Tolochenaz’han.[19]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American Film Institute nimesi Audrey Hepburnin vuonna 1999 vuosisadan kolmanneksi merkittävimmäksi naisnäyttelijäksi Katharine Hepburnin (jolle hän ei ollut sukua) ja Bette Davisin jälkeen. Häntä pidetään myös yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä tyyli-ikoneista.[20] Audrey Hepburnin elämästä on tehty minitelevisiosarja The Audrey Hepburn Story, jonka pääosassa esiintyi Jennifer Love Hewitt.[21] Hepburn on saanut urastaan tähden Hollywood Walk of Famelle.

Audrey Hepburn oli myös monien suomalaisten teinityttöjen idoli 1950-luvulla, ja hänen Suomessa osakseen saamaa ihailua kuvasti se, että elokuvalehti Uutisaitta järjesti alkuvuodesta 1955 kilpailun sellaisen tytön löytämiseksi, joka läheisimmin muistutti Hepburnia. Kilpailun raatiin kuuluivat muiden muassa pääkonsuli Arvo Himberg ja elokuva-alan vaikuttaja, kauppaneuvos Risto Orko. Kilpailuun ilmoitettiin 321 tyttöä, joista viisi valittiin loppukilpailuun. "Suomen Audrey Hepburniksi" valittiin 17-vuotias helsinkiläinen opiskelija Riitta Ylätalo, joka sai palkinnokseen urheiluturkin, edestakaisen lentomatkan Tukholmaan ja rahaa. Samoina vuosina etsittiin innokkaasti myös muiden muassa Bob Hopen, Doris Dayn ja Rita Hayworthin suomalaisia vastineita.[22][23]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1948 Nederlands in zeven lessen lentoemäntä
1951 One Wild Oat hotellin vastaanottovirkailija
Veijarin viimeinen tahto Laughter in Paradise Frieda
Varastin miljoonan The Lavender Hill Mob Chiquita
Sellaisia ovat naiset Young Wives’ Tale Eve Lester
Monte Carlon lemmikki Nous irons à Monte Carlo Melissa Walter / Linda Farrel (engl. versio, 1953)
1952 Salainen asiamies Secret People Nora Brentano
1953 Loma Roomassa Roman Holiday prinsessa Ann (Anya ”Smitty” Smith)
1954 Kaunis Sabrina Sabrina Sabrina Fairchild
1956 Sota ja rauha War and Peace Natasha Rostova
1957 Rakastunut Pariisissa Funny Face Jo Stockton
Arianen lemmentarina Love in the Afternoon Ariane Chavasse
1959 Viidakon kukka Green Mansions Rima
Nunnan tarina The Nun’s Story sisar Luke (Gabrielle ”Gabby” van der Mal)
1960 Leppymättömät The Unforgiven Rachel Zachary
1961 Aamiainen Tiffanylla Breakfast at Tiffany’s Holly Golightly
Huhu The Children’s Hour Karen Wright
1963 Charade – vaarallinen peli Charade Regina ”Reggie” Lampert
1964 Poreilua Pariisissa Paris When It Sizzles Gabrielle ”Gaby” / ”Gabby” Simpson
My Fair Lady My Fair Lady Eliza Doolittle
1966 Kuinka miljoona varastetaan How to Steal a Million Nicole Bonnet
1967 Peukalokyydillä vihille Two for the Road Joanna ”Jo” Wallace
Yksin pimeässä Wait Until Dark Susy Hendrix
1976 Robin ja Marian Robin and Marian Marian-neito
1979 Verenperintö Bloodline Elizabeth Roffe
1981 Etsivät vauhdissa They All Laughed Angela Niotes
1989 Always – ikuisesti Always Hap (cameo-rooli)
Televisioelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1987 Varkaiden kesken Love Among Thieves paronitar Caroline DuLac
Televisio
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Jakson nimi Rooli
1951 Sunday Night Theatre ”The Silent Village” Celia
1952 CBS Television Workshop ”Rainy Day in Paradise Junction” oma itsensä
1957 Producers’ Showcase ”Mayerling” paronitar Marie ”Mary” Vetsera

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broadway-näytelmät
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Esitykset Paikka
1951–1952 Gigi Gigi Gigi 219 esitystä Fulton Theatre
1954 Ondine Ondine Ondine 157 esitystä 46th Street Theatre
Muut tuotannot
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Esitykset Paikka
1948–1949 High Button Shoes kuorotyttö 291 esitystä London Hippodrome, Lontoo, Iso-Britannia
1949 Sauce Tartare Cambridge Theatre, Lontoo
1950 Sauce Piquante
1952–1953 Gigi Gigi Gigi Monia

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Spoto, Donald: Lumous: Audrey Hepburnin elämä. Enchantment: The life of Audrey Hepburn, 2003. Suomentanut Jakobson, Ruth. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7909-4.
  • Wasson, Sam: Auringonnousu Manhattanilla – Audrey Hepburn ja elokuvien moderni nainen. Suomentanut Helkamo, Taina. Ajatus-kirjat, 2011. ISBN 978-951-20-8482-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Spoto, Donald: Lumous: Audrey Hepburnin elämä. Enchantment: The Life of Audrey Hepburn, 2003. Suomentanut Jakobson, Ruth. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7909-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Makkonen, Nita: Audrey Hepburn painoi nuorena alle 40 – pojan kirjoittama muistelmateos kertoo syyn Ilta-Sanomat. 24.6.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.6.2015.
  2. ↑ a b c d Audrey Hepburn Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 16.3.2018.
  3. ↑ Spoto, Donald: ’Enchantment: The Life of Audrey Hepburn’ The New York Times. 8.10.2006. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Fitzherbert, Henry & Gunhill, Mike: News - History - Audrey: A Real-life British Lady Express. 8.2.2015. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Paris, Barry: Audrey Hepburn, s. 17–. Penguin Publishing Group. ISBN 978-1-101-12778-0. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b c An Irishman’s Diary Hugh Oram The Irish Times. 27.11.2007. Viitattu 16.3.2018.
  7. ↑ a b c Waller Rogers, Lisa: Audrey Hepburn & the Family Skeletons Lisa's History Room. 13.11.2014. Viitattu 16.3.2018.
  8. ↑ Sean Hepburn Ferrer: Audrey Hepburn, An Elegant Spirit: A Son Remembers, s. 44–. Atria Books. ISBN 978-1-5011-1254-6. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ a b Cox, Alex: Audrey Hepburn: An Iconic Problem The Guardian. 20.1.2011. Guardian Media Group. Viitattu 14.4.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b Monroy, Janelle Alicia: How Did Audrey Hepburn Learn So Many Languages? Quora. 6.6.2017. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  11. ↑ a b Howe, Carolina: Exclusive: How Audrey Hepburn Weighed Only 88 Pounds, Suffered from Jaundice and Anemia, Survived on Boiled Grass and Tulip Bulbs and Had Her Dream of Becoming a Ballerina Crushed by the Nazi Occupation of the Netherlands Daily Mail Online. 22.6.2015. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Audrey Hepburn Cheek-to-Cheek with Oscar: Photo Flashback People. 25.2.2012. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  13. ↑ Moonan, Wendy: Antiques; To Daddy Dearest, from Audrey The New York Times. 22.8.2003. Viitattu 16.3.2018.
  14. ↑ Ulrich, Amanda: Exclusive: Audrey Hepburn’s Sons Agree to Split Their Late Mother’s Treasure Trove of Belongings, Including Costumes, Jewelry, Scripts and Awards, After Two-year Legal Dispute Daily Mail Online. 8.3.2017. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Hester, Jere: Audrey Hepburn Bio Reveals the Pain Behind the Fame Chicago Tribune. 31.12.1993. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  16. ↑ Unicef People – Audrey Hepburn 19.6.2003. Unicef. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  17. ↑ Peters, Gerhard & Woolley, John T.: George Bush: Remarks on Presenting the Presidential Medals of Freedom The American Presidency Project. 11.12.1992. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  18. ↑ Audrey Hepburn Academy Awards Acceptance Speeches Academy Awards Acceptance Speeches. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  19. ↑ Shelden, Michael: "I Suppose I Ended Hepburn’s Career" Telegraph. 4.3.2014. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  20. ↑ AFI'S 100 YEARS...100 STARS American Film Institute. 16.6.1999. Viitattu 16.3.2018.
  21. ↑ Phil Gallo: The Audrey Hepburn Story Variety. 26.3.2000. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  22. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 324. Helsinki: Otava, 1955.
  23. ↑ Lindfors, Jukka: Audrey Hepburn -näköiskilpailu 8.9.2006. Yleisradio Oy. Viitattu 14.9.2018. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Audrey Hepburn.
Auktoriteettitunnisteet
Noudettu kohteesta "https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Audrey_Hepburn&oldid=17637597"