Jakarta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakarta
Jakarta Car Free Day.jpg

Lippu
Jakarta COA.svg
Vaakuna

Jakarta

Koordinaatit: 6°12′35.75″S, 106°50′42.78″E

Valtio  Indonesia
Hallinto
 – Kuvernööri Basuki Tjahaja Purnama (2014-)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 661,52 km²
Väkiluku (2013) 10 187 000[1]
 – Tiheys 14 050,82 as./km²
 – Metropolialue 28 000 000[2]
Aikavyöhyke UTC+7
Lempinimi: The Big Durian
Motto: indonesiaksi Jaya Raya
suom. Mahtava ja voitokas

Jakarta on Indonesian pääkaupunki ja väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Se sijaitsee Jaavan saaren pohjoisrannikolla, Jaavanmeren rannalla. Jakartan pääkaupunkialue muodostaa oman erityisalueensa ja sitä hallitaan omana provinssinaan.[3][4][5]

Jakartan pinta-ala on 661,52 km² ja asukasluku noin 10,2 miljoonaa (vuonna 2013), mikä tekee siitä Kaakkois-Aasian suurimman kaupungin.[6][1] Jakarta on myös yksi maailman suurimmista kaupungeista. Sen suurkaupunkialueella Jabodetabekin alueella asuu yli 28 miljoonaa ihmistä. Jakartan agglomeraatio on yksi maailman korkeimmista.[2][7]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ciliwung virtaa Jakartan läpi.

Sijainti ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakarta sijaitsee Jaavan saaren pohjoisrannikolla, paikassa jossa Ciliwungjoki laskee Jaavanmeren Jakartanlahteen. Pääkaupunkiseudun hallintoalueeseen kuuluvat myös pienet Seribusaaret meressä kantakaupungin edustalla.[8] Ne koostuvat 120 pienestä trooppisesta saaresta.[9][10] Jakartan erityishallintoalue rajautuu idässä Länsi-Jaavan ja lännessä Bantenin provinsseihin.[6]

Jakartassa on kuumaa ja kosteaa ympäri vuoden. Köppenin ilmastoluokitusjärjestelmän mukaan Jakartassa on kuuma ja kostea trooppinen monsuuni-ilmasto. Huolimatta siitä että kaupunki sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, Jakartassa on erotettavissa kuiva ja kostea kausi. Marraskuusta kesäkuuhun sadetta saadaan runsaasti, heinäkuusta lokakuuhun on kuiva kausi. Sadetta saadaan eniten tammikuussa, 380 mm, ja kuivalla kaudella alle 50 mm kuukaudessa. Jakartassa on kuumaa koko vuoden, kuukausittainen keskimääräinen ylin lämpötila vaihtelee 30 ja 33 asteen välillä. [11][5]

Jakartan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 31,5 32,3 32,5 33,5 33,5 34,3 33,3 33,0 32,0 31,7 31,0 31,8 ka. 32,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 24,2 24,3 25,2 25,1 25,4 24,9 25,1 24,9 25,5 25,5 24,9 24,9 ka. 25
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 26,8 26,8 27,3 27,9 28,0 27,6 27,4 27,7 28,0 28,3 27,9 27,4 ka. 27,6
Sadanta (mm) 389,7 309,8 100,3 257,8 139,4 83,1 30,8 34,2 30,0 33,1 175,0 123,0 Σ 1 706,2
Sadepäivät (d) 26 20 15 18 13 17 5 5 6 9 22 12 Σ 168
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31,5
24,2
32,3
24,3
32,5
25,2
33,5
25,1
33,5
25,4
34,3
24,9
33,3
25,1
33,0
24,9
32,0
25,5
31,7
25,5
31,0
24,9
31,8
24,9
S
a
d
a
n
t
a
389,7
309,8
100,3
257,8
139,4
83,1
30,8
34,2
30,0
33,1
175,0
123,0


Pinnanmuodot ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartan maa-alasta 40 prosenttia sijaitsee merenpinnan alapuolella ja maa kaupungin alla on hiljalleen vajoamassa. Jakarta vajoaa jopa 5-10 senttimetriä vuodessa.[14][15][16][17] Tämä aiheuttaa runsaiden sateiden kanssa sen, että Jakarta on erittäin altis tuhoisille tulville. Kaupungin eteläpuolisilta vuorten rinteiltä kaadettu metsä antaa tulvareiteille vapaan reitin Jakartan kaupunkiin. Ciliwung ja muut pienemmät joet tulvivat usein ja jätteiden tukkima kanaaliverkosto ja riittämätön salaojitus pahentavat tulvariskiä.[17][18] Ongelma on pahin Pohjois-Jakartan rannikkoalueella, jossa mitataan korkeimmat tulvahuiput. Rannikolle iskevät lisäksi Jaavanmeren vuorovesiaallot. Pahoja tulvia koetaan vuosittain.[15][17]

Tuhoisien tulvien estämiseksi tulevaisuudessa Jakartanlahdelle on rakenteilla pato ja pumppausjärjestelmä, jonka on suunniteltu olevan valmis vuonna 2025. Myös muita patoprojekteja jokivesien tulvimisen hillitsemiseksi on rakenteilla.[16][19]

Jaavan saari sijaitsee suurten mannerlaattojen törmäyskohdassa alityöntövyöhykkeellä, jossa indo-australian mannerlaatta työntyy euraasian mannerlaatan alle. Tämän johdosta Jaavan saari on hiljalleen vajoamassa ja jäämässä indo-australian laatan alle.[20][21][22] Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat Indonesiassa yleisiä. Jakartassa ei tiedetä kirjoitetun historian aikana tapahtuneen tuhoisia maanjäristyksiä, mutta mahdollisuus siihen on olemassa.[23][24][25]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen siirtomaa-aikaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartan alueen varhaisesta historiasta tiedetään, että kaupunki oli pieni satamapaikka Ciliwung-joen suistossa. Varhaisimmat merkit Jakartan historiasta on selvitetty vanhojen kivitaulujen perusteella, joita on löydetty vanhan satamapaikan ympäriltä. Portugalilaiset olivat ensimmäiset eurooppalaiset alueella, ja eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden saapumisen jälkeen alueesta on ollut saatavilla tarkempaa historiankirjoitusta.[26]

Jajakarta vuonna 1605, ennen Batavian perustamista.

Jakartan varhainen historia keskittyy Sunda Kelapan sataman ympärille, nykyisen kaupungin pohjoisosaan. Kun portugalilaiset saapuivat Jaavalle vuonna 1522, Sunda Kelapa oli Sundan kuningaskuntaan kuuluva vilkas satama.[26] Portugalilaiset tavoittelivat itselleen maustekaupan monopolia ja he olivat saaneet jo jalansijaa alueella valloitettuaan Malakan niemimaalla sijainneen Malakan sulttaanikunnan hallintaansa.[27][28] Sundalaiset liittotuivat portugalilaisten kanssa, sillä Keski-Jaavalla sijainneen Demakin sulttaanikunnan laajentumispyrkimykset aiheuttivat uhkan Sundalle. Puolustautuakseen Demakin uhkaa vastaan, portugalilaiset ja sundalaiset allekirjoittivat sopimuksen, jossa portugalilaisten sallittiin käydä kauppaa, sekä rakentaa Sundan kuningaskunnan alueelle linnoituksia ja varastoja. Tämän tiedetään olevan ensimmäinen kansainvälinen sopimus alueen asukkaiden ja eurooppalaisten välillä.[29][26]

Portugalilaiset eivät kuitenkaan voineet suojella Sundan hindukuningaskuntaa Demakin hyökkäykseltä. Islamilaisten Demakin sulttaanikunnan ja Cirebonin sulttaanikunnan muodostama liitto ajoi portugalilaiset pois alueelta.[29] Demakin johtaja Sunan Gunungjati nimesi vuonna 1527 Kelapan uudestaan ja sen nimeksi tuli Jajakarta, voitokas kaupunki.[30] Tätä vuotta pidetään Jakartan perustamisvuotena.[4][3][29] Sunan Gunungjati perusti Jaavan länsiosaan Bantenin sulttaanikunnan ja Sundan kuningaskunnan alueet ja Jajakarta sen mukana jäivät osaksi Bantenia.[29][30]

Siirtomaavallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batavian vanha kaupungintalo rakennettiin 1707. Nykyisin se toimii museona.[31]

Hollantilaiset tulivat alueelle 1500-luvun loppupuolella. 1600-luvun alussa hollantilaisten ja brittiläisten kilpailu Kaakkois-Aasian siirtomaista kiihtyi. Vuonna 1619 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania valtasi Bantenin sulttaanikunnan hallitseman Jajakartan kaupungin Jan Pieterszoon Coenin johdolla. Hollantilaiset nimesivät kaupungin uudelleen Bataviaksi.[32][3][30]

Hollannin Itä-Intian pääkaupunki Batavia kuvattuna noin vuonna 1780. Alue on nykyisin Pohjois-Jakartaa.

Hollantilaiset linnoittivat Batavian kaupungin ja perustivat sinne Kaakkois-Aasian kauppatukikohtansa. Kaupungin sijainti oli tärkeä strategisesti, sillä Batavia sijaitsi lähellä Sumatran ja Jaavan välistä Sundasalmea, joka oli tärkeä merireitti Kiinan ja Intian välisellä kauppareitillä.[30][28] Batavian soinen ympäristö oli samankaltainen kuin Hollannin, ja tulvien ehkäisemiseksi kaupunkiin rakennettiin kanavia. Hollantilaiset yrittivät luoda Bataviasta eräänlaisen tropiikin Amsterdamim.[30]

1700-luvulla hollantilaisten hallitseman Batavian väkiluku alkoi kasvaa, kun alueelle muutti paljon kiinalaisia ja nykyisen indonesian alueen kansoja, jotka yrittivät hyötyä Batavian kaupankäyntimahdollisuuksista.[30] Äkillinen väestönkasvu loi kaupunkiin rasitteita ja etnisiä levottomuuksia. Jännitteet kasvoivat kun siirtomaahallitus yritti rajoittaa kiinalaisten muuttoa karkotuksilla. Tämä aiheutti vastustusta kiinalalaisten keskuudessa ja vuonna 1740 jännitteet puhkesivat hollantilaisten ja kiinalaisten välillä. Batavian verilöylyssä sai surmansa arviolta 5 000 kiinalalaista siirtolaista.[33][30] Seuraavana vuonna kiinalaiset siirrettiin asumaan kaupungin muurien ulkopuolelle. Muut batavialaiset saivat kärsiä vakavista tautiepidemioista vuosien 1735 ja 1780 välillä, mikä aiheutti sen että myös monet muut muuttivat pois kaupungista, jolloin kaupunki alkoi levitä etelään, kauemmas satamasta.[30]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartan keskustaa

Hollannin siirtomaavallan aika tuli päätökseensä Indonesiassa Toisen maailmansodan jälkeen. Japani miehitti Hollannin Itä-Intian pääkaupunkina toimineen Batavian toisessa maailmansodassa vuonna 1942, ja japanilaiset nimesivät uudelleen Jakartaksi.[4][30] Sodan jälkeen Jakartaan palasi siirtomaahallinto vielä muutamaksi vuodeksi. Indonesian vallankumouksen jälkeen Indonesia tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi vuonna 1949 ja Jakartasta tuli valtion pääkaupunki.[30]

Seuraavan 40 vuoden aikana kaupunkiin tulvi köyhiä maaltamuuttajia ja Jakartan väkiluku kasvoi hyvin nopeasti.[30][34] Nopea väestönkasvu pakotti laatimaan yleissuunnitelman Jakartan kasvun ja kehityksen säätelemiseksi. 1960-luvulta lähtien Jakarta on kasvanut tasaista vauhtia moderniksi metropoliksi.[26]

Indonesian talous nousi presidentti Suharton aikana talouskasvun aikaa 1970-80 -luvuilla ja 1990-luvun alussa nouseva talous alkoi olla jaloillaan.[30][28] 1990-luvun lopun Aasian talouskriisi johti Jakartassa verisiin mellakoihin.[30] Viime vuosikymmeninä tulvat, mellakat ja terrori-iskut ovat koetelleet kaupungin rauhaa muutaman vuoden välein.[30]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisesti Jakartaa ei hallita kaupunkina, vaan sillä on pääkaupunkin erityishallintoasema (indonesiaksi Daerah Khusus Ibukota, DKI Jakarta). Hallinnollisesti Jakarta muodostaa oman provinssinsa, jonka johdossa on kuvernööri. Jakarta jakautuu Keski-Jakartan, Itä-Jakartan, Pohjois-Jakartan, Etelä-Jakartan ja Länsi-Jakartan kaupunkeihin, jotka on edelleen jaettu kaupunginosiin. Lisäksi Jakartan provinssiin kuuluu Seribusaarten (Tuhat saarta) saaristo, joka kuului ennen Pohjois-Jakartaan.[3][4][5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakarta on Indonesian kotimaan- ja ulkomaankaupankäynnin keskus. Jakarta hyötyy myös matkailun kasvusta ja se on tärkeä portti ulkomailta muualle Indonesiaan, erityisesti Balille.[35] Merkittäviä teollisuuden aloja ovat elektroniikkateollisuus, autoteollisuus, kemianteollisuus, koneteollisuus, tekstiiliteollisuus, muovi- ja metalliteollisuus, sekä biolääketieteen teollisuudenalat.[5][36] Lähellä Jakartan satamaa on veroton teollisuusalue, jossa valmistajat voivat tuottaa vientituotteita.[35]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartassa on kaksi kansainvälistä lentoasemaa. Suurempi niistä on Soekarno-Hattan kansainvälinen lentoasema on Indonesian merkittävin lentoasema. Se on tärkein portti Indonesiasta ulkomaille ja sitä käyttävät sekä matkustaja- että rahtiliikenne. Lisäksi Jakartaa palvelee Halim Perdanakusuman lentoasema.[5][37]

Kuitenkin ruuhkat ovat Jakartassa vakava ongelma, kaupunki kärsii pahoista ruuhkista etenkin kaupungin liikekeskuksen alueella. Yksityisautoilu on kasvanut Jakartassa nopeammin kuin mikään muu liikennemuoto. Joillakin ruuhkaisimmilla teillä on pahimpaan ruuhka-aikaan autojen määrää rajoitettu, ja otettu käyttöön kolme ihmistä autoa kohti sääntö.[5][35] Kaupungin sisäistä liikennettä hoitaa linja-autojen ja minibussien verkosto, josta useat ovat riippuvaisia.[38]

Jakartassa ei ole toistaiseksi toimivaa sisäistä metrojärjestelmää.[39] Kaupunkiin on suunniteltu kaksi linjaa käsittävä monorail-verkosto liikenneyhteyksien parantamiseksi. Rakentaminen on kuitenkin kärsinyt useista viivästyksistä ja projekti on laitettu välillä jäihin. Tämän hetken suunnitelmien mukaan monorail-linjan pitäisi olla toiminnassa vuonna 2018.[40][41][42][43]

Jakartan metropolialueen lähijuna KA Commuter Jabodetabek aloitti toimintansa vuonna 2007. Se palvelee lähinnä kauempaa tulevia työmatkalaisia. Se kulkee ympyrälinjalla, jota käytettiin jo 1980-luvulla. Ympyrälinja yhdistää esikaupunkialueilta tulevat radat yhdeksi kokonaisuudeksi.[5][44][45] Jaavan muihin osiin pääsee sekä junalla että linja-autolla. Neljä juna-asemaa ovat lähellä kaupungin keskustaa, mutta neljä linja-autoasemaa aika kaukana keskustasta.[46][37]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailukohteita Jakartassa on muiden muassa sen suurin huvipuisto Taman Impian Jaya Ancol sekä Ragunanin eläintarha. 137-metrinen Monumen Nasional (”Monas”) rakennettiin Keski-Jakartaan vuosina 1961–1975. Vuosina 1961–1978 rakennettiin Masjid Istiqlal, joka on Kaakkois-Aasian suurin moskeija.[47]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Väkiluku[34]
1901 115 000
1920 253 800
1930 435 184
1940 533 000
1950 1 733 600
1961 2 906 533
1971 4 546 492
1980 6 503 449
1990 8 259 639
2000 8 384 853
2010 9 588 198

Jakartan asukasmäärä on kasvanut nopeasti. 1900-luvun alussa Jakartan asukasluku oli 115 000. Indonesia itsenäistyi vuonna 1949 ja väkiluku lähti räjähdysmäiseen nousuun. Kun vuonna 1945 kaupungin väkiluku oli noin 600 000, asui kaupungissa vuonna 1950 jo 1,7 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1960 kaupungissa oli 2,7 miljoonaa asukasta, vuonna 1980 6,5 miljoonaa ja vuonna 2000 jo 8,3 miljoonaa.[2][6][34]

Jakarta on etnisesti monimuotoinen kaupunki. Betawilaiset ovat Jakartan alueen alkuperäisasukkaita ja Jakarta on myös betawikulttuurin keskus.[48][49][5] Betawilaisia on Jakartan asukkaista 38%. Jakartan väestön etnisen enemmistön muodostavat kuitenkin jaavalaiset, jotka ovat Indonesian runsaslukuisin etninen ryhmä. Jaavalaisia on Jakartan asukkaista 35%. Sundalaisia Jakartan väestöstä on 15%, kiinalaisia 6%, batakeja 4%, minangabauteja 3% ja malaijeja 2%.[2][50]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartan alue on ollut 400-luvulta lähtien merkittävä kauppasatama. Alueen kaupankäyntimahdollisuudet ovat houkutelleet kauppiaita alueelle muualta Malaijien saaristoa, sekä Kiinasta, Intiasta ja Lähi-Idästä. Jotkut pysyivät omissa yhteisöissään ja toiset integroituivat alkuperäisväestön yhteisöön ja heidän kulttuuriinsa. Alkuperäiset asukkaat Jakartan alueella ovat Betawilaisia ja kaupunki on betawilaisen kulttuurin keskus. Betawien kulttuurissa yhdistyvät myös monien muiden Indonesian kansojen kulttuurit.[46][3]

Nykyisinkin Jakarta on Indonesian taloudellinen ja poliittinen pääkaupunki, ja se houkuttelee sekä kotimaisia että ulkomaisia maahanmuuttajia. Monet Jakartaan muuttavat ovat Jaavan saaren muista osista, ja he tuovat mukanaan oman alueensa kulttuuria ja kielen, sekä perinteisiä ruokiaan ja tapojaan.[5][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Indonesia Population 2014 worldpopulationreview.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  2. a b c d Jakarta Population 2014 worldpopulationreview.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  3. a b c d e f Jakarta Travel Guide indonesia-travel-guide.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  4. a b c d Jakarta indonesia-tourism.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j Jakarta Facts tradexpoindonesia.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  6. a b c INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  7. MAJOR AGGLOMERATIONS OF THE WORLD citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  8. Jakarta Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  9. Pulau Seribu (Thousand Island) indonesia-tourism.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  10. Natural World Heritage Site North of Jakarta thousandisland.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  11. a b Climatological Information Jakarta WMO World Meteorological Organization. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  12. Jakarta, Java Climate & Temperature jakarta.climatemps.com. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  13. Climate Teble en.climate-data.org. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  14. Howard, Brian Clark: Pictures: Jakarta Faces Flooding, Rising Seas, and Failing Defenses 25.7.2013. WMO World Meteorological Organization. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  15. a b Prameshwari, Putri: The Tides: Efforts Never End to Repel an Invading Sea 24.7.2009. Jakarta Globe. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  16. a b Hendrix, Esmeralda: Dutch to study new dike for Jakarta Bay 22.12.2014. thejakartapost.com. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  17. a b c Tarrant, Bill: Special Report: In Jakarta, that sinking feeling is all too real 22.12.2014. reuters.com. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  18. Wallius, Anniina: Pato murtui, tulva paheni Indonesian pääkaupungissa 18.1.2013. yle.fi. Viitattu 15.2.2015.
  19. Deti Mega Purnamasari & Vento Saudale: New Ciliwung River Dams Planned as Jakarta Struggles With Latest Floods 20.1.2014. Jakarta Globe. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  20. Jaava tiedontalo.net. Viitattu 18.4.2015.
  21. The Java Trench Expedition thejavatrench.weebly.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  22. Jakarta and Earthquakes (pdf) ice.org.uk. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  23. No massive quake to hit Jakarta, BMKG says 5.8.2011. thejakartapost.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  24. Natural disasters in Indonesia indonesia-investments.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  25. Indonesia: matkustustiedote 13.3.2015. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 18.4.2015.
  26. a b c d History of Jakarta 8.3.2011. jakarta.go.id. Viitattu 20.4.2015.
  27. Empire in Asia U.S. Library of Congress. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  28. a b c Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suom. Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
  29. a b c d Indonesia History - Sunda / Pajajaran globalsecurity.org. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  30. a b c d e f g h i j k l m n Jakarta History Lonely Planet. Viitattu 20.4.2015.
  31. Jakarta History Museum 8.3.2011. indonesia-travel-guide.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  32. U.S. Library of Congress: The United East India Company U.S. Library of Congress. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  33. Somers Heidhues, Mary: 1740 and the Chinese Massacre in Batavia: Some German Eyewitness Accounts persee.fr. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  34. a b c Jakarta Population 2013 16.12.2013. indonesia-investments.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  35. a b c Jakarta Crash Course 1.4.2007. jakarta.travel. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  36. The Dominance of Jakarta in Indonesia's Economy 1.4.2007. indonesiaurbanstudies.blogspot.fi. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  37. a b Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  38. Getting Around Lonely Planet. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  39. Jakarta Transportation indonesia-travel-guide.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  40. Jakarta Monorail 14.1.2015. allindonesiatravel.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  41. Wardhani, Dewanti A.: Jakarta to cancel monorail construction 13.1.2015. The Jakarta Post. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  42. Wardhani, Dewanti A.: Adhi Karya offers to take over monorail project 14.1.2015. The Jakarta Post. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  43. Jakarta scraps monorail in favour of light rail 24.3.2015. railwaygazette.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  44. KA Commuter Jabodetabek panjury.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  45. Commuter Line Route Map jakartabytrain.com. Viitattu 22.4.2015. (englanniksi)
  46. a b DKI Jakarta indonesia.travel. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  47. Jakarta Tourism indonesiapoint.com. Viitattu 22.4.2015.
  48. Betawi in Indonesia joshuaproject.net. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  49. Betawi:Jakarta’s Indigenous People indo.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  50. Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]