Teheran

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teheran
(تهران)
Aerial View of Tehran 26.11.2008 04-35-03.JPG

Teheran

Koordinaatit: 35°41′46.28″N, 51°25′22.66″E

Valtio Iran
Provinssi Teheranin provinssi
Hallinto
 – Pormestari Mohammad Ghalibaf
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 707 km²
Korkeus 900–1700[2] m
Väkiluku (2011)  ([3]) 8 154 051
 – Metropolialue noin 15 milj, (Teheranin provinssi  2 015)
Aikavyöhyke UTC+3:30
Suuntanumero(t) +98 21[4]

Teheran (persiaksi تهران Tehrān)[5] on Iranin pääkaupunki ja Teheranin provinssin hallinnollinen keskus.[6][1][7] Se on Etu-Aasian suurin kaupunki: sen väkiluku oli 8,15 miljoonaa vuonna 2011. Koko Teheranin provinssissa asui tällöin 12,18 miljoonaa ihmistä, joista oli eri kaupunkialueilla asuvia 11,31 miljoonaa.[3]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheran sijaitsee Elbursin etelärinteillä, ja sieltä on suunnilleen yhtä pitkä matka maan itärajalle (Afganistaniin) ja länsirajalle (Turkkiin). Kaspianmeren rannalle on linnuntietä noin sata kilometriä.[8]

Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on 30,8 astetta, ja kylmin tammikuu, keskilämpötila 2,5 astetta. Vuoden sadesumma on 230 millimetriä. Kuiva kausi kestää kesäkuusta syyskuuhun.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheran on ollut pieni kylä jo 800-luvulla, mutta se ei ollut kovinkaan tunnettu lähistöllä sijainneen kukoistavan Ragesin kaupungin vuoksi. Kun mongolit tuhosivat Ragesin 1200-luvulla, monet sen asukkaista muuttivat Teheraniin. Joidenkin lähteiden mukaan kaupunki tunnettiinkin mongoliaikakaudella nimellä "Ragesin Teheran" (طهرانِ ری). Kaupunki mainitaan vuonna 1340 kirjoitetussa Hamdollah Mostowfi'n kirjassa Nežat ol-Gholoob.[10]

Teheranista tuli safavidihallitsijoiden asuinpaikka 1600-luvulla, jolloin Tahmasp I rakensi sinne basaarin kaupungin ympärille ja muurin. Karim Khan Zand rakennutti 1700-luvulla Golestanin palatsin sekä haaremin ja hallitusviraston rakennettavaksi kaupunkiin, luultavasti tehdäkseen siitä pääkaupunkinsa, mutta myöhemmin hän kuitenkin siirsi hallintonsa Šīrāziin.lähde?

Teheranista tuli Persian pääkaupunki vuonna 1795, jolloin qajar-kuningas Agha Mohammad Khan kruunattiin kaupungissa.[11]

Navvab Street.
Teheran kuvattuna lentokoneesta.
Iranin korkein vuori Damavand sijaitsee 66 kilometrin päässä Teheranista.

1920–1930-luvuilla aloitettiin Teheranin uudistaminen. Hintana oli tosin monien vanhojen arvorakennusten ja puutarhojen hävittäminen. Golestanin palatsista hävitettiin osia ja tilalle rakennettiin uusia hallintorakennuksia, kuten valtion pankki ja sotilasakatemia. Kaupunkiin vedettiin myös uusia suoria puistokatuja.

Toisen maailmansodan aikana britti- ja neuvostojoukot saapuivat kaupunkiin. Teheran oli Teheranin konferenssin pitopaikkana 1943. Kongressiin osallistuivat Franklin D. Roosevelt, Winston Churchill ja Josif Stalin.[12]

Shaahi Mohammad Reza Pahlavin valtakaudella 1960–1970-luvuilla Teheran kasvoi nopeasti. Kaupunkiin rakennettiin useita nykyaikaisia rakennuksia ja käynnistettiin kunnianhimoisia kehityshankkeita. Vuonna 1979 tapahtui Iranin islamilainen vallankumous. Myös uusi hallinto halusi jättää jälkensä pääkaupunkiin ja käynnistettiin uusia hankkeita, joista yhtenä esimerkkinä on Milad-torni.

Vuosina 1980–1988 käytiin Irakin–Iranin sota, ja Teheran oli Irakin Scud-ohjusten maalitauluna.[13]

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheranin kaupungin väkiluku on kasvanut seuraavasti: 1 512 0821 (1956), 2 719 7301 (1966), 4 530 223 (1976), 6 042 584 (1986), 6 475 527 (1991), 6 758 845 (1996), 7 088 287 (2006) ja 8 154 051 (2011).[3][14]

  • Huom. 1: Väkiluku ilman alueita Tajriš ja Rey.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli puolet Iranin teollisuudesta on keskittynyt Teheraniin. Kaupungin tehtaat tuottavat autoja, elektroniikkaa, aseita, tekstiilejä, sokeria, sementtiä ja kemianteollisuuden tuotteita. Teheran on myös mattojen ja huonekalujen kaupan keskus. Kaupungin eteläpuolella on öljynjalostamo.[15]

Noin 30 % Iranin julkisen sektorin työpaikoista on Teheranissa.[15]

Teheranin pörssi on perustettu vuonna 1968.[16] Se on voinut hyvin 2000-luvulla, vuonna 2013 se kasvoi 130%. Pörssiosakkeista vain harvat ovat ulkomaalaisten hallussa.[17] Talouspakotteiden poistaminen on vahvistanut taloutta.[18]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheranissa on kaksi kansainvälistä lentoasemaa: Mehrabadin kansainvälinen lentoasema[19] ja Imaami Khomeinin kansainvälinen lentoasema.[20] Teheranin metro hoitaa raideliikennettä. Se on avattu vuonna 1999. Suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvun alussa, mutta keskeytettiin Iranin-Irakin sodan takia. Ensimmäiset metrolinjat avattiin vuosina 1999 - 2001. Sen jälkeen metroa on laajannettu ja uusia asemia on avattu vuosittain.[21] Vuonna 2011 metrolla tehtiin 130 miljoonaa matkaa vuosineljänneksessä eli reilut 40 miljoonaa matkaa kuukaudessa.[22]

Hallinnollinen aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheranin kaupunki jakautuu aluehallinnossa 22 kaupunkipiiriin (mantagheh; ranskaksi arrondissement).
   Aliprovinssitason (shahrestan) rajat
   Teheranin 22 kaupunkipiirin rajat

Aluehallinnossa suurkaupunki Teheran (shahrdāri) jaetaan aluehallinnossa 22 ylemmän tason kaupunkipiiriin (mantagheh; ranskaksi arrondissement). Osia näistä kaupunkipiireistä sijoittuu kokonaan tai osaksi Teheranin provinssin Teheranin aliprovinssin (shahrestan) ulkopuolelle. Oheinen kartta kuvaa kaupunkipiirien sijoittumista.[3]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheranin yliopisto on maan vanhin korkeakoulu. Sen historia alkaa 1800-luvun puolivälistä. Nykyisin sillä on 32 000 opiskelijaa 40 tiedekunnassa. Lääketieteellinen tiedekunta on irronnut siitä omaksi korkeakoulukseen.[23]

Nykyisin Suur-Teheranin alueella toimii melkein 50 yliopistoa ja korkeakoulua.[24]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teheranin nähtävyyksiin kuuluvat[25]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin jalkapallon pääsarjassa on kaudella 2016 viisi joukkuetta Teheranin seudulta: Esteghlal, Persepolis FC, Saipa FC, Naft Tehran FC ja Rah Ahan FC. Maajoukkueen kotistadion on Azadin urheilukeskuksessa. Sen katsomoissa olisi tilaa 100 000 katsojalle, mutta FIFA on vaatinut Irania rajoittamaan katsojien lukumäärää turvallisussyistä.[26]

Tochalin talviurheilukeskus on lähellä Teherania 2820-3850 metrin korkeudessa. Sinne pääsee köysiradalla Velenjakin kaupunginosasta.[27]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkien määrä nousi huhtikuussa 2015 jo 19 kappaleseen.[28]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ali Madanipour: Tehrān. National capital, Iran päivitetty 13.12.2013. Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  2. Tehran, Environment & Geography tehran.ir. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  3. a b c d Iran Statistical Yearbook 1390 (2011–2012) (Iranin aluehellinnon käsitteitä on selitetty julkaisun sivulla 44. Provinssien pinta-ala, hallintokeskus ja sen sisältämien maakuntien, piirikuntien ja kaupunkien lukumäärä taulukossa 1.4 sivulla 55. Taulukko 2.7 vetää yhteen provinssin väestötiedot, s. 108. Iranin yli 100 000 asukkaan kaupungit lizstataan taulukossa 2.10 sivuilla 116–117) Statistical Centre of Iran (via ismat.info). Viitattu 11.12.2015. (englanniksi)
  4. Dialing Codes for Iranian Cities iranvisitor.com. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  5. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaan paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet., s. 182 ja 420. Taulukossa 1 (eksonyymit) ja Taulukossa 2 (endonyymit) englanninkielisenä tai paikallisena (farsi) nimimuotona mainitaan Tehran (Tehrān). Paikkakunnan suomenkielinen nimi on Teheran. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  6. Xavier de Planhol: Teheran i. A Persian city at the foot of the Alborz. 20.7.2014. Encyclopædia Iranica, iranicaonline.org. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  7. Teheran LookLex, lexicorient.com. (englanniksi)
  8. Tehran, Environment & Geography Tehran City. Viitattu 18.11.2016.
  9. Climate normals 1961-1990 World Meteorological Organization. Viitattu 18.11.2016.
  10. Xavier de Planhol: TEHRAN i. A PERSIAN CITY AT THE FOOT OF THE ALBORZ Iranica Online. 2004. Viitattu 18.11.2016.
  11. President supports plan to relocate capital Iran Daily. 2015. Viitattu 18.11.2016.
  12. Tehrān Conference, World War II Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 18.11.2016. (englanniksi)
  13. Iraq Fires 5 Missiles at Tehran After Iranians Strike Baghdad LA Times. 1988. Viitattu 18.11.2016.
  14. Thomas Brinkhoff: Iran: Major and Midsize Cities (Maakunnat ja niiden pääkaupungit kerrotaan kohdassa Provinces, kaupunkien tietoja kohdassa Contents: Cities. Aineistolähteeksi ilmoitetaan Iranin tilastokeskus.) citypopulation.de. Viitattu 11.12.2015. (englanniksi)
  15. a b Economy tehran.ir. Viitattu 18.11.2016.
  16. TSE - Tehran Stock Exchange StockMarkets. Viitattu 18.11.2016.
  17. Are you brave enough to invest in Iran? Market Watch. 2014. Viitattu 18.11.2016.
  18. Iran's stock market roars as sanctions go away CNBC. 12.1.2016. Viitattu 18.11.2016.
  19. Tehran - Mehrabad International Airport (THR) Air Gorilla. Viitattu 18.11.2016.
  20. Tehran - Imam Khomeini International Airport / Ahmadabad Airport (IKA) Air Gorilla. Viitattu 18.11.2016.
  21. Metro History Tehran Metro. Viitattu 18.11.2016.
  22. Number of trips done Tehran Metro. 2011. Viitattu 18.11.2016.
  23. University of Teheran (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  24. Tehran, Culture & education Tehran.ir. Viitattu 18.11.2016.
  25. Tehran Top 10 Places to Visit in Tehran Iran Gazette. Viitattu 18.11.2016.
  26. Sport in Tehran Iran Gazette. Viitattu 18.11.2016.
  27. Iran Ski Resorts: All you need to know Real Iran. 12.1.2016. Viitattu 18.11.2016.
  28. All Tehran’s sister cities 22.6.2015. mehrnews.com. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]