Hồ Chí Minhin kaupunki
Hồ Chí Minh (Thành phố Hồ Chí Minh) Saigon |
|
---|---|
![]() |
|
![]() ![]() Hồ Chí Minh |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Vietnam |
Perustettu | 1698 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 2 095 km² |
Väkiluku (2015) | 12 865 411 |
– Tiheys | 3,590 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+7 |
Suuntanumero(t) | 8 |
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku
|
Hồ Chí Minh (vietn. Thành Phố Hồ Chí Minh) on Vietnamin suurin kaupunki – sen väkiluku on noin 12,8 miljoonaa.[1] Kaupunki oli Etelä-Vietnamin pääkaupunki 1954–1976, jolloin se tunnettiin nimellä Saigon (vietn. Sài Gòn, nykyään epävirallisesti käytössä rinnakkaisnimenä).
Hồ Chí Minh on eteläisen Vietnamin taloudellinen ja teollinen keskus sekä tärkein satamakaupunki. Siellä on muun muassa elintarvike-, panimo-, tekstiili-, ajoneuvo- ja kemianteollisuutta, Tan Son Nhatin kansainvälinen lentoasema sekä keskeisiä yliopistoja kuten Vietnamin suurin (Vietnamin kansallinen yliopisto (Hồ Chí Minhin kaupunki) (VNUHCM)) ja toisaalta korkeatasoisin yliopisto (Ton Duc Thangin yliopisto). Kaupungin keskusta on osittain länsimaiseen tyyliin rakennettu, ja lisäksi erityisesti Cholonin kaupunginosaan on muodostunut kiinalainen väestönosa.
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hồ Chí Minh sijaitsee Saigonjoen suiston länsirannalla Etelä-Vietnamissa noin 50 kilometrin päässä Etelä-Kiinan merestä.
Hồ Chí Minh on samalla hallinnollisella tasolla kuin Vietnamin provinssit. Kaupunki jaetaan 22 hallinnolliseen alueeseen, joista viisi on haja-asutusaluetta ja joista vain viidellä keskeisellä alueella on oma nimensä. Hoa Binhin puisto on kaupungin keskeisin punaisten lyhtyjen alue.[2]
Hồ Chí Minhin kaupungin ilmastotilastoa
Lähde: Weather Information for Ho Chi Minh City World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 28.7.2009.
|
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saigon oli alun perin pieni kalastajakylä, joka sijaitsi samannimisen joen soisella suistoalueella. Sen asukkaat olivat todennäköisesti khmerejä ennen vietnamilaisten saapumista. Nguyễn Hữu Cảnh perusti kaupunkiin hallinnon vuonna 1698. Ranska teki Vietnamista oman siirtokuntansa 1800-luvun puolivälissä, kunnes vuonna 1954 kommunistinen Việt Minh löi ranskalaiset Điện Biên Phủn taistelussa. Ranska ei suostunut kuitenkaan luovuttamaan valtaa kommunisteille, vaan antoi tukensa keisari Bảo Đạille, joka teki Saigonista pääkaupunkinsa. Kun Vietnam jaettiin virallisesti kahtia, piti Etelä-Vietnam presidentti Ngô Đình Diệmin johdolla kaupungin pääkaupunkinaan.
Vietnamin sodan lopputuloksena 1975 Pohjois-Vietnamin armeija liittolaisineen sai pahoja tuhoja kärsineen kaupungin haltuunsa. Yhdysvalloissa tapahtumaa kutsutaan Saigonin romahtamiseksi, Vietnamissa taas Saigonin vapauttamiseksi. Kommunistit nimesivät kaupungin uudelleen johtajansa Ho Tši Minhin mukaan vuonna 1976, kun yhdistetty Vietnamin sosialistinen tasavalta perustettiin. Epävirallista nimitystä Sài Gòn käytetään yhä puhekielessä, varsinkin ulkomailla asuvien vietnamilaisten keskuudessa. Erityisesti nimitystä käytetään kaupunginosasta numero yksi.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ton Duc Thangin yliopiston pääkampusta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Core Data of the City (html) 2007. Statistical Office in Ho Chi Minh City. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
- ↑ http://tuoitrenews.vn/features/8067/red-light-districts-in-ho-chi-minh-city
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hồ Chí Minhin kaupunki Wikimedia Commonsissa
Maakuntatasoiset kaupungit: Cần Thơ · Đà Nẵng · Hải Phòng · Hà Nội · Hồ Chí Minhin kaupunki · Huế
Maakunnat: An Giang · Bắc Giang · Bắc Kạn · Bạc Liêu · Bắc Ninh · Bà Rịa-Vũng Tàu · Bến Tre · Bình Định · Bình Dương · Bình Phước · Bình Thuận · Cà Mau · Cao Bằng · Đắk Lắk · Đắk Nông · Điện Biên · Đồng Nai · Đồng Tháp · Gia Lai · Hà Giang · Hà Nam · Hà Tĩnh · Hải Dương · Hòa Bình · Hậu Giang · Hưng Yên · Khánh Hòa · Kiên Giang · Kon Tum · Lai Châu · Lâm Đồng · Lạng Sơn · Lào Cai · Long An · Nam Định · Nghệ An · Ninh Bình · Ninh Thuận · Phú Thọ · Phú Yên · Quảng Bình · Quảng Nam · Quảng Ngãi · Quảng Ninh · Quảng Trị · Sóc Trăng · Sơn La · Tây Ninh · Thái Bình · Thái Nguyên · Thanh Hóa · Thừa Thiên-Huế · Tiền Giang · Trà Vinh · Tuyên Quang · Vĩnh Long · Vĩnh Phúc · Yên Bái