Kanton

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kanton
(广州
Guangzhou)
Ylhäältä: Zhujiang New Townin taivaanranta, Kantonin televisiotorni, silta Helmijoella, Sun Yat-sen Memorial Hall, Statue of Five Goats, Zhenhai Tower Yuexiu-puistossa, ja Sacred Heart -katedraali.
Ylhäältä: Zhujiang New Townin taivaanranta, Kantonin televisiotorni, silta Helmijoella, Sun Yat-sen Memorial Hall, Statue of Five Goats, Zhenhai Tower Yuexiu-puistossa, ja Sacred Heart -katedraali.
Kantonin sijainti Guangdongin maakunnassa.
Kantonin sijainti Guangdongin maakunnassa.

Kanton

Koordinaatit: 23°06′32″N, 113°15′53″E

Valtio Kiina
Maakunta Guangdong
Hallinto
 – Pormestari Wen Guohui[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 7 434 km²
Korkeus 21 m
Väkiluku (2010) 12 701 948
 – Tiheys 1708 as./km²
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 510000
Suuntanumero(t) 20

Kanton[2] (kiin. 广州, Guǎngzhōu (kwɑ̀ŋʈʂóʊ) Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on eteläisessä Kiinassa Helmijoen suistolla sijaitseva Guangdongin maakunnan pääkaupunki. Väkiluku vuonna 2010 oli 13 miljoonaa asukasta.[3] Vuonna 2009 käynnistettiin hanke kaupunkiin lounaasta kiinni kasvaneen, 7,2 miljoonan asukkaan naapurikaupunki Foshanin yhdistämiseksi Kantoniin.[4]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskotaan, että ensimmäinen kaupunki, nimeltään Panyu (番禹, paikallisen väestön lausuessa [poon ju]) rakennettiin alueelle 214 eaa. ja siitä lähtien siellä on ollut jatkuvaa asutusta. Vuonna 206 eaa. siitä tuli Nanyuen kuningaskunnan (南越) pääkaupunki ja kaupunkia laajennettiin. Han-dynastia liitti Nanyuen itseensä vuonna 111 eaa. ja Panyusta tuli maakunnan pääkaupunki. Vuonna 226 Panyu nimettiin kiinaksi Guangzhouksi. Portugalilaiset alkoivat kutsua kaupunkia 1500-luvulla erehdyksessä maakunnan nimellä ja muunsivat sen muotoon Cantão. Sen muunnoksia ovat kaupungin nimet useissa eurooppalaisisssa kielissä, kuten suomenkielen Kanton. Kiinankielisen nimen merkitys on ’Guangdongin pääkaupunki’, ja nimi koostuu sanoista Guǎng (maakuntanimen alku) ja zhōu ’alue, perfektuuri’.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Nieuhofin kartta Kantonista vuodelta 1665.

Nykyisen Kantonin ensimmäisiä tunnettuja asukkaita olivat baiyuet, jotka alistuivat Chu-valtion alaisuuteen. Alue tunnettiinkin aikanaan nimellä Chuting. Kiinan kevättä ja syksyä-kaudella nykyisen Kantonin pohjoisosiin rakennettiin muurein varustettu kaupunki. Kaupunkia laajennettiin vuosien 339 ja 329 eaa. välillä ja se tuli tunnetuksi nimellä Wuyang Cheng. Sittemmin Panyue-nimellä tunnetusta pienestä kaupungista tuli Qin-dynastian aikana Nanhain prefektuurin pääkaupunki. Qin-dynastian romahtaessa kenraali Zhao Tuo perusti alueelle autonomisen valtion, jota nimitettiin Nanyueksi. Nanyue päätyi vuonna 111 eaa. läntisen Han-dynastian haltuun. Seuranneiden 300 vuoden aikana paikallinen väestö kiinalaistui ja alueesta tuli kiinteä osa Kiinan valtakuntaa. Kolmen kuningaskunnan aikana vuonna 226 jaa. kapunki sai nimen Guangzhou, kun Wu-kuningaskunta perusti saman nimisen prefektuurin alueelle. Kaupungista tuli tärkeä Etelä-Kiinan kaupan keskus ja sen talous ja väestö kasvoivat. Paikalle rakennettiin buddhalaisia temppeleitä ja kaupungissa asui ulkomaalaisia arabi- ja hindukauppiaita. Kaupunki säilyi kiinalaisten hallitsijoiden hallussa samaan aikaan, kun barbaareina pidetyt heimot valloittivat Pohjois-Kiinaa. Rauha ja vauraus jatkui Tang-dynastian aikana, jolloin Yu-kukkulalle rakennettiin uusi muuri ja asutuskeskus. Kaupunki kärsi kuitenkin tuhoja Tang-dynastian loppuun johtaneissa levottomuuksissa.[5]

Song-dynastian aikana edelleen lisääntyvä väestö ja ulkomaalainen kauppa pakotti laajentamaan kaupunkia edelleen. Toinen muuri ja keskus rakennettiin Pan-kukkulalle 1000-luvun aikana. Eteläisen Song-dynastian aikana kaupunki menetti asemansa Kiinan suurimpana kauppasatamana nykyisen Fujianin maakunnassa sijaitsevalle Quanzhoulle. 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun aikana Etelä-Kiinaan muutti runsaasti väestö pohjoisesta pakoon mongoleja, jotka valloittivat lopulta myös Etelä-Kiinan. Valloituksen tuomista hävityksistä huolimatta kaupungin talous kasvoi jälleen mongolien Yuan-dynastian (1206–1368) valtakaudella. Yuan-dynastiaa seurasi jälleen kiinalainen Ming-dynastia, jonka kaudella kaupunkia jälleenrakennettiin ja laajennettiin. Vuonna 1380 vanhakaupunki ja aiemmin rakennetut kaksi asutuskeskusta yhdistettiin yhdeksi suureksi kaupungiksi. Vuonna 1565 rakennettiin muuri, jolla kaupunkiin liitettiin myös Helmijoen pohjoisrannan kauppakeskukset. Samaan aikaan arabit menettivät asemansa ulkomaankaupassa eurooppalaisille kaupankävijöille. Portugalilaiset lähettivät ensimmäisen lähetystönsä kaupunkiin 1400-luvulla, ja heitä seurasivat hollantilaiset ja britit 1600-luvulla.[5]

Ming-dynastiaa seurasi mantšujen hallitsema Qing-dynastia. Mantšut tajusivat kaupungin tärkeyden kaupan kannalta ja he tekivät vuonna 1746 Kantonista Guangdongin ja Guangxin varakuningaskunnan pääkaupungin. Brittien Itä-Intian kauppakomppania avasi "tehtaan" eli tukikohdan kaupunkiin vuonna 1699 ja 1700-luvun aikana kaupunkiin saapuivat myös hollantilaiset, amerikkalaiset ja ranskalaiset kauppiaat. Ulkomaalaiset perustivat "13-tehdasta" nimellä tunnetun alueen kaupungin rantaan. Ulkomaalaisten kauppiaiden ja Kiinan välit alkoivat tulehtua 1820-luvulla. Kiinalaiset sallivat kaupan tapahtuvan vain kiinalaisten välikäsien kautta ja ulkomaalaiset kauppiaat pitivät menettelyä hankalana. Vuonna 1839 Kiinan viranomaiset tuhosivat suuren määrän brittien kaupunkiin tuomaaa laitonta oopiumia ja britit vastasivat tähän hyökkäämällä kiinalaisten tukikohtia vastaan Helmijoen suiston alueella. Tästä käynnistynyt ensimmäinen oopiumisota päättyi kiinalaisten tappioon ja Kanton avattiin ulkomaalaiselle kaupalle Nanjingin sopimuksella vuonna 1842. Ranskalaiset ja amerikkalaiset neuvottelivat samankaltaiset sopimukset Kiinan kanssa vuonna 1844. Paikalliset olivat kuitenkin ulkomaalaisia vastaan ja kauppa ei auennut kokonaan ennen vuotta 1857 toisen oopiumisodan jälkeen. 1840-luvulta eteenpäin Hongkong ja Shanghai korvasivat hitaasti Kantonin pääasiallisina ulkomaankaupan keskuksina.

Katu Kantonissa vuonna 1919.

Ulkomaalaisen imperialismin pelon ohella kaupunkia ravisteli sittemmin myös mantšujen vastainen liike ja kasvava kansallismielisyys. Taiping-kapinaa johtanut Hong Xiuquan oli syntynyt Kantonin Huaxianissa eli nykyisessä Huadun kaupunginosassa. Sun Yat-senin johtama kapina Kantonissa tasasi maata Xinhai-vallankumoukselle, joka syrjäytti Qing-dynastian ja johti Kiinan tasavallan perustamiseen. Vuosien 1916 ja 1925 välillä kaupunki oli Sun Yat-senin johtaman Kuomintang-puolueen tukikohta. Kaupunkiin virtasi Kuomintangin pikeistolaisia ja vasemmistolaisia kannattajia, sekä vastaperustetun kommunistisen puolueen jäseniä. Useat sittemmin Kiinassa vaikuttaneet poliittiset johtajat, kuten Tšiang Kai-šek, Mao Zedong ja Zhou Enlai aloittivat uransa Kantonissa.[5]

Sun Yat-senin kuollessa vuonna 1925 kaupungissa syttyi levottomuuksia kommunistien ja Kuomintangin välillä. Kommunistit yrittivät epäonnistuneesti vallankaappausyritystä kaupungissa vuonna 1927, mutta nyt Tšiang Kai-šekin johtamat Kuomintangin kannattajat kukistivat vallankaappaajat. Vuosien 1928 ja 1937 välillä kaupunki oli muodollisesti Kuomintangin hallussa, mutta todellisuudessa valtaa pitivät Tšiangin Nanjingin hallitusta kritisoivat itsenäiset johtajat. Kiinan–Japanin sodan sytyttyä kaupunki päätyi ilmahyökkäysten kohteeksi ja japanilaisten valloittamaksi vuonna 1938. Japanilaiset pitivät Kantonia hallussaan aina sodan loppuun saakka vuonna 1945. Kaupunki ei toipunut sodasta ennen kommunistien voittaman Kiinan sisällissodan loppua vuonna 1949. Kanton säilytti aluksi asemansa suoraan keskushallinnon alaisena kaupunkina vuoteen 1954 saakka, jolloin se siirrettiin Guangdongin maakunnan alaisuuteen. 1950-luvun lopulla kaupunkiin tuli raskasta teollisuutta ja siitä tuli jälleen yksi ulkomaankaupan keskuksista. Kaupunki hyötyi etenkin kaupan vapautumisesta 1980-luvun jälkeen ja lähesiten Shenzhenin ja Zhuhain erikoistalousalueista. Talouskasvun jatkuessa kaupungissa on aloitettu useita suuria rakennushankkeita ja infrastuktuurin laajentamista, mikä on tehnyt Kantonista Etelä-Kiinan talouden ja finanssialan keskuksen 2000-luvulla.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Kantoniin Baiyunvuorelta käsin.

Kantonin keskusta sijaitsee Helmijoen suiston suulla noin 145 kilometriä Etelä-Kiinan mereltä sisämaahan. Kaupungin pääosa sijaitsee Helmijoen pohjoisrannalla. Kaupungin keskustan kaupunkipiireillä on pinta-alaa yhteensä 280 km² ja koko Kantonin alueella 7 434 km². Kaupungin keskusta on 382 metriä korkean Baiyunvuoren eteläpuolella. Baiyunvuoren kaakkoispuolella on Yuexiuvuori, jonka rinteiltä on tehty löydöt vanhimmista viitteistä asutuksesta alueella. Kaupunki laajntui pitkään etelään Helmijoen kaventuessa joen tuoman lietyteen kasautuessa ja vuorien rajoittaessa kasvua pohjoiseen. 1980-luvulta lähtien kaupunki on kuitenkin laajentunut kaikkiin suuntiin, mutta sen ydin on pysynyt vanhalla paikallaan joen rannalla.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantonin metron kartta.

Kaupungin sisällä tärkeimmät liikennevälineet ovat bussit ja polkupyörät, mutta myös henkilöautojen ja moottoripyörien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti johtaen hankaliin liikenneolosuhteisiin. Liikenteen ruuhkautumiseen on pyritty puuttumaan esimerkiksi rakentamalla Helmijoen yli uusia siltoja, laajentamalla teitä ja asettamalla rajoituksia moottoripyöräliikenteelle tiettyihin päivänaikoihin[5]. Kanton on neljäs kaupunki Kiinassa, joka rajoittaa autojen ostoa ruuhkaantumisen torjumiseksi. Heinäkuun 2012 alusta alkaen kaupunki myöntää kuukausittain luvan 10 000 auton ostamiselle, mikä on puolet edellisen vuoden kuukausittaisesta autojenostomäärästä.[6]

Kantonin metron ensimmäinen linja avattiin vuonna 1997. Elokuussa 2012 metrojärjestelmä käsitti kahdeksan linjaa, joilla tehdään päivittäin keskimäärin 5,6 miljoonaa matkaa.[7]

Vuonna 2004 avattu Etelä-Kiinan suurin Guangzhou Baiyunin kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungin keskustasta noin 30 kilometriä pohjoiseen.[5]

Luotijunayhteys Kantonin ja Pekingin välillä otettiin käyttöön 26.12.2012, joka lyhensi matkan keston 22 tunnista kolmannekseen.[8] Kaupungista on rautatieyhteydet Pekingin ohella myös Hongkongiin, etelässä, Shantouhun idässä ja Zhanjiangiin lännessä.[5]

Kaupunkienvälinen liikenne Hongkongiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanton on hyvin kytketty Hongkongiin junilla, linja-autoilla ja lautoilla. Guangdong Through Train -juna lähtee Guangzhou East -rautatieasemalta ja saapuu Hung Hom -asemalle Kowlooniin, Hongkongiin. Matka on pituudeltaan 182 km ja kestää alle kaksi tuntia. Juna ei pysähdy rajalla, vaan passintarkastus hoidetaan lähtö- ja saapumisasemilla.

Säännöllisiä linja-autoyhteyksiä Hongkongiin löytyy eri puolilta Kantonia.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sun Yat-senin yliopiston portti.

Kantonissa toimii useita eri korkeamman asteen oppilaitoksia, joihin lukeutuvat esmierkiksi Sun Yat-senin yliopisto, Kiinalaisen lääketieteen yliopisto, Jinanin yliopisto[5], sekä Guangzhoun yliopistoon sulautetut Guangzhoun normaali-yliopisto, Etelä-Kiinan rakennustekniikan yliopisto, yksityinen Guangzhoun yliopisto, sekä Guangzhoun opettajakorkeakoulu.[9] 2000-luvun alussa aloitettiin Kantonin yliopistokaupunki-niminen hanke, jonka tarkoituksena on rakennuttaa useita kampuksia käsittävä yliopistoalue saarelle Helmijoella Panyun kaupunginosaan Kantonin keskustan eteläpuolelle.[5]

Suomalaiset Kantonissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantonissa toimi Suomen pääkonsulaatti 1.1.2005 - 1.8.2012. Pääkonsulaatin toimipiiriin kuuluivat Guangdongin, Fujianin, Yunnanin ja Hainanin maakunnat sekä Guangxin autonominen alue.[10][11]

Kantonissa toimii vuonna 2003 perustettu Etelä-Kiinan suomalainen kauppayhdistys.[12]

Tampere on ollut Kantonin ystävyyskaupunki 2.12.2008 lähtien.[13] Tampereen Kantonille lahjoittama ystävyyskaupunkisuhdetta juhlistava patsas paljastettiin 23.8.2012 Yuntai-puistossa.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Kantoniin.

Vuonna 2015 Kantonin bruttokansantuote oli Guangdongin suurin ja Kiinan kolmanneksi suurin. Bruttokansantuote renminbin juaneissä oli 1 810,04 miljardia ja henkilöä kohden 136 188. Palvelualan osuus Kantonin bruttokansantuotteesta oli 67 % ja teollisuuden 29 %.[15] Teollisuus on kehittynyt etenkin 1950-luvulta eteenpäin. Alun perin teollinen tuotanto perustui pitkälti kevyeeseen teollisuuteen, mutta sittemmin raskas teollisuus on ohittanut kevyen taloudellisessa merkityksessä. Kantonissa on esimerkiksi rauta-, teräs- ja sementtiteollisuuta, laivanrakennusta ja autoteollisuutta.[5] Autoteollsuuden saralla kaupungissa toimivat esimerkiksi japanilaiset autonvalmistajat Toyota, Honda ja Nissan. Panasonicilla, Sonyllä, Ericssonilla ja Haierilla on päämajat Kantonissa ja muihin suuriin kaupunkiin sijoittaneisiin yhtiöihin lukeutuvat esimerkiksi Liby, P&G, Sinopec, PetroChina ja CNOOC.[15] 1970-luvulta eteenpäin suuri osa kaupunkiin tehdyistä sijoituksista on tullut ulkomaalaisilta Hongkongista, Macaolta ja Taiwanilta käsin. Myös turismista on tullut tärkeä osa Kantonin taloutta. Matkailijoita vetää puoleensa esimerkiksi perinteiset käsityöt, paikallinen keittiö ja kulttuurikohteet.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanton on yksi Kiinan tiheimmin asutuista alueista Kiinassa[5] ja vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungin alueella asui 12 701 948 asukasta[16]. Paikalliset puhuvat kantoninkiinaa, joka poikkeaa selvästi Kiinan enemmistön puhumasta mandariinikiinasta. Koska kaupunkiin on sittemmin muuttanut suuria määriä ihmisiä Pohjois- ja Itä-Kiinasta, myös mandariinikiinaa käytetään laajasti Kantonissa. Suuri valtaosa kaupungin asukkaista ovat han-kiinalaisia.[5] Kaupungin asukkaista yli 630 000 kuuluu Kiinan etnisiin vähemmistöihin[17]. Etnisiin vähemmistöihin lukeutuvat muun muassa hui-kiinalaiset ja mantšut. Huomattavia väestöllisiä ryhmiä ovat myös alun perin ulkomaille muuttaneet ja sittemmin takaisin palanneet kiinalaiset, sekä suuri joukko Kiinan muilta alueilta ja jopa ulkomailta tulevat siirtotyöläiset, jotka työskentelevät esimerkiksi alueen tehtaissa palaten myöhemmin kotipaikkakunnilleen.[5]

Vuonna 2014 Kantonissa asui 118 000 ulkomaalaista, joista 57 000 tuli Aasian maista, 22 000 Euroopasta, 16 000 Afrikasta, 14 000 Pohjois-Amerikasta, 5 000 Etelä-Amerikasta ja 4 000 Oseaniasta. Kolme suurinta ulkomaalaisryhmää olivat japanilaiset, korealaiset ja amerikkalaiset. Ulkomaalaisista 47 000 asui kaupungissa pysyvästi, eli vähintään yli 6 kuukauden jakson ajan. Kantonissa on Pekingin ja Shanghain jälkeen Kiinan kolmanneksi suurin ulkomaalaisten keskittymä.[18]

Vuonna 2013 kaupungin asukkaista 1,18 miljoonaa harjoitti jotakin uskontoa ja kaupungissa oli 80 rekisteröityä uskonharjoituspaikkaa. Kantonissa harjoitettuihin uskontoihin lukeutuvat esimerkiksi taolaisuus, buddhalaisuus, islam, katolilaisuus ja muut kristinuskon lahkot.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Government gz.gov.cn. The People`s Government of Guangzhou Municipality. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
  2. a b Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 258 Kanton. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  3. http://www.gzstats.gov.cn/tjgb/glpcgb/201105/t20110517_25227.htm
  4. Foshan Overview chinatravel.com. Viitattu 13.6.2015. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k l m n o Michael I. Levy: The Geography of China - Sacred and Historic Places, s. 211-223. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-65130-182-9. (englanniksi)
  6. http://www.china.org.cn/video/2012-07/03/content_25797017.htm
  7. http://gzdaily.dayoo.com/html/2012-07/20/content_1789580.htm
  8. Hannu-Pekka Hallamaa: Kiinassa aukesi maailman pisin luotijunarata Yle Uutiset. 26.12.2012. Yle. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi)
  9. Guangzhou University Tampereen yliopisto. Viitattu 14.1.2017.
  10. http://www.finland.cn/public/default.aspx?nodeid=35193&contentlan=1&culture=fi-FI
  11. Suomen pääkonsulaatti, Kanton: Kantonin pääkonsulaatin toiminta päättynyt 28.6.2012. ulkoministeriö. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi)
  12. Finnish Business Council Guangdong: Finnish Business Council Guangdong Finnish Business Council Guangdong. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  13. http://www.gzwaishi.gov.cn/Item/4399.aspx
  14. Lasse Liukkonen: Tampereen lahjoittaman patsaan paljastus Guangzhoussa 27.8.2012. China Operations Support. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi)
  15. a b Guangzhou (Guangdong) City Information Hong Kong Trade Development Council. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
  16. China: Guăngzhōu Shì / 广州市 citypopulation.de. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
  17. a b Ethnic Groups and Religions gz.gov.cn. The People`s Government of Guangzhou Municipality. Viitattu 14.1.2017.
  18. Foreigners in Guangzhou gz.gov.cn. The People`s Government of Guangzhou Municipality. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Guangzhou Wikivoyagessa (englanniksi)