Mandariinikiina

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mandariinikiina
Oma nimi 普通話/普通话 (Pǔtōnghuà), 官話/官话 (Guānhuà)
Muu nimi kiina, putonghua
Tiedot
Alue Pohjois-Kiina, Lounais-Kiina
Virallinen kieli Kiina
Taiwanin lippu Taiwan
Singaporen lippu Singapore
Yhdistyneiden kansakuntien lippu Yhdistyneet kansakunnat
Puhujia 960 miljoonaa
Sija 1.
Kirjaimisto kiinalaiset merkit
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä siniittiset kielet
ISO 639-3 cmn
Mandariinikiinan puhuma-alue Kiinassa (1987). Kielen kahdeksan tai yhdeksän alamurretta on merkitty eri värein.

Mandariinikiina eli mandariini (yksinkertaistettu: 官话, perinteinen: 官話, Guānhuà, 'byrokraattien kieli') on kiinan kielen yleiskieli ja puhutuin murre. Sitä puhuu äidinkielenään noin 960 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin mitään toista kieltä. Vieraanakin kielenä mandariinikiinaa puhuu huomattava määrä ihmisiä, erityisesti Kiinassa.

Puhujia on pääasiassa Kiinassa, Taiwanissa, sekä useissa muissa Kaukoidän valtioissa. Mandariinikiina kuuluu siniittisiin kieliin yhdessä muiden kiinan kielten tai murteiden kanssa.

Mandariinikiinaa kirjoitetaan samoilla merkeillä kuin muita kiinan kieliä, mutta puhuttuna se eroaa hyvin vahvasti monista kiinan murteista.

Kielen nimi viittaa kiinalaiseen virkamieheen.

Virallinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli. Yleiskieli tästä pohjoisesta kielestä tuli Kiinan tasavaltaa hallinneen Guomindang-puolueen päätöksestä 1920-luvulla nimellä guóyǔ, eli valtion kieli, millä nimellä se yhä tunnetaan Taiwanilla. Yleiskielen nimen sille antoivat kommunistit 1950-luvulla.

Kansan päivälehden mukaan vuonna 2004 mandariinikiinaa puhui äidinkielenään 53 prosenttia Kiinan väestöstä, mutta yli 40 prosenttia kansalaisista ei puhunut sitä lainkaan. [1] Mandariinikiina on opetuskieli kaikissa Kiinan oppilaitoksissa, joten sitä osataan heikoiten juuri vähän koulutetun väestön keskuudessa.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on peruskieliopiltaan analyyttinen kieli. Kiinan sanoja ei taivuteta lainkaan, edes aikamuotoja tai monikkoja ei sellaisenaan ole. Sen sijaan sanajärjestys on oleellinen.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillistä sanastolle ovat lukuisat homofonit eli sanat, joiden äänneasu on sama, mutta merkitys ja kirjoitusasu eri. Tällöin konteksti kertoo yleensä merkityksen eri vaihtoehdoista. Huomionarvoista on myös, että homofonisuus pätee vain lausunnan ja pinyinin tasolla.

Omistusta ilmaiseva partikkeli on 的 "de". Omistaja tulee edelle ja omistettava sen jälkeen

Ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mandariinikiinan äännevarasto on seuraavanlainen.[2]

Mandariinikiinan konsonantit
labiaali dentaali/
alveolaari
retrofleksi alveolo-
palataali
velaari
nasaalit m n ŋ
klusiilit aspiroidut
aspiroimattomat p t k
affrikaatat aspiroidut t͡sʰ ʈ͡ʂʰ t͡ɕʰ
aspiroimattomat t͡s ʈ͡ʂ t͡ɕ
Frikatiivit f s ʂ ɕ x
Likvidit l ɻ

Puhuttu mandariinikiina koostuu kaksiosaisista tavuista. Useimmat tavut alkavat tavunalkajalla eli alukkeella ja päättyvät tavunlopettajaan eli lopukkeeseen. Tavunalkajia on yhteensä 21 ja tavunlopettajia 38. Näiden lukujen tulo on 798, mutta koska kaikki tavunalkajat ja -lopettajat eivät yhdisty toistensa kanssa tavuiksi, on kielessä tavuja kaiken kaikkiaan vain hieman yli 400. Toonit eli sävelkorot mukaan lukien mandariinikiinassa on yhteensä 1196 tavua.[3]

Tavunalkajat ovat konsonanttiäänteitä (tässä kansainvälisen foneettisen aakkoston mukaan kirjoitettuna): /p pʰ m f t tʰ n l k x ts tsʰ s ɻ tʂ tʂʰ ɕ ʂ/.[4]

Tavunlopettajissa on yksi, kaksi tai kolme vokaalia, ja ne voivat joskus loppua n- tai ng-äänteeseen. Jotkin tavut koostuvat pelkästään tavunlopettajasta.[5] Seuraavassa taulukossa ovat mandariinikiinan tavunlopettajat sekä niiden esitystavat pinyin-järjestelmällä niiden esiintyessä yksinään ja konsonantin kanssa.[6]

Mandariinikiinan tavunlopettajat
Nukleus /ɹ̩/ /i/ /u/ /y/ /ə/ /a/
Mediaali /j/ /j/ /w/ /ɥ/ /j/ /w/ /ɥ/
Kooda [ɹ̩~ɻ̩]

-i
[i]
yi
-i
[u]
wu
-u
[y]
yu
1
[ɤ]
e
-e
[je]
ye
-ie
[wo]
wo
-uo2
[ɥe]
yue
-üe1
[a]
a
-a
[ja]
ya
-ia
[wa]
wa
-ua
/i/ [ei̯]
ei
-ei
[wei̯]
wei
-ui
[ai̯]
ai
-ai
[wai̯]
wai
-uai
/u/ [ou̯]
ou
-ou
[jou̯]
you
-iu
[au̯]
ao
-ao
[jau̯]
yao
-iao
/n/ [in]
yin
-in
[yn]
yun
-ün1
[ən]
en
-en
[wən]
wen
-un
[an]
an
-an
[jɛn]
yan
-ian
[wan]
wan
-uan
[ɥɛn]
yuan
-üan1
/ŋ/ [iŋ]
ying
-ing
[ʊŋ]

-ong
[jʊŋ]
yong
-iong
[əŋ]
eng
-eng
[wəŋ]
weng
 
[aŋ]
ang
-ang
[jaŋ]
yang
-iang
[waŋ]
wang
-uang

1 ü kirjoitetaan u:na j:n, q:n tai x:n jälkeen.
2 uo kirjoitetaan o:na b:n, p:n, m:n tai f:n jälkeen.

Sävelkorot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mandariinikiinan neljän toonin sävelkulut

Mandariinikiinassa on neljä (viisi, jos neutraali lasketaan) toonia eli sävelkorkoa. Sanojen merkitys eri tooneilla lausuttuna on täysin erilainen. Ensimmäinen on tasainen ja pitkä, toisessa ääni nousee matalalta korkealle nopeasti, kolmas pysyy matalana hetken ja nousee sitten ylös, ja neljäs laskeutuu nopeasti ylhäältä alas. Esimerkkinä voidaan mainita, että sana "ma" voi tarkoittaa lausuttuna:

  1. ensimmäisellä toonilla () äitiä
  2. toisella toonilla () hamppua tai pellavaa
  3. kolmannella toonilla () hevosta
  4. neljännellä toonila () kiroilla ja
  5. neutraalilla toonilla (ma) kysymyksenmuodostajapartikkelia: nǐ hǎo = hyvää päivää, nǐ hǎo ma? = kuinka voit?

Kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mandariinikiinan sanat kirjoitetaan samoilla kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä kuin muidenkin kiinan kielten sanat. Sen latinisointiin käytetään pinyin-järjestelmää.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://english.people.com.cn/200609/05/eng20060905_299608.html
  2. Norman, Jerry: Chinese, s. 139. Cambridge: Cambridge University Press, 1988. ISBN 978-0-521-29653-3. (englanniksi)
  3. a b Kettunen 2009, s. 8.
  4. Kettunen 2009, s. 9–10.
  5. Kettunen 2009, s. 11.
  6. Lee, Wai-sum; Zee, Eric: Standard Chinese (Beijing). Journal of the International Phonetic Association, 2003, 33. vsk, nro 1, s. 109–112. doi:10.1017/S0025100303001208. (englanniksi)