Kiinan alueellinen hallinto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinan kansantasavalta
National Emblem of the People's Republic of China.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Kiinan kansantasavallan politiikka


Kommunistinen puolue

Pääsihteeri · Politbyroo
Keskuskomitea · Keskussotilaskomissio
Kansan vapautusarmeija

Poliitikan johtavat ideologiat

Mao Zedong: Maolaisuus
Deng Xiaoping: Sosial. markkinatalous
Jiang Zemin: Kolme edustusta
Hu Jintao: Tieteellisen kehityksen konsepti

Presidentti · Pääministeri
Kansankongressi · Pysyvä komitea
Neuvoa-antava konferenssi · Valtioneuvosto
Laki · Perustuslaki
Korkein oikeus · Lainsäädäntö
Alueellinen hallinto · Ihmisoikeudet
 n  k  m 

Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella. Nämä tasot ovat maakuntataso (省级), prefektuuritaso (地级), piirikuntataso (县级), kuntataso (乡级) ja kylätaso (村级). Alueilla on hallinnon lisäksi merkittävä kulttuurillinen rooli: ihmiset usein samastuvat kotimaakuntaansa, ja kullakin on omat stereotypiansa.lähde?

(Artikkelissa esitetyt eri aluetyyppien lukumäärät Kiinan kansantasavallan osalta ovat osaksi 31. joulukuuta 2002. tilanteen mukaan. Lähteistetyt luvut on ajantasaistettu 2013 lopun tilanteeseen.)

Maakuntataso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan aluejako maakuntatasolla.

Maakuntatason alueita on neljää eri tyyppiä:

Suurin osa näiden rajoista periytyy Ming-dynastian ajoilta, joskin Kiinan kansantasavalta on tehnyt niihin useita muutoksia. Tuoreimmat muutokset ovat Chongqingin ja Hainanin korottaminen maakunniksi ja Hongkongin ja Macaon liittäminen erityishallintoalueiksi.[1]

Kiinan kansantasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan kansantasavallassa on 22 maakuntaa (teoriassa Taiwan on 23. maakunta), neljä itsehallinnollista kuntaa, viisi autonomista aluetta ja kaksi erityishallintoaluetta.[2] Vaikka nämä 33 (ynnä Taiwan) ovat keskushallinnon alaisuudessa, käytännössä maakunnilla on laajat valtuudet määrätä itse esimerkiksi talouteensa liittyvistä asioista.

Maakunnat

Autonomiset alueet


Itsehallinnolliset kunnat


Erityishallintoalueet

Kiinan tasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan tasavalta (Taiwan) hallitsee kokonaisuudessaan yhtä maakuntaa ja osia toisesta, minkä lisäksi sillä on kaksi itsehallinnollista kuntaa. Virallisesti tasavalta hallitsee kaikkia Kiinan maakuntia ja autonomisia alueita, mukaan lukien jopa Kansantasavallan itseensä liittämää Tiibetin autonomista aluetta.lähde?

Maakunnat:

Itsehallinnolliset kunnat:

Prefektuuritaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan aluejako prefektuuritasolla.

Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 333 prefektuuritason aluetta (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):[2][3]

  • 286 prefektuuritason kaupunkia (地级市)[2][3]
  • 14 prefektuuria (地区)[3]
  • 30 autonomista prefektuuria (自治州)[3]
  • 3 liittoa (盟) (kaikki Sisä-Mongoliassa)[3]

Kiinan tasavallalla (Taiwan) ei ole prefektuuritason kaupunkeja, aliprefektuuritason kaupunkeja eikä autonomisia prefektuureja.

Piirikuntataso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan aluejako piirikuntatasolla.

Piirikuntatason alueita Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 2853[2][3] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):

Kiinan tasavallassa piirikuntatason kaupunkien tilalla on maakunnan hallinnoimia kaupunkeja.

Kuntataso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirikuntatasoa alempia määritettyjä hallintoalueita on Kiinan kansantasavallassa yhteensä 40 497[2][3] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa).

Kuntatason yksiköitä ovat:

  • alipiirit (街道), joita on vain kaupunkipiireilla ja piirikuntatason kaupungeissa
  • suurkunnat (镇)
  • maalaiskunnat (乡), pienet maaseudun alueet
  • etniset kunnat (民族乡), vähemmistökansoille määriteltyjä alueita
  • sumut (苏木), kaikki Sisä-Mongoliassa
  • etninen sumu (民族苏木), ainoa Evenkien etninen sumu Sisä-Mongoliassa

Lisäksi piirikuntatason ja kuntatason välissä on seutukunta (县辖区). Niiden määrä on vähennetty koko ajan, ja vuoden 2013 lopussa on enää 2 seutukuntaa jäljellä. Tilastossa ne lasketaan kuntatason yksiköihin.[3]

Kylätaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

  • korttelikomitea (居民委员会, lyhenne: 居委)
  • kyläkomitea (村民委员会) eli kyläläisryhmä (村民小组), joka on kaikkein vähiten kehittynyt ja lukumäärältään suurin alue (ne ovat kuitenkin muuttumassa muiksi alikuntatason yksiköiksi, joten määrä on vähenemässä)
    • hallinnollinen kylä (行政村)
    • luonnollinen kylä (自然村).

Korttelikomiteoiden ja alivyöhykkeiden asemesta kaupungilla saattaa olla

  • naapurusto (居民区)
  • yhteisö (社区).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. China Information and Sources: Chinese Cities and Provinces Chinatoday.com. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i 1-1 Divisions of Administrative Areas in China (End of 2013) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p 二〇一三年全国行政区划统计表 (Tilasto Kiinan hallintoyksiköiden määristä vuoden 2013 lopussa) xzqh.org. Viitattu 8.12.2015. (kiinaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]