Macao

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kinan erityishallintoaluetta. Macao on myös unkarilainen peli.
Macao
中華人民共和國澳門特別行政區
Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Macaon sijainti.
Macaon sijainti.
Valtio Kiina
Portugalin siirtokunnaksi 1557
Kiinan erityishallintoalueeksi 1999
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi erityishallintoalue
 – Chief Executive Chui Sai On[1]
Pinta-ala 31,3 km²
 – Sisävesi 0 km² 
Väkiluku 624 000[2]
Kielet portugali, kiina
BKT (2009) 31 271 USD (PPP)[3]
 – asukasta kohti 39 800 USD
HDI (2010) 0,944
Symbolit
 – Valuutta Macaon pataca
 – Verkkotunnus .mo
Lyhenteet
 – ISO 3166 MO

Macao[4] (kiin. 澳門, Aomen, port. Macau), virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue on Guangdongin provinssin ympäröimä alue Etelä-Kiinassa. Macao on Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää”, samoin kuin Hongkong, eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta.

1500-luvulta vuoteen 1999 saakka Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Kaupungissa on lukuisia kasinoita.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaon kartta.

Macao sijaitsee Etelä-Kiinassa Helmijoen suulla. Lahden toisella puolella, vain 65 kilometrin päässä on Hongkong, ja kaupunkien välillä kulkee vilkas lauttayhteys. Nopeimmillaan matka taittuu vajaassa tunnissa. Lähellä on myös provinssin pääkaupunki Kanton ja erityistalousalue Shenzhen.

Macaon ilmasto on subtrooppinen monsuuni-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 22 astetta, kuumimpien kuukausien keskilämpötila kesällä ylittää 30 astetta, kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskilämpötila on 14 astetta. Heinäkuun ja syyskuun välillä sataa paljon. Monsuunit aiheuttavat muutoksia säätilaan.

Macao koostuu niemimaasta ja Taipan ja Coloanen saarista. Kokonaispinta-ala on 31,3 km2, josta niemimaan osuus on 9 km2. Niemimaa on Macaon poliittinen, taloudellinen, kulttuurillinen ja liikenteellinen keskus. 94 % asukkaista ja lähes kaikki teollisuus sijaitsee niemimaalla. Niemimaan maasto on vaihteleva ja siellä on useita kukkuloita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Macaon historia
Macaota videolla vuodelta 1937.
Macaon niemimaan tiheästi asuttua aluetta.

1550-luvun alussa portugalilaiset purjehtijat saapuivat ensimmäisinä länsimaalaisina Kiinan rannikolle.[5] He rakensivat nykyisen Macaon kohdalle hökkeleitä väittäen, että heidän oli rantauduttava lastin kuivattamiseksi. Vuonna 1557 portugalilaiset rakensivat paikalle pysyviä rakennuksia, ja niin ensimmäinen länsimainen siirtokunta Kiinassa oli saanut alkunsa.[6] Täytä varmuutta siitä, miksi kiinalaiset sallivat siirtokunnan perustamisen ei ole. Pientä aluetta pidettiin ehkä muuten merkityksettömänä ja portugalilaisten kanssa haluttiin käydä kauppaa ja heiltä toivottiin apua paikallisia merirosvoja vastaan. Portugalilaiset antoivat alunperin siirtokunnalleen nimen Provacão do Nome de Deos na China, eli vapaasti käännettynä "siirtokunta Kiinassa Jumalan nimeen". Sittemmin nimeksi vakiintui Macao, jonka alkuperästä on kaksi teoriaa. Toisen mukaan se viittaa Macaolla sijainneeseen temppeliin nimeltä Ma Kwok ja toisen kantoninkiinalaiseen termiin Ama-ngao, joka tarkoittaa Ma jumalattaren lahtea.[7]

Macaosta tuli tärkeä portugalilaisten kauppaiden tukikohta Itä-Aasiassa. Kauppaiden ohella sitä pitivät tukikohtanaan jesuiitat. Siirtokunta toimi Portugalin Intiassa sijainneen Goan siirtokunnan viranomaisten alaisuudessa. Muut eurooppalaiset siirtomaavallat kilpailivat kaupasta Portugalin kanssa samalla alueella. Macao päätyikin useamman kerran Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian hyökkäyksen kohteeksi, mutta Portugalin onnistui säilyttää asemansa alueella. Macaon arvoa kaupan keskuksena nostatti entisestään ulkomaalaisten karkottaminen Japanista vuonna 1635. Se alkoi menettää asemaansa kun Kiina avasi omia satamiaan ulkomaankaupalle ensimmäisen oopiumisodan seurauksena vuonna 1842. Suuri osa kaupasta siirtyi tällöin muihin kaupunkeihin, kuten Hongkongiin ja Shanghaihin.[7]

Vuonna 1845 Macaon silloinen kuvernööri João Ferreira do Amaral lakkautti Portugalin pitkään Kiinalle vuokrana Macaosta maksaman 500 hopeataelin maksamisen ja karkotti kiinalaiset tullivirkailijat siirtokunnasta. Vuonna 1887 Kiinan ja Portugalin välillä solmittiin sopimus, jolla Kiina tunnusti Portugalin suvereniteetin Macaolla.[7] Banco Nacional Ultramarino laski Macaon oman rahan pataca liikkeelle vuonna 1905.

Toisessa maailmansodassa japanilaiset eivät valloittaneet Macaota kunnioittaen Portugalin puolueettomuutta. Myöhemmin elokuussa 1943 japanilaiset upottivat kaupungin satamassa brittiläisen höyrylaiva Sianin ja vaativat kaupunkiin perustettavaksi japanilaisia myötäilevän protektoraatin. Tammikuussa 1945 yhdysvaltalaisen lentotukialus USS Enterprisen lentokone pommitti kaupungin satamaa estääkseen kaupunkia myymästä lentopolttoainetta japanilaisille. Satamaa pommitettiin myös 25. helmikuuta ja 11. kesäkuuta samasta syystä. Portugalin hallitus esitti tapauksesta protestin Yhdysvalloille, joka vuonna 1950 maksoi tapauksen johdosta Portugalille 20 255 955 dollaria korvauksia[8].

Portugalin vallankumouksen jälkeen vuonna 1974 Portugali muutti Macaon virallista asemaa, ja siitä tuli ”kiinalainen alue Portugalin hallinnon alaisuudessa”. Portugali tarjosi tällöin Macaota takaisin Kiinalle, mutta Kiina kieltäytyi, sillä se halusi ratkaista Hongkongin aseman ennen Macaota. Sopimus Macaon palauttamisesta allekirjoitettiin vuonna 1987. Palautus toteutui 20. joulukuuta 1999, jolloin Macaosta tuli Kiinan erityishallintoalue.[6]

Lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaon lipussa on vihreällä taustalla valkoinen lootuksen kukka ja viisi keltaista viisisakaraista tähteä sen yläpuolella. Lootus on erittäin yleinen kukka Macaossa, jota onkin nimitetty ”lootusten maaksi”. Viisi tähteä ovat samat kuin Kiinan lipussa. Lippu omaksuttiin Macaon lipuksi vuonna 1998, vuotta ennen Macaon palautusta Portugalilta Kiinalle.lähde?

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katu Macaossa.

Portugalilaiset ovat aina olleet vähemmistö Macaossa. Vuoden 1563 väestönlaskennassa Macaossa oli 5 000 asukasta, joista 4 100 oli kiinalaisia, 900 portugalilaisia.lähde? Nykyisin portugalilaisten osuus on vieläkin pienempi. Macaon yli 600 000 asukkaasta noin 94 % on kiinalaisia, suurin osa lopuista on portugalilaista alkuperää.[3] Portugalilaistaustaisesta väestöstä käytetään nimitystä macaolaiset, joka saattaa tosin viitata myös kaikkiin alueen asukkaisiin.

Portugalilaista alkuperää olevat asukkaat käyttävät itsestään nimikettä ”macaenses” tai ”filhos da terra”. Heillä on oma kielensä, portugaliksi patuá tai macaense, joka on portugaliin pohjautuva kreolikieli. Pääkielten (portugali ja kantoninkiina) ja macaensen lisäksi Macaossa puhutaan hakka-kiinaa (4 %) ja mandariinikiinaa (3,2 %). Kantoninkiinan puhujia oli vuonna 2001 85,7 % väestöstä.[3]

Portugali lähetti vuosien varrella lukuisia lähetyssaarnaajia Macaoon kansaa käännyttämään. Italialainen Matteo Ricci oli merkittävin jesuiitta ja tunnetuin länsimaalainen Kiinassa. Hän vei Kiinaan kristinuskon lisäksi myös länsimaisia tieteitä, lähinnä matematiikkaa ja fysiikkaa 1500-luvulla. Kulttuurivaihto toimi molempiin suuntiin, kiinalaiset filosofiat, kirjallisuus, musiikki, taide, jne. levisivät Eurooppaan Macaon kautta.lähde? Roomalaiskatolisia kristittyjä macaolaisista on noin 15 %, suurin uskonto on buddhalaisuus, johon uskoo noin puolet kansasta.[3]

Macaolainen ruoka on myös kulttuurien sekoituksen tulos. Macaolainen ruokakulttuuri syntyi, kun portugalilaisten itäaasialaiset puolisot yrittivät valmistaa portugalilaisia ruokia paikallisista raaka-aineista, tuoden mukaan omien ruokakulttuuriensa perinteitä.

Macaon väkiluku nousi huomattavasti toisen maailmansodan aikana, kun huomattava määrä ihmisiä pakeni japanilaisten miehitystä Kantonista ja Hongkongista Macaoon, sillä Japani kunnioitti Portugalin puolueettomuutta sodassa.

Sen jälkeen kun Hongkong korvasi Macaon tärkeimpänä länsimaisena satamana Kiinassa, Macaon talous on turvautunut neljään pilariin: matkailu ja uhkapelit, tekstiiliteollisuus, pankkitoiminta ja rakentaminen. 1990-luvulla väkivaltainen rikollisuus oli kasvanut mittasuhteisiin, joissa se haittasi merkittävästi matkailua, sillä Macao oli käytännössä triadien eli rikollisjärjestöjen hallinnassa.

Macaon erityishallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macau-torni.

Macaon palauttaminen Kiinalle poikkesi huomattavasti Hongkongin palauttamisesta. Ensinnäkin se tapahtui kaksi vuotta myöhemmin, joten kansa oli ehtinyt nähdä, ettei Hongkongin palauttaminen aiheuttanut mitään kovin dramaattista. Toisekseen Macaossa oli vähemmän demokratiaa kuin Hongkongissa ja rikollisuus oli suuri ongelma. Rikollisuuden tähden Kiinan päätös sijoittaa Kansanarmeijan joukkoja Macaoon oli tervetullut, vaikkeivät kiinalaiset sotilaat voikaan puuttua Macaon sisäisiin asioihin. Vallanvaihdon jälkeen väkivaltainen rikollisuus Macaossa on laskenut jyrkästi, n. 70 % vuonna 2000 ja 45 % lisää vuonna 2001. Tällä on ollut hyvin positiivinen vaikutus matkailuun ja macaolaisten turvallisuudentunteeseen.

Macaon palautuksesta on koitunut kuitenkin negatiivisiakin vaikutuksia osalle väestöä. Portugalilaista alkuperää olevat ovat tavallisesti kaksi- tai kolmekielisiä, he puhuvat sujuvasti sekä portugalia että kantoninkiinaa, ja usein näiden lisäksi omaa kreolikieltään. Tämän vuoksi he työskentelivät usein hallinnon palveluksessa, sillä lait ja säädökset kirjoitettiin portugaliksi ja ne piti kääntää kiinaksi. Nämä macaolaiset käänsivät dokumentit suullisesti kiinalaisille kirjureille. Nykyisin valtaosa laeista kirjoitetaan kiinaksi, eikä tämä väestönosa tavallisesti osaa lukea kiinaa vaikka puhuukin kantonia sujuvasti.

Merkittävimmät vientituotteet ovat tekstiilit, jalkineet, lelut, elektroniikka ja koneet. Vientikohteita ovat Hongkong, Kiina, Yhdysvallat ja Saksa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chui Sai On – Chief Executive 20.12.2009. Gov.mo. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)
  2. 步驟三:輸出方式 http://www.dsec.gov.mo. Viitattu 30.10.2011.
  3. a b c d e The World Factbook: Macau CIA. (englanniksi)
  4. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijan nokkaan, s. 212. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7. suomi
  5. A Brief History Macau Portal 2004
  6. a b What Now, Macau Adventure guide
  7. a b c Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 1366-1367. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7. (englanniksi)
  8. p.116 Garrett, Richard J. The Defences of Macau: Forts, Ships and Weapons Over 450 Years Hong Kong University Press, 01/02/2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]