Macao

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kiinan erityishallintoaluetta. Macao on myös unkarilainen peli.
Macao
中華人民共和國澳門特別行政區
Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China
Lago Nam Van, Macao, 2013-08-08, DD 04.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Macaon sijainti.
Macaon sijainti.
Valtio Kiina
Portugalin siirtokunta 1557
Kiinan erityishallintoalue 1999
Hallinto
 – hallinnon tyyppi erityishallintoalue
 – Chief Executive Chui Sai On[1]
Pinta-ala 30,5 km²
Väkiluku 644 900
Kielet portugali, kiina
BKT (2015) 362,64 miljoonaa MOP
 – asukasta kohti 39 800 USD
Symbolit
 – Valuutta Macaon pataca
 – Verkkotunnus .mo
Lyhenteet
 – ISO 3166 MO

Macao [makao][2] (kiin. 澳門, Aomen, port. Macau), virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, on Guangdongin maakunnan ympäröimä alue Etelä-Kiinassa. Macao on Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää”, samoin kuin Hongkong, eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta.

1500-luvulta vuoteen 1999 saakka Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Kaupungissa on lukuisia kasinoita.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaon kartta.

Macao sijaitsee Helmijoen estuaarin kaakkoisosassa Etelä-Kiinassa. Macaoa vastapäätä estuaarin toisella puolella sijaitsee Hongkong ja estuaarin suulla Kanton. Macao itsessään käsittää pienen ja kapean niemimaan, sekä Taipan ja Coloanen saaret. Taipan ja Coloanen saaret yhdisti aikanaan vain pengertie.[3] Nykyisin saaria yhdistää merestä vallattu Cotai-niminen alue.[4] Macaon pinta-ala on kasvanut huomattavasti maan valtaamisen takia. Vuonna 1916 Macaon pinta-ala oli vain 11,6 km² ja vuoden 2016 lopussa 30,5 km². Macaon niemimaa on kooltaan 9,3 km², Taipa 7,6 km², Coloane 7,6 km² ja Cotain alue 6 km².[5] Niemimaata ja saaria yhdistävät puolestaan sillat. Macaon korkein kohta on 172 metrinen Coloane Alto. Alueella ei ole pysyviä makean veden lähteitä, vaan vetä tuodaan putkilla mantereelta tai sitä kerätään sadevedestä.[4]

Kiinan tiedeakatemian mukaan Macaolla tavataan 1 508 eri kasvilajia.[5] Alueen metsät hakattiin aikanaan rakennustarpeiksi[4] ja vuosien 1982 ja 1995 välillä istutettiin hieman yli 4 km² uutta metsää. Eläinlajeja on alueen pienen koon takia suhteellisen vähän ja lajien määrä ja kannat ovat laskussa. Yleisiin nisäkkäisiin kuuluvat lepakot ja rotat. Tutkimuksissa alueella on havaittu yli 300 lintulajia, josita yleisimpiä ovat kiinanbulbuli ja silkkihaikara. Alueella tavataan myös noin 200 kalalajia, josita valtaosa on suolaisen- tai murtoveden kalalajeja.[5]

Macaossa vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto. Sadekausi kestää huhtikuusta syyskuuhun. Kesät ovat kuumia ja kosteita. Talvet taas viileämpiä, kuivempia ja näin siedettävämpiä.[4]

Macaon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 17,7 17,7 20,7 24,5 28,1 30,3 31,5 31,2 30,0 27,4 23,4 19,6 ka. 25,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 12,2 13,1 16,2 20,2 23,6 25,7 26,3 26,0 24,9 22,3 17,8 13,8 ka. 20,2
Sademäärä (mm) 32,4 58,8 82,5 217,4 361,9 339,7 289,8 351,6 194,1 116,9 42,6 35,2 Σ 2 122,9
Sadepäivät (d) 6 10 12 12 15 17 16 16 13 7 5 4 Σ 133
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
17,7
12,2
17,7
13,1
20,7
16,2
24,5
20,2
28,1
23,6
30,3
25,7
31,5
26,3
31,2
26,0
30,0
24,9
27,4
22,3
23,4
17,8
19,6
13,8
S
a
d
a
n
t
a
32,4
58,8
82,5
217,4
361,9
339,7
289,8
351,6
194,1
116,9
42,6
35,2


Lähde: Macao World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 13.12.2017.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Macaon historia
Macaota piirroksessa vuodelta 1854.

1550-luvun alussa portugalilaiset purjehtijat saapuivat ensimmäisinä länsimaalaisina Kiinan rannikolle.[6] He rakensivat nykyisen Macaon kohdalle hökkeleitä väittäen, että heidän oli rantauduttava lastin kuivattamiseksi. Vuonna 1557 portugalilaiset rakensivat paikalle pysyviä rakennuksia, ja niin ensimmäinen länsimainen siirtokunta Kiinassa oli saanut alkunsa.[7] Täytä varmuutta siitä, miksi kiinalaiset sallivat siirtokunnan perustamisen ei ole. Pientä aluetta pidettiin ehkä muuten merkityksettömänä ja portugalilaisten kanssa haluttiin käydä kauppaa ja heiltä toivottiin apua paikallisia merirosvoja vastaan. Portugalilaiset antoivat alun perin siirtokunnalleen nimen Provacão do Nome de Deos na China, eli vapaasti käännettynä "siirtokunta Kiinassa Jumalan nimeen". Sittemmin nimeksi vakiintui Macao, jonka alkuperästä on kaksi teoriaa. Toisen mukaan se viittaa Macaolla sijainneeseen temppeliin nimeltä Ma Kwok ja toisen kantoninkiinalaiseen termiin Ama-ngao, joka tarkoittaa Ma- jumalattaren lahtea.[8]

Macaosta tuli tärkeä portugalilaisten kauppiaiden tukikohta Itä-Aasiassa. Kauppiaiden ohella sitä pitivät tukikohtanaan jesuiitat. Siirtokunta toimi Portugalin Intiassa sijainneen Goan siirtokunnan viranomaisten alaisuudessa. Muut eurooppalaiset siirtomaavallat kilpailivat kaupasta Portugalin kanssa samalla alueella. Macao päätyikin useamman kerran Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian hyökkäyksen kohteeksi, mutta Portugalin onnistui säilyttää asemansa alueella. Macaon arvoa kaupan keskuksena nostatti entisestään ulkomaalaisten karkottaminen Japanista vuonna 1635. Se alkoi menettää asemaansa kun Kiina avasi omia satamiaan ulkomaankaupalle ensimmäisen oopiumisodan seurauksena vuonna 1842. Suuri osa kaupasta siirtyi tällöin muihin kaupunkeihin, kuten Hongkongiin ja Shanghaihin. Vuonna 1845 Macaon silloinen kuvernööri João Ferreira do Amaral lakkautti Portugalin pitkään Kiinalle vuokrana Macaosta maksaman 500 hopeataelin maksamisen ja karkotti kiinalaiset tullivirkailijat siirtokunnasta. Vuonna 1887 Kiinan ja Portugalin välillä solmittiin sopimus, jolla Kiina tunnusti Portugalin suvereniteetin Macaolla.[8] Ennen sopimusta alue oli virallisesti Kiinan ja Portugalin yhteishallintoalue ja sopimuksella siitä tuli Portugalin siirtomaa.[9]

Macaota videolla vuodelta 1937.

Japani ei miehittänyt Macaota toisen maalmansodan aikana ja alue oli liittoutuneiden vakoilun tärkeä tukikohta. Japanin päätökseen olla miehittämättä aluetta vaikuttivat Portuglin liittolaismaa Brasilian suuri japanilaistaustainen väestönosa, joita olisi voitu käyttää panttivankeina. Toisen maailansodan ja Kiiann sisällissodan jälkeen paikallsiet jakaantuivat Taiwanin Kiinan tasavaltaa ja manteretta hallinneen kansantasavallan kannattajiin. Kulttuurivallankumouksen aikana 3. joulukuuta 1966 kommunistien tukijat järjestivät mellakoita, jotka lamauttivat alueen talouden. Portugalilaisten siirtomaaisäntien oli mellakoitsijat rauhoittaakseen karkotettava tuhansia kansallismielisä ja kommunisteja otettiin alueen hallintoon. 1970-luvusta lähtien Macao hyötyi homattavasti Hongkongin taloudellisesta kasvusta. Hongkong kielsi kasinot, mikä teki Macaosta uhkapelien keskuksen. Hongkongilaiset siirsivät myös tuotantoa halvemman työvoiman Macaolle, mikä johti taas puolestaan tuhansiin laittomiin siirtolaisiin mantereelta.[9]

Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1974 maassa nousivat valtaan sosialistit, jotka olivat valmiita palauttamaan alueen Kiinalle. Kulttuurivallankumouksen pyörteissä oleva Kiina ei kuitenkaan ollut valmis liitokseen, jonka pelättiin johtavan epäjärjestykseen ja uhkaavan näin lopullista tavoitetta liittöää myös Hongkong ja Taiwan Kiinaan. Kiina pyysikin Portugalia pitämään yllä vallineen tilanteen. Macaolla toteutettiin joitakin poliittisia uudistuksia, kuten kuvernöörin neuvoa-antavan komitean muodostaminen ja vaaliuudistus, jonka myötä paikalliset pääsivät ensi kertaa äänestämään lakia säätävän kokouksen jäsenistä. Uudistusten myötä kommunistien kannattajat saivat entistä enemmän valtaa, mikä teki myös myöhemmän vallan siirron sujuvammaksi.[9]

Vallanvaihdos päätettiin toteuttaa vuonna 1999. 20. joulukuuta Macaosta tuli Hongkongin ohella toinen Kiinan kahdesta erityishallintoalueesta. Yksi maa, kaksi järjestelmää-politiikka mahdollisti aiemman kapitalismin harjoittamisen ja alueilla huomattava sisäpoliittinen autonomia. Huomattava muutos oli myös vuonna 2002 toteutettu uhkapelamisen vapauttaminen. Aiemmin alaa oli hallinnut hongkongilaisen liikemies Stanley Hon Sociedade de Turismo e Diversões de Macau, mutta nyt alalle pääsivät myös muut yrittäjät. Kiina löyhensi vuonna 2003 myös Kiinasta matkaavien turistien säännöksiä, mikä toi suuria investointeja ja turisteja Macaolle. Taloudellinen kasvu on taas johtanut lisääntyneeseen siirtolaisuuteen alueelle.[9] Uudistusten vaatiminen on Macaolla ollut sen naapuria Hongkongia vähäisempää. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2014 aktivistit järjestivät epävirallisen mielipidemittauksen demokratian lisäämisestä. Turvallisuusjoukot häiritsivät äänestystä, mutta noin 89 % yhteensä 9 000 äänestäjästä äänesti yleisen äänioikeuden puolesta.[10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Nam Van-järvelle.

Vuonna 2015 Macaon bruttokansantuote oli 362,64 miljoonaa MOP (Macaon pataca) ja asukasta kohden 565,3 MOP. Vuonna 2016 100 Yhdysvaltain dollaria vastasi 799,5 MOP. Alueen taloutta hallitsee uhkapelisektori, joka tuottaa 48 % alueen koko bruttokansantuotteesta.[11] Uhkapelien tuotoissa Macao ohitti esimerkiksi Las Vegasin jo vuonna 2006 ja jotkin asiantuntijat ovat varoittaneet aueen olevan liian riippuvainen sen yhdestä tulonlähteestä. Uhkapelien tuottoihin on vaikuttanut esimerkiksi korruption vastaiset toimet mantereelta, joita pidettiin syynä Macaun tulojen tuippumiseen ensi kertaa 12 vuoteen vuonna 2014.[10] Macao pyrkiikin kasvattamaan muiden talouden osa-alueiden osuutta kokonaistuotoista. Uhkapelisektori on kuitenkin edelleen taloutta ajava tekijä, mistä hyötyvät myös muut palvelut, kuten hotellit. Vuonna 2016 Macaolla vieraili 30,95 miljoonaa turistia. Eritysihallintoalueena Macao muodostaa oman tullialueensa ja sillä on suhteellisen pieni veroaste. Alueen suurimmat kauppakumppanit ovat manner-Kiina, Hongkong ja Taiwan.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaon väkiluku vuoden 2016 lopussa oli arviolta 644 900, eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.[5] Kiinalaista ja portugalilaista sekoittunutta alkuperää olevaa väestönosaa kutsutaan joskus macaolaisiksi, joiden lisäksi alueella asuu edelleen jonkin verran varsinaisia portugalilaisia.[12] Alueella harjoitettuja uskontoja ovat buddhalaisuus, taolaisuus ja kungfutselaisuus, sekä kristityistä kirkoista katolilainen kirkko ja eri protestanttiset kirkot. Katolilaisuus on peräisin Portugalin siirtomaa-ajoilta ja vuoden 2016 lopussa Macaolla oli 14 797 alueella vakituisesti asuvaa katolilaista ja väliaikaisesti alueella olevat mukaan laskettuna heitä oli 30 617. Pienempiä ryhmä ovat lisäksi muslimit ja bahai-uskoiset.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chief Executive and Principal Officials 20.12.2009. Gov.mo. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  2. Uusi kieliopas, Itkonen & Maamies, Tammi 2001
  3. Michael I. Levy: The Geography of China - Sacred and Historic Places, s. 499-509. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-65130-182-9. (englanniksi)
  4. a b c d Macau Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  5. a b c d Geography, Environment and Population (pdf) Macao Yearbook 2017. Government Information Bureau of the MSAR. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  6. A Brief History Macau Portal 2004
  7. What Now, Macau Adventure guide
  8. a b Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 1366-1367. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7. (englanniksi)
  9. a b c d David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 540-542. Osa 2: F–M. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  10. a b Macau profile BBC News. BBC. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  11. a b Macau Special Administrative Region: Market Profile Hong Kong Trade Development Counci. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  12. Olson, James Stuart: An ethnohistorical dictionary of China, s. 215-217. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
  13. Religion and Customs (pdf) Macao Yearbook 2017. Government Information Bureau of the MSAR. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Macao.
Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Macao.