Hakka-kiina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakka-kiina
Hakka-kiinan levinneisyys Manner-Kiinassa
Hakka-kiinan levinneisyys Manner-Kiinassa
Oma nimi 客家話 / 客家话 hak-kâ-fa
Tiedot
Alue Kiina, Malesia, Taiwan, Japani, Singapore, Filippiinit, Indonesia, Mauritius ja seudut, minne hakka-kiinalaiset ovat muuttaneet.
Virallinen kieli Taiwan Taiwan
Puhujia 48,5 miljoonaa
Sija 34.
Kirjaimisto Kiinalainen kirjaimisto (hanzi)
Kielenhuolto Guangdongin maakunnan opetusvirasto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä Kiinalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 zh
ISO 639-2 chi (B), zho (T)
ISO 639-3 hak

Hakka-kiina (perinteisillä merkeillä: 客家話, yksinkertaistetuilla merkeillä: 客家话) on kieli, jota puhuvat pääasiallisesti hakka-kiinalaiset eteläisessä Kiinassa ja heidän maanpaossa asuvat jälkeläisensa Itä- ja Kaakkois-Aasian alueella. Sitä puhuu noin 48,5 miljoonaa ihmistä, minkä vuoksi se on maailman 34. puhutuin kieli.[1] Heidän joukossaan on noin seitsemän miljoonaa maastamuuttajaa, ja huomattavia hakka-kiinaa puhuvien yhteisöjä on muun muassa Thaimaassa, Malesiassa, Indonesiassa,[2] Yhdysvalloissa, Ranskan Guayanassa, Mauritiuksella ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hakka-kiinaa puhutaan myös osissa Taiwania,[3] ja se sai siellä virallisen kielen aseman vuoden 2017 lopulla.[4]

Hakka-kiinan levinneisyys Taiwanissa.

Hakka-kiinasta on useita eri muunnoksia ja murteita, joita puhutaan Guangdongin, Fujianin, Jiangxin, Guangxin, Sichuanin, Hunanin ja Guizhoun maakunnissa sekä Hainanin saarella ja Taiwanissa. Mandariinikiinaa, kantoninkiinaa, min-kiinaa ja muita kiinan kielen päämuunnoksia puhuvat ja hakka-kiinaa puhuvat eivät ymmärrä toisiaan.

Puhuttua hakka-kiinaa.

Hakka-kiinan murteista Guangdongin maakunnan koillisosassa Meixianissa puhuttua murretta pidetään hakka-kiinan edustusmurteena.

Taiwanilla toimiva HakkaTV on osa maan yleisradioyhtiötä ja tuottaa ohjelmaa niin hakka-kiinaa puhuville kuin vieraskielisillekin.[5]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labiaali Dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ
Klusiili tav. p | b t c k
asp.
Affrikaatta tav. ts
asp. tsʰ tʂʰ tɕʰ
Frikatiivi f | v s ʂ | ʐ ɕ h
Approksimantti l j

Lähde:[3]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin a

Lähde:[3]

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukusanat 1–10 hakka-kiinaksi:[6]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
jit ngi sam si ng liuk cit bat giu ship
Wikipedia
Hakkankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  2. Hakka language Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
  3. a b c Hakka (客家话 [客家話]) Omniglot. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
  4. Cheng Hung-ta & Chung, Jake: Hakka made an official language 30.12.2017. Taipei Times. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
  5. 客家電視台 www.hakkatv.org.tw. 2020. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  6. The Sound of the Hakka language (Numbers, Greetings & The Wren) 16.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]