Kantoninkiina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kantoninkiina
Oma nimi 粵語 / 粤语 [jyt² jy¹³]
Muu nimi kantoni
Tiedot
Alue Kiina
Puhujia 71 miljoonaa
Kirjaimisto kiinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä siniittiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 yue
ISO 639-3 yue

Kantoni (perinteisillä merkeillä: 粵語; yksinkertaistetuilla merkeillä: 粤语, kantoniksi: Yuet6yue5; Mandariinipinyilla: Yueyu, kirjaimellisesti "Yụet (Guangdong) kieli") on yksi merkittävimmistä murteellisista ryhmistä tai kielistä Kiinan kielessä tai kieliperheessä. Sitä puhutaan enimmäkseen kaakkoisessa Manner-Kiinassa, Hongkongissa, Macaossa, kiinalaisten vähemmistöjen keskuudessa Kaakkois-Aasiassa ja monien kantoninperäisten ulkokiinalaisten keskuudessa. Nimi tulee romanisaatiosta Kanton (tunnetaan laajemmin nimellä Guangzhou), joka on Guangdongin maakunnan pääkaupunki.

Vihreällä väritetty alue on kantonin kieltä puhuva alue Kiinassa.

Eri alueilla puhutaan erilaisia kantonin murteita. Merkittävin on Guangzhoun murre, jota tarkoitetaan useimmiten kantonista puhuttaessa. Guangzhoun murre on lingua franca sekä Guangdongin maakunnassa että ulkomaalaisessa kantonilaisessa ympäristössä ja sitä puhuu 70 miljoonaa ihmistä. Murretta puhutaan myös Hongkongissa, joka on Etelä-Kiinan taloudellinen ja kulttuurinen pääkaupunki. Guangzhoun murteen lisäksi Taishanin murre, yksi sei yap- eli siyi (四邑)-murteista, pysyy elinvoimaisena. Muut kantonin murteet ovat kuolleet tai kuolemassa.

Yhteensä kantonia puhuu maailmassa noin 71 miljoonaa ihmistä, joista noin 60 miljoonaa asuu Guangdongin maakunnassa Kiinassa, mukaan lukien Hongkong ja Macao. Popularisoitunut kantoninkielinen media (huomattavimpina Hongkongin elokuvat, televisiosarjat ja Cantopop), eristäytyneisyys ja kantoninkielisten merkittävä asema talouselämässä lupailevat kielelle omaa elämäänsä. Useimmat wuxia-elokuvat Guangdongista on alun perin kuvattu kantonin kielellä ja sen jälkeen dubattu mandariinikiinaan tai englantiin tai molempiin. Kantoni on merkittävä kieli länsimaissa ja Kaakkois-Aasiassa asuvien kiinalaisten keskuudessa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin siniittinen kieli on mandariinikiina, ja joskus kanton ja lähes kaikki muut siniittiset kielet lasketaan sen murteiksi. Tämä johtunee kahdesta seikasta:

  1. Kielen ja murteen ero on pääosin poliittinen päätös, ja näiden kielten puhujilla ei ole itsenäistä valtiota.
  2. Kirjoitusjärjestelmä on sama kuin mandariinikiinassa, ja koska merkit osoittavat merkityksen eivätkä juurikaan lausumista, näiden kielten puhujat ymmärtävät toistensa kirjoitusta. Esimerkiksi kantonin ja mandariinin lausuminen poikkeaa kuitenkin toisistaan niin paljon ettei toisen kielen puhuja ymmärrä juuri sanaakaan toisen puheesta, läheisyysaste lienee pikemmin luokkaa englanti-venäjä kuin vaikkapa ruotsi-norja. Tosin kielioppi on melko samantapainen, vaikka sekin poikkeaa jonkin verran kielten/murteiden välillä. Kantonissa on jonkin verran omaa sanastoa, jota ei voida kirjoittaa "yleiskiinalaisin" merkein. Näille sanoille on kantonissa omat kirjoitusmerkkinsä, mutta virallisessa tekstissä niiden käyttöä pyritään usein välttämään. Kantonissa on myös säilynyt monia sellaisia sanontoja, jotka mandariinikiinassa ovat hävinneet normaalista kielenkäytöstä.

Koska kantoninpuhujat ovat olleet enemmän tekemisissä eurooppalaisten kielten puhujien kanssa, kanton sisältää selvästi enemmän lainasanoja kuin mandariinikiina. Muutamia lainasanoja on kantonin kautta kulkeutunut mandariiniin saakka.

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alukkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alukkeet ovat tavujen alkukonsonantteja. Seuraavassa taulukossa esitetään kantoninkiinan alukkeet foneettisin merkein.

Labiaali Koronaali Sibilantti Palataali Velaari Labiovelaari Glottaali
Aspiroimaton klusiili p t ts   k (kʷ) (ʔ)
Aspiroitu klusiili tsʰ   (kʷʰ)  
Nasaali m n     ŋ    
Frikatiivi f   s       h
Approksimantti   l   (j)   (w)  

Lopukkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopukkeet päättävät tavun. Kantoninkiinan tapauksessa ne koostuvat vokaalista ja mahdollisesta loppukonsonantista.

ɛː ɔː œː
pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt
-i / -y aːi ɐi   ei     ɔːi   uːi     ɵy    
-u aːu ɐu ɛːu¹   iːu     ou            
-m aːm ɐm ɛːm¹   iːm                  
-n aːn ɐn     iːn   ɔːn   uːn     ɵn yːn  
aːŋ ɐŋ ɛːŋ     ɪŋ ɔːŋ     ʊŋ œːŋ      
-p aːp ɐp ɛːp¹   iːp                  
-t aːt ɐt     iːt   ɔːt   uːt     ɵt yːt  
-k aːk ɐk ɛːk     ɪk ɔːk     ʊk œːk      
Yksinään tavun muodostavat nasaalit: [m̩] [ŋ̩]
¹Lopukkeet [ɛːu], [ɛːm] ja [ɛːp] esiintyvät vain arkisessa puheessa. Ne puuttuvat joistakin latinisointijärjestelmistä.

Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoninkiinaa kirjoitetaan kiinalaisella kirjoituksella, perinteisillä merkeillä.

Latinisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoninkiinalle on useita latinisointitapoja latinalaisille aakkosille. Niistä yleisimmin tavattavia ovat nykyään Yalen latinisointi, Hongkongin opetusviraston hyväksymä Standardi Kantonin Pinyin ja Hongkongin kielitieteellisen seuran kehittämä Jyutping. Suurin osa kantoninkiinan puhujista ei ole kuitenkaan perillä yhdestäkään säännönmukaisesta latinisointimenetelmästä, koska ne eivät kuulu opetusohjelmaan Hongkongissa eikä Guandongissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Kantoninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Kantoni sanakirjoja tai tietokantoja puhutusta kantonista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]