Dungaanin kieli
| Dungaani | |
|---|---|
 Kaksikielinen kyltti, jossa dungaani on ylimpänä. |
|
| Oma nimi | Хуэйзў йүян |
| Tiedot | |
| Alue |  Kirgisia Kazakstan Uzbekistan |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 41 400 (2001) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | siniittiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | |
| ISO 639-3 | dng |
| ISO 639-3 | dng |
Dungaanin kieli (omakielinen nimi: хуэйзў йүян[1]) on Keski-Aasian valtioissa asuvien dungaanien puhuma siniittinen kielimuoto. Eräät tutkijat pitävät sitä itsenäisenä kielenä, toiset pohjoiskiinan eli mandariinikiinan murteena.[2]
Puhujamäärä ja elinvoimaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 69 300 dungaania. Heistä 36 900 asui Kirgisiassa, 30 200 Kazakstanissa ja 1 100 Uzbekistanissa.[3] Vuonna 1999 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan Kirgisiassa oli 51 800[4] ja Kazakstanissa 36 900 dungaania.[5]
Dungaaniksi julkaistaan sanomalehteä, oppikirjoja ja kaunokirjallisuutta. Radiossa ja televisiossa lähetetään dungaaninkielisiä ohjelmia. Kouluissa kieltä opetetaan aineena. Suurin osa dungaaneista osaa myös naapurikansojen kieliä: venäjää, kirgiisiä, kazakkia, uiguuria tai uzbekkia.[6]
Vuosituhannen alussa oli yleistä, että lähes kaikki kieliyhteisön jäsenet, myös lapset, osasivat dungaania, joskin puhujamäärät ovat olleet vähenemään päin. Kieltä käytetään yleisesti, muttei virallisissa yhteyksissä (esim. valtion hallinnossa tai opetuskielenä).[7] Dungaani on ensisijaisesti kotikieli, kun taas esimerkiksi työelämässä puhutaan paljon venäjää.[8]
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dungaanit ovat Luoteis-Kiinasta vuosien 1862–1877 muslimikapinan jälkeen Keski-Aasiaan siirtyneiden hui-kiinalaisten jälkeläisiä. He puhuvat lähtöalueidensa murteita. Niistä suurimmat ovat Gansun ja Shaanxin maakuntien murteet, joiden välillä on lähinnä foneettisia ja sanastollisia eroja. Edellisessä on kolme toonia ja toisessa neljä.[9]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Retrofleksi | Alvelopalataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | p | t | k | ||
| Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | Norm. | ts | ʈʂ | tɕ | ||
| Asp. | tsʰ | ʈʂʰ | tɕʰ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | ʂ | ʐ | ɕ | ʝ | x | |
| Lateraali | l | |||||
| Puolivokaali | ɻ | |||||
Lähde:[10]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɨ | u |
| Puolisuppea | ɤ | ||
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a ~ ɑ | ||
Lähde:[10]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hui-kiinalaiset ovat perinteisesti käyttäneet arabialaista ja kiinalaista kirjoitusjärjestelmää. Vuonna 1928 dungaania varten laadittiin lisämerkein täydennetty arabialainen aakkosto. Vuonna 1932 siirryttiin latinalaiseen ja vuosina 1953–1954 kyrilliseen kirjaimistoon, johon kuuluvat lisämerkit ә, җ, ң, ў ja ү.[11][10] Kirjoitusjärjestelmän erikoisuutena on, ettei siinä merkitä tooneja. Kirjakielen normit perustuvat Gansun murteeseen.[9]
Vain joitakin yksittäisiä osia Raamatusta on käännetty dungaaniksi.[12]
Dungaanin kyrillinen kirjaimisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| А а | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё | Ә ә |
| Ж ж | Җ җ | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м |
| Н н | Ң ң | О о | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ў ў | Ү ү | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dungaaniin sanastoon ovat vaikuttaneet Keski-Aasian turkkilaiset kielet sekä arabia ja persia.[8]
Lukusanat 1–10 dungaaniksi:[13]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| йи | эр | сан | сы | ву | лю | чи | ба | җю | шы |
| /yi/ | /er/ | /san/ | /sɨ/ | /vu/ | /lyu/ | /chi/ | /ba/ | /zhyu/ | /shɨ/ |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, Moskva: Nauka, 1997, ISBN 5-02-011237-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dungan 2021. Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 115. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 150. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Itogi Pervoi natsionalnoi perepisi naselenija Kyrgyzskoi Respubliki 1999 goda stat.kg. Arkistoitu 7.8.2003. Viitattu 22.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ A.N. Aleksejenko: Respublika v zerkale perepisei naselenija ecsocman.edu.ru. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 22.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 350
- ↑ Context 30388: Dungan (Source: Zhongya Donggan yuyan yanjiu (中亞東干語研究) [A Study of the Dungan Language of Central Asia]) 2026. Endangered Languages Project. Viitattu 9.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 Who Are The Dungans Of Central Asia? 11.2.2020. RFE/RL. Viitattu 9.3.2026. 3n
- 1 2 Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 349–350
- 1 2 3 Dungan language 2026. omniglot.com. Viitattu 9.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Dungan written with Cyrillic script 2021. ScriptSource. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Dungan in Kyrgyzstan 2026. Joshua Project. Viitattu 9.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Numbers in Dungan 2026. omniglot.com. Viitattu 9.3.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olli Salmi: Central Asian Dungan as a Chinese Dialect (englanniksi)