Kiinan alueellinen hallinto

Osa artikkelisarjaa
Kiinan kansantasavallan politiikka
Johtajat Pääsihteeri: Xi Jinping Presidentti: Xi Jinping Varapresidentti: Han Zheng Pääministeri: Li Qiang Kansankongressin johtaja: Zhao Leji Konferenssin johtaja: Wang Huning Keskussotilaskomission johtaja: Xi Jinping
Kommunistinen puolue Organisaatio Kansalliskongressi Keskuskomitea Pääsihteeri Politbyroo Pysyvä komitea Sihteeristö Keskussotilaskomissio Kansallinen turvallisuuskomissio Jatkuvasti syventävien uudistusten komissio Talous- ja raha-asioiden komissio Yleisesikunta Organisaatio-osasto Kurinpitokomissio Viestintäosasto Alueellinen hallinto
Ideologia Marxismi-leninismi Mao Zedongin ajatukset Sosialistinen markkinatalous Deng Xiaopingin teoria Kolme edustusta (Jiang Zemin) Tieteellisen kehityksen konsepti (Hu Jintao) Ajatus uuden aikakauden sosialismista kiinalaisin erityispiirtein Kiinalainen unelma
Laki ja valvonta Peruskirja Perustuslaki Laki Kansankongressi Pysyvä komitea Neuvoa-antava konferenssi Kurinpitokomissio Korkein oikeus ·
Toimeenpano Valtioneuvosto Pääministeri: Li Qiang Kansanpankki Omaisuuden valvonta- ja hallintokomissio
Asevoimat Keskussotilaskomissio Kansan vapautusarmeija
Hongkong ja Macao Yksi maa, kaksi järjestelmää Hongkongin hallintojohtaja: Carrie Lam Hallitus Macaon hallintojohtaja: Ho Iat-seng
Ulkopolitiikka Kiinan kehityspankki Vyö ja tie Aasian infrastruktuuri-investointipankki Brics Pandapolitiikka Shanghain yhteistyöjärjestö Afrikan ja Kiinan suhteet
Lisää aiheesta Hallinto Aluehallinto Hukou Ihmisoikeudet Internet-sensuuri Korruptio Poliittinen vaikuttaminen

Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella. Nämä tasot ovat maakuntataso (省级), prefektuuritaso (地级), piirikuntataso (县级), kuntataso (乡级) ja kylätaso (村级). Alueilla on hallinnon lisäksi merkittävä kulttuurillinen rooli: ihmiset usein samastuvat kotimaakuntaansa, ja kullakin on omat stereotypiansa tai identiteettinsä.

(Artikkelissa esitetyt eri aluetyyppien lukumäärät Kiinan kansantasavallan osalta ovat osaksi 31. joulukuuta 2002. tilanteen mukaan. Lähteistetyt luvut on ajantasaistettu 2013 lopun tilanteeseen.)

Maakuntataso

Kiinan aluejako maakuntatasolla.

Maakuntatason alueita on neljää eri tyyppiä:

• maakunnat
• Itsehallinnolliset kunnat (eli maakuntatasoiset kaupungit), jotka eivät jakaudu prefektuuritasolle
• autonomiset alueet on määritelty jollekin vähemmistökansallisuudelle
• erityishallintoalueet, jotka säilyttävät vanhan aluehallintonsa

Suurin osa näiden rajoista periytyy Ming-dynastian ajoilta, joskin Kiinan kansantasavalta on tehnyt niihin useita muutoksia. Tuoreimmat muutokset ovat Chongqingin ja Hainanin korottaminen maakunniksi ja Hongkongin ja Macaon liittäminen erityishallintoalueiksi.

Kiinan kansantasavalta

Kiinan kansantasavallassa on 22 maakuntaa (ja kansantasavallan mukaan myös Taiwan 23. maakuntana), neljä itsehallinnollista kuntaa, viisi autonomista aluetta ja kaksi erityishallintoaluetta. Vaikka nämä 33 (ynnä Taiwan) ovat keskushallinnon alaisuudessa, käytännössä maakunnilla on laajat valtuudet määrätä itse esimerkiksi talouteensa liittyvistä asioista.

Maakunnat Anhui (安徽) Fujian (福建) Gansu (甘肃) Guangdong (广东) Guizhou (贵州) Hainan (海南) Hebei (河北) Heilongjiang (黑龙江) Henan (河南) Hubei (湖北) Hunan (湖南) Jiangsu (江苏) Jiangxi (江西) Jilin (吉林) Liaoning (辽宁) Qinghai (青海) Shaanxi (陕西) Shandong (山东) Shanxi (山西) Sichuan (四川) Yunnan (云南) Zhejiang (浙江)

Autonomiset alueet Guangxi (zhuangit) (广西) Ningxia (hui-kiinalaiset) (宁夏) Sisä-Mongolia (内蒙古) Xinjiang (uiguurit) (新疆) Tiibet (西藏) Itsehallinnolliset kunnat Chongqing (重庆) Peking (北京) Shanghai (上海) Tianjin (天津) Erityishallintoalueet Hongkong (香港) Macao (澳门)

Kiinan tasavalta

Kiinan tasavalta (Taiwan) hallitsee kokonaisuudessaan yhtä maakuntaa ja osia toisesta, minkä lisäksi sillä on kaksi itsehallinnollista kuntaa. Virallisesti tasavalta hallitsee kaikkia Kiinan maakuntia ja autonomisia alueita, mukaan lukien jopa Kansantasavallan itseensä liittämää Tiibetin autonomista aluetta.^lähde?

Maakunnat:

• Taiwan
• Fujian, josta tasavalta käytännössä hallitsee kahta piirikuntaa (县):
  • Kinmen
  • Lienchiang

Itsehallinnolliset kunnat:

• Kaohsiung
• Taichung
• Tainan
• Taipei
• Taoyuan
• Uusi-Taipei

Prefektuuritaso

Kiinan aluejako prefektuuritasolla.

Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 333 prefektuuritason aluetta (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):

• 286 prefektuuritason kaupunkia (地级市)
• 14 prefektuuria (地区)
• 30 autonomista prefektuuria (自治州)
• 3 liittoa (盟) (kaikki Sisä-Mongoliassa)

Kiinan tasavallalla (Taiwan) ei ole prefektuuritason kaupunkeja, aliprefektuuritason kaupunkeja eikä autonomisia prefektuureja.

Piirikuntataso

Kiinan aluejako piirikuntatasolla.

Piirikuntatason alueita Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 2853 (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):

• 872 kaupunkipiiriä (市辖区), jotka eivät ole prefektuurien eikä liittojen alaisuudessa
• 368 piirikuntatason kaupunkia (县级市)
• 1442 piirikuntaa (县)
• 117 autonomista piirikuntaa (自治县)
• 49 lippukuntaa (tai lippua) (旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)
• 3 autonomista lippukuntaa (tai autonomista lippua) (自治旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)
• 1 erityisvyöhyke (特区) (Liuzhin erityisvyöhyke Guizhoun maakunnan Liupanshuin prefektuuritason kaupungissa)
• 1 metsävyöhyke (林区) (Shennongjian metsävyöhyke Hubein maakunnan suorassa ohjauksessa)

Kiinan tasavallassa piirikuntatason kaupunkien tilalla on maakunnan hallinnoimia kaupunkeja.

Kuntataso

Piirikuntatasoa alempia määritettyjä hallintoalueita on Kiinan kansantasavallassa yhteensä 40 497 (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa).

Kuntatason yksiköitä ovat:

• alipiirit (街道), joita on vain kaupunkipiireilla ja piirikuntatason kaupungeissa
• suurkunnat (镇)
• maalaiskunnat (乡), pienet maaseudun alueet
• etniset kunnat (民族乡), vähemmistökansoille määriteltyjä alueita
• sumut (苏木), kaikki Sisä-Mongoliassa
• etninen sumu (民族苏木), ainoa Evenkien etninen sumu Sisä-Mongoliassa

Lisäksi piirikuntatason ja kuntatason välissä on seutukunta (县辖区). Niiden määrä on vähennetty koko ajan, ja vuoden 2013 lopussa on enää 2 seutukuntaa jäljellä. Tilastossa ne lasketaan kuntatason yksiköihin.

Kylätaso

Kuntatason yksikkö jakautuu edelleen kylätason yksikköihin. Kylätason yksiköillä ei ole niin paljon poliittisia merkityksiä. Kylätason yksiköitä ovat:

• yhteisö (tai kortteli, 社区), jonka hallintoelin on nimeltään korttelikomitea (居民委员会, lyhenne: 居委).
• hallinnollinen kylä (tai kylä, 行政村, 村), jonka hallintoelin on nimeltään kyläkomitea (村民委员会).
• etninen kylä, vähemmistökansalle määriteltty kylä.
• gaqa (嘎查), kylän vastaava yksikkö sumun alapuolella Sisä-Mongoliassa.

Kylätason yksiköt voivat edelleen jakautua alimpiin yksikköihin.

• naapurusto (居民小组), yhteisön alapuolella.
• kyläläisryhmä (村民小组), kylän alapuolella.

Kyläläisryhmä koostuu muutamasta perheestä tai kymmenistä perheistä.

Luonnollinen kylä, joka esiintyy satunnaisesti ja luonnollisesti maaseudulla, ei ole varsinainen yksikkö hallinnollisessa jaossa. Se voisi olla hallinnollinen kylä tai kyläläisryhmä. Isossa luonnollisessa kylässä voisi olla muutama kyläläisryhmä taikka muutama hallinnollinen kylä.

Katso myös

• Kiinan kansantasavallan hallinto
• Kiinan tasavallan alueellinen hallinto
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista bruttokansantuotteen mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista pinta-alan mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista väkiluvun mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista väestötiheyden mukaan

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan alueellinen hallinto Wikimedia Commonsissa

• Schematic Representation of the Provinces of China
• Literal Meaning and Brief History of the Provinces
• Statistics
• Hallintotasojen kuvaukset (kiinaksi), perinteiset merkit)
• Hallintoalueet kuntatasolle saakka (kiinaksi), yksinkertaistetut merkit)