Kiinan erityishallintoalueet
Erityishallintoalueet (yksink.: 特别行政区; perint.: 特別行政區; pinyin: tèbié xíngzhèngqū; Jyutping: dak6bit6 hang4zing3keoi1, engl. special administrative region, port. região administrativa especial) ovat yksi neljästä maakuntatason alueiden tyypistä Kiinan kansantasavallassa. Nämä hallinnolliset alueet ovat Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston suorassa alaisuudessa, ja niillä on maan korkein itsehallinnon taso keskushallinnosta. Erityishallintoalueita on nykyisellään kaksi: Hongkong ja Macao.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityishallintoalueiden laillinen pohja on Kiinan perustuslain artiklasta 31, vuodelta 1982, jossa todetaan maan voivan perustaa erilaista järjestelmää noudattavia alueita.[1] Tällaisia alueita on kaksi: vuonna 1997 kiinalais-brittiläisellä sopimuksella saatu Hongkong ja vuonna 1999 kiinalais-portugalilaisella sopimuksella saatu Macao. Pitkän siirtomaahallinnon takia alueille päätettiin antaa erityishallintoalueen asema eli korkea itsehallinto, jotta alueilla voitaisiin jatkaa tuttuja toimintatapoja.[2]
Järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityishallintoalueet noudattavat ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta, eli ne vastaavat itse kaikista muista asioista paitsi ulkopolitiikasta ja puolustuksesta, joita hoitaa Kiina. Niillä on omat niin kutsutut peruslait (Hongkongin peruslaki ja Macaon peruslaki). Alueilla on omat poliittiset ja oikeusjärjestelmänsä. Valuuttoina ovat Kiinan renminbin sijaan Hongkongin dollari ja Macaon pataca.
Kiinan kansankongressilla on kuitenkin oikeus hallinnoida erityishallintoalueiden lakeja. Vuonna 2020 säädettiin Hongkongiin uusi turvallisuuslaki valtaviin mielenosoitusten jälkeen. Kiinan on muutenkin epäilty kaventavan erityishallintoalueiden oikeuksia.[3]
Taiwan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan kansantasavalta on tarjonnut erityishallintoalueen statusta useamman kerran Kiinan tasavallalle eli Taiwanille, jota se pitää kapinoivana maakuntanaan. Taiwan on kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, eikä halua liittyä Kiinaan.
Vuonna 1979 Kiinan kansantasavallan linja muuttui, kun Kiinojen yhdistyminen luvattiin tehdä rauhanomaisesti eikä Taiwania väkivaltaisesti liittämällä. Ensimmäisen kerran Kiina ehdotti erityishallintoalueen asemaa Taiwanille ja sen hallinnoimille alueille vuonna 1981. Sittemmin erilaisia ehdotuksia on annettu useita.[4]
Kiinan kansantasavalta on uhannut liittää Taiwanin Pekingin keskushallinnon alaisuuteen tulevaisuudessa, mutta ilman selkeää aikataulua. Vuoden 1979 lausunnon 40-vuotisjuhlapuheessa tammikuussa 2019 Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping kertoi, kuinka ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaate tullaan soveltamaan Taiwaniin. Xi muun muassa sanoi, että Kiinan tasavallan hallinto lopetettaisiin, mutta Taiwanin yhteiskuntaa ja taloudellista elämäntapaa kunnioitettaisiin, kuten muilla erityishallintoalueilla.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Constitution of the People's Republic of China english.www.gov.cn. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ HK's model neighbour that stays loyal to China BBC News. 20.12.2019. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Helen Regan: China passes sweeping Hong Kong national security law CNN. 30.6.2020. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
- ↑ A policy of "one country, two systems" on Taiwan www.fmprc.gov.cn. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ 8 key things to notice from Xi Jinping’s New Year speech on Taiwan Brookings. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
