Riausaaret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riausaaret
Kepulauan Riau
Indonesian provinssit
Lambang Riau Kepulauan.jpeg
Vaakuna
Sijainti
Sijainti

Koordinaatit: 3°56′N, 108°09′E

Valtio  Indonesia
Hallinto
 – Pääkaupunki Tanjung Pinang
 – Suurin kaupunki Batam
Pinta-ala 8 201 km²
Väkiluku (2014) 2 031 895
 – Väestötiheys 250 as/km²
Kielet indonesia, malaiji, kiina
Kansat malaijit (35,6 %)
jaavalaiset (18,2 %)
kiinalaiset (14,3 %)
minangkabaut (9,3 %)
batakit (8,1 %)
bugisit (2,2 %)
banjarit (0,7 %)

Riausaaret (indonesiaksi Kepulauan Riau) on oman provinssinsa muodostava saariryhmä Indonesiassa. Provinssin pinta-ala on 8 202 neliökilometriä ja asukkaita siellä on hieman yli 2 miljoonaa (vuonna 2014).[1][2][3]

Riausaaret muodostuvat noin 3 000 saaresta. Saaret sijaitsevat Etelä-Kiinan meressä, Malakan niemimaan, Sumatran ja Borneon saarten välissä. Riausaarten provinssin suurimmat saaret ovat Bintan, Batam, Karimun, Anambas ja Natuna. Provinssin pääkaupunki on Bintanin saarella sijaitseva Tanjung Pinang. Riausaaret kuuluivat Riaun provinssiin heinäkuuhun 2004 asti, jolloin niistä päätettiin tehdä oma provinssinsa.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riausaarten provinssi muodostuu neljästä saariryhmästä Sumatran ja Borneon välissä. Riaun saariryhmä sijaitsee Malakan niemimaan kärjessä, Singaporen ja Malesian Johorin osavaltion eteläpuolella. Linggan saariryhmä sijaitsee näistä vielä etelään. Anambassaaret ja Natunasaaret sijaitsevat Etelä-Kiinan merellä, Malakan niemimaan ja Borneon välissä. Yhteensä Riausaarten provinssiin kuuluu noin 3 000 saarta. Suurimmat saaret ovat Bintan ja Batam Singaporensalmen eteläpuolella.[7][4][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riausaaret olivat 600–1300-luvulla osa Srivijayan valtakuntaa, joka hallitsi laajimmillaan Malakan niemimaata, Sumatraa ja osia Borneosta. Srivijayan valtakunnan hajottua aluetta hallitsivat Majapahit aina 1500-luvulle saakka.[9][10]

1600-luvulla Riausaarten pohjoispuolella sijaitsevaan Johoren sulttaanikuntaan muutti bugis-siirtolaisia Sulawesin saarelta. Johoren sisäisten kiistojen takia valta maassa siirtyi bugiseille, jotka siirsivät maan hallinnon Riausaarille, Bintaniin. Bugisien ansiosta Johore-Riausta tuli merkittävä gambiirin viljelyalue. Vuonna 1784 hollantilaiset valtasivat Riausaaret ja valtakunta jakautui kahtia.[4][9]

Riausaarten sijainti keskeisellä merireitillä vei alueen keskelle eurooppalaisten siirtomaavaltojen kilpailua Kaakkois-Aasian kaupasta. Malaijien saaristoa hallinneet sulttaanikunnat olivat poliittisesti heikkoja ja eurooppalaiset käyttivät alueen heikkoutta hyväkseen. Brittien ja hollantilaisten välisellä sopimuksella vuonna 1824 britit saivat hallintaansa Singaporen ja Malakan niemimaan ja Hollanti sai hallittavakseen nykyisen Indonesian alueen, mukaanlukien Riausaaret. Samalla murtui alueen poliittinen ja kulttuurillinen yhtenäisyys, joka oli ollut olemassa vuosisatoja ennen eurooppalaisten tuloa.[4]

Eurooppalaiset siirtomaavallat vetäytyivät alueelta toisen maailmansodan jälkeen, mutta kulttuurinen sidos Riausaarten ja Malakan niemimaan eteläosien välillä ei palannut, sillä brittien ja hollantilaisten 150 vuotta aiemmin sopima rajalinja jäi voimaan; brittialueista muodostui Malaijan liittovaltio ja hollantilaisten hallitsemista alueista Indonesia.[4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riausaaret ovat nykyisin keskeinen osa Indonesian, Malesian ja Singaporen vuonna 1989 muodostamaa SIJORI-kasvukolmiota (Singapore–Johor–Riau). Alueen tavoitteena on vahvistaa taloudellista yhteistyötä. Riausaarten provinssiin muodostettiin vapaakauppa-alue vuonna 2009.[11][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BRS Profil Kemiskinan Kepri Maret 2013 kepri.bps.go.id. Viitattu 22.2.2014. (indonesiaksi)
  2. INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 22.2.2015. (englanniksi)
  3. Hasil sensus penduruk 2010 (pdf) bps.go.id. Viitattu 22.2.2014. (indonesiaksi)
  4. a b c d e Riau Archipelago Indonesia's Official Tourism Website. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  5. Autonomy best solution to Riau separation problem 21.12.2000. The Jakarta Post. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  6. Riau Islands Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.2.2014. (indonesiaksi)
  7. Lighthouses of Indonesia: Riau Islands The Jakarta Post. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  8. The potential for seafarming in the Riau Archipelago District of Indonesia fao.org. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  9. a b Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suom. Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
  10. The Early Kingdoms 27.6.2012. malaysiahistory.net. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  11. Growth triangle Singapore infopedia. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  12. BATAM BINTAN KARIMUN FREE TRADE ZONE penghubungkepri.org. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Riau Islands Wikivoyagessa (englanniksi)
Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.