Siirry sisältöön

Indonesian provinssit

Wikipediasta
Kartta Indonesian provinsseista

Indonesia jakaantuu hallinnollisesti 38 eri provinssiin. Vuonna 2022 säädetyn lain nojalla uudesta pääkaupungista Nusantarasta on tarkoitus tulla 39. provinssi jahka presidentti antaa määräyksen siirtää pääkaupungin sinne.[1]

Rooli ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella provinssilla on oma poliittinen hallintonsa ja kuvernöörinsä. Provinssit on jaettu perustuslain mukaan hallintoalueisiin (kabupaten) ja kaupunkeihin (kota)[2], jotka jaetaan edelleen alapiirikuntiin (kecamatan), ja sen jälkeen kyläryhmiin (joko desa tai kelurahan). Sen jälkeen kun asetukset alueellisesta itsehallinnosta otettiin käyttöön vuonna 2001, hallintoalueista ja kaupungeista on tullut keskeisiä alueellisen jaon yksiköitä. Ne tarjoavat suurimman osan julkisista palveluista. Kylätaso on eniten läsnä indonesialaisen päivittäisessä elämässä. Kylän tai kaupunginosan asioita hallinnoi vaaleilla valittu lurah tai kepala desa (kyläpäällikkö).[3]

Aceh, Jakarta, Yogyakarta ja Uudella-Guinealla sijaitsevat provinssit ovat provinsseja, joilla on tavallista enemmän valtaa lainsäädännössä ja suurempi autonomia keskushallinnosta kuin muilla provinsseilla.[4] Acehin hallituksella on esimerkiksi oikeus luoda itsenäinen lakijärjestelmä; vuonna 2003 se otti käyttöön šarian eli islamilaisen lain muodon.[5] Yogyakartalle annettiin erityisalueen status tunnustuksena sen keskeisestä asemasta Indonesian tasavaltalaisten kannattamisessa vallankumouksen aikana. Yogyakartaa johtaa sulttaani.[6][7] Papua, joka tunnettiin ennen nimellä ja yhtenä provinssina Irian Jaya, sai autonomian vuonna 2001.[8] Jakartalla puolestaan on erikoisasema maan pääkaupunkialueena.[9]

Papuan provinssien uudelleenjärjestely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Indonesian keskushallinto lakkautti Papuan kaksi provinssia ja perusti niiden tilalle kuusi uutta, minkä johdosta Indonesian provinssien määrä nousi nykyiseen 38.[4]

Papualla sijaitsevien provinssien rajojen uudelleenjärjestelyä on luonnehdittu Indonesian hajota ja hallitse -tekniikaksi, jolla se pyrkii vastustamaan mm. Vapaa Papua -liikettä. Lisäksi Papualla sijaitsevien provinssien autonomiaa on vuoroin laajennettu tai kavennettu. Kun alue liitettiin Indonesiaan, se oli yksi provinssi, Irian Jaya, joka jaettiin kolmeen provinssiin vuonna 1999 presidentti Jusuf Habibien kaudella. Habibien seuraaja Abdurrahman Wahid perui jaon palauttaen alueen yhdeksi provinssiksi ja myönsi sille huomattavan autonomian. Presidentti Megawati Sukarnoputri jakoi Papuan vuonna 2003 kahdeksi provinssiksi konsultoimatta paikallisia.[10][11]

Vaakuna Provinssi Pääkaupunki Väkiluku (2023)[12] Pinta-ala (km²)[13] Maantieteellinen sijainti[6]
Aceh Banda Aceh 5 515 839 57 956 Sumatra
Bali Denpasar 4 344 554 5 780 Pienet Sundasaaret
Bangka-Belitung Pangkal Pinang 1 521 723 16 424 Sumatra
Banten Serang 12 469 997 9 663 Jaava
Bengkulu Bengkulu 2 098 089 6 686 Sumatra
Etelä-Kalimantan Banjarmasin 4 234 214 38 744 Kalimantan
Etelä-Sulawesi Makassar 9 400 283 46 717 Sulawesi
Etelä-Papua Salor 533 910 131 493 Länsi-Uusi-Guinea
Etelä-Sumatra Palembang 8 889 913 91 592 Sumatra
Gorontalo Gorontalo 1 237 185 11 257 Sulawesi
Itä-Jaava Surabaya 41 644 099 47 800 Jaava
Itä-Kalimantan Samarinda 4 007 736 129 067 Kalimantan
Itäinen Nusa Tenggara Kupang 5 609 049 48 718 Pienet Sundasaaret
Jakarta - 11 337 563 664 Jaava
Jambi Jambi 3 760 275 50 058 Sumatra
Kaakkois-Sulawesi Kendari 2 753 707 38 068 Sulawesi
Keski-Jaava Semarang 38 125 191 32 801 Jaava
Keski-Kalimantan Palangkaraya 2 490 178 153 565 Kalimantan
Keski-Papua Nabire 1 357 071 66 129 Länsi-Uusi-Guinea
Keski-Sulawesi Palu 3 154 499 61 841 Sulawesi
Lampung Bandar Lampung 9 051 459 34 624 Sumatra
Lounais-Papua Sorong 613 180 39 167 Länsi-Uusi-Guinea
Länsi-Jaava Bandung 49 899 992 35 384 352 Jaava
Länsi-Kalimantan Pontianak 5 557 277 147 307 Kalimantan
Länsi-Papua Manokwari 565 805 99 672 Länsi-Uusi-Guinea
Länsi-Sulawesi Mamuju 1 451 657 16 787 Sulawesi
Länsi-Sumatra Padang 5 750 326 42 013 Sumatra
Läntinen Nusa Tenggara Mataram 5 619 450 18 572 Pienet Sundasaaret
Molukit Ambon 1 911 943 46 914 Molukit
Papua Jayapura 1 085 281 81 049 Länsi-Uusi-Guinea
Pohjois-Kalimantan Tanjung Selor 747 415 75 468 Kalimantan
Pohjois-Molukit Sofifi 1 365 091 31 983 Molukit
Pohjois-Sulawesi Manado 2 409 921 13 852 Sulawesi
Pohjois-Sumatra Medan 15 471 582 72 981 Sumatra
Riau Pekanbaru 6 861 237 87 024 Sumatra
Riausaaret Tanjung Pinang 2 178 610 8 202 Sumatra
Ylänkö-Papua Wamena 1 464 466 108 476 Länsi-Uusi-Guinea
Yogyakarta Yogyakarta 3 722 296 3 133 Jaava
  1. Mawardi, Isal: Menteri Hukum: Jakarta Masih Ibu Kota, Proses Perpindahan Ditentukan Keppres Detik News. 4.11.2024. Viitattu 4.9.2025. (indonesiaksi)
  2. The 1945 Constitution of the Republic of Indonesia (pdf) (art. 18–18B) jdih.bapeten.go.id. 2025. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  3. Village Justice in Indonesia (PDF) siteresources.worldbank.org. 2004. World Bank. Viitattu 29.9.2012.
  4. a b Indonesia (pdf) GOV.UK. 2025. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  5. Miller, Michelle Ann: The Nanggroe Aceh Darussalam law: a serious response to Acehnese separatism? s. 333–351. ingentaconnect.com. 2004. Asian Ethnicity, n. 5.
  6. a b Provinces indonesia-dhaka.org. Embassy of the Republic of Indonesia. Arkistoitu 11.11.2016. Viitattu 12.11.2016.
  7. Yogyakarta's sultans Carrying on economist.com. 6.9.2012. economist.com. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  8. Laws and other documents Papuaweb. Viitattu 29.9.2012.
  9. Jakarta Travel Guide Indonesia Travel Guide. Viitattu 29.9.2012.
  10. Papua | Jayapura, Geography, History, & Facts Encyclopædia Britannica. 21.8.2025. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  11. What is at stake with new provinces in West Papua? Lowy Institute. 2022. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  12. Visualisasi Data Kependudukan gis.dukcapil.kemendagri.go.id. 2023. Arkistoitu 4.2.2025. Viitattu 4.9.2025. (indonesiaksi)
  13. Buku induk ode dan data wilayah administrasi pemerintahan per provinsi, kabupaten/kota dan kecamatan seluruh Indonesia kemendagri.go.id. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 4.9.2025. (indonesiaksi)