Palembang
| Palembang | |
|---|---|
 |
|
  Palembang |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Indonesia |
| Provinssi | Etelä-Sumatra |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 352,51 km² |
| Väkiluku (2024) | 1 801 367[1] |
| – Väestötiheys | 5 110 as./km² |
Palembang on kaupunki Sumatralla, Indonesiassa. Se on Etelä-Sumatran provinssin pääkaupunki.
Palembang sijaitsee Musi-joen molemmilla rannoilla, ja sen yli kulkee Ampera-silta, joka on yksi Indonesian pisimmistä silloista.[2]
.jpg)
Kaupungin pinta-ala on 353 neliökilometriä. Vuonna 2010 kaupungissa oli noin 1 441 000 asukasta ja vuonna 2024 noin 1 801 000 asukasta.[1] Palembang on Sumatran saaren toiseksi suurin kaupunki (Medanin jälkeen). Sen väestö on pääasiassa malaijeja, ja siellä on merkittävä kiinalainen vähemmistö. Kaupungissa toimii Sriwijayan yliopisto.[2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palembang toimi buddhalaisen Srivijaya-imperiumin pääkaupunkina 600-luvulta 1100-luvun lopulle, jolloin imperiumin keskus siirtyi luoteeseen Jambin kaupunkiin. 1200-luvulla Palembang joutui naapurisaaren Jaavan hindulaisen Majapahit-imperiumin hallintaan. Kun Palembang yritti irtaantua jaavalaisen vallasta 1300-luvun lopulla, imperiumi vastasi tuhoamalla kaupungin. Vaikka runneltu Palembang pysyi nimellisesti Majapahitin vasallina, kaupunkia hallitsivat kiinalaiset kauppiaat, kunnes Majapahit hajosi 1500-luvun vaihteen tienoilla. Samaan aikaan Palembang oli kääntynyt islamiin, ja 1600-luvun puolivälissä kaupungista tuli sulttaanikunnan keskuspaikka.[2]
Vuonna 1617 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perusti kauppa-aseman Palembangiin, ja vuonna 1659 se rakensi linnoituksen. Sultanaatti oli ajoittain Britannian alaisuudessa, ja hollantilaiset lakkauttivat sen lopulta vuonna 1823. Japani miehitti Palembangin toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1948 kaupungista tuli Etelä-Sumatran autonomisen valtion pääkaupunki, joka liittyi Indonesian tasavaltaan vuonna 1950. Vuonna 2006 Palembangin sultanaatti elvytettiin uuden sulttaanin, Mahmud Badaruddin III:n, nimityksen myötä. Hän toimi kaupungin sosiaalisen ja kulttuurisen perinnön symbolina ilman suurempia hallinnollisia tehtäviä.[2]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meriliikenne pääsee Palembangin satamaan Musi-jokea pitkin, ja sillä on huomattavaa kauppaa Malaijan niemimaan, Thaimaan ja Kiinan satamien sekä muiden Indonesian satamien kanssa. Vientituotteisiin kuuluvat kumi, kahvi, puutavara, öljytuotteet, kivihiili, tee, mausteet, hartsi, rottinki, kiinapuu ja pippuri. Siellä on myös telakoita, rautatehtaita, konepajoja, kumitehtaita ja lannoitetehtaita. Idässä sijaitsevissa Sungaigerongin ja Plajun esikaupungeissa on suuria öljynjalostamoja. Palembangista on rautatie- ja maantieyhteydet llähiseudulle ja maanteitse, ja siellä on myös lentokenttä, josta tehdään kotimaanlentoja ja joitakin ulkomaanlentoja Malesiaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kota Palembang Dalam Angka 2025 – Palembang Municipality in Figures 2025 Palembang (PDF) (s. 4, 54) BPS Kota Palembang/BPS-Statistics of Palembang Municipality. Viitattu 5.9.2025. (indonesiaksi, englanniksi)
- ↑ a b c d e Palembang Britannica. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)
- ↑ List of 13 best universities in Palembang edurank.org. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palembang Wikimedia Commonsissa
