Pasta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia nauhapastalajikkeita.

Pasta on tyypillisesti vedestä ja vehnäjauhoista valmistettu elintarvike. Sen valmistukseen voidaan lisäksi käyttää munaa ja suolaa, sekä muita aineita, kuten pinaattia tai tomaattia tuomaan väriä. Valmis pasta kypsennetään kiehuvassa vedessä ennen nauttimista. Pasta voidaan myös kuivattaa suomalaisille tunnetumpaan kovaan muotoon, josta se keitettynä muuttuu pehmeäksi. Pasta tarjoillaan usein jonkin kastikkeen kanssa. Makaroni ja spagetti ovat Suomessa tunnetuimpia pasta­tyyppejä.

Nimi pasta tulee alkujaan Italiasta. Italialainen kuivattu pasta tehdään durumvehnästä, ja se on väriltään kellertävää. Aasiassa käytetään nuudeleita, jotka ovat pastan kaltaisia. Pastaa voidaan tehdä myös muista viljalajeista, kuten kaurasta tai rukiista. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaville valmistetaan myös pastaa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen uskomus on, että Marco Polo toi pastan Kiinasta vuonna 1295, kun hän palasi löytöretkeltään Italiaan mutta oikeasti Kiinasta on ollut pastaa jo 1000 eaa. [1] Marco Poloa vastaan puhuu kuitenkin esimerkiksi se, että 1279, 16 vuotta ennen Marco Polon paluuta, erään roomalaisen sotilaan jäämistössä mainittiin olevan korillinen kuivaa pastaa. Kuivattu pasta tuli suosituksi 1300–1500-luvuilla Italiassa. Väitetään myös, että jotkut Rooman keisareista nauttivat pastasta jo vuosisatoja ennen kuin Marco Polo oli syntynyt. Apicius mainitsee pastan myös keittokirjassaan. Antiikin Kreikassa oli ruoka, jota kutsuttiin nimellä ”laganon”. Kuvauksen perusteella se on jauhoista tehty taikina, joka paistetaan kivien välissä. Joidenkin tulkintojen mukaan kyse olisi lasagnen esiasteesta, mutta itse asiassa tämä onkin pizzan esiaste. Lasagnelevyt kypsennetään keittämällä, mutta pizza kivien päällä.

Bartolomeo Sacchi (Platina) kirjoitti keittokirjassaan 1350-luvulla seuraavan tavan valmistaa pastaa: "Vatkaa sihdatut jauhot valkuaisten, ruusuveden ja lähdeveden kanssa. Kun taikina on valmista, vedä ohuita taikinoita hyvin ohuen rautasauvan päälle. Sauva voi olla noin 15 cm pituudeltaan. Kun otat sauvan keskeltä pois, taikinat jäävät ontoiksi. Kun pasta kuivatetaan auringossa, se kestää hyvänä kaksi tai kolmekin vuotta, varsinkin, jos pasta on elokuussa valmistettu. Kun pasta keitetään maukkaassa liemessä ja kaadetaan tarjoiluastiaan, sille tulisi pirskotella uutta voita ja makeita mausteita."

Durumvehnä teki pastasta suositun juuri Italian alueella, sillä Italian ilmasto sopi erityisen hyvin juuri durumvehnän viljelyyn. Pastaa voidaan valmistaa mistä tahansa vehnästä, mutta kuivattu pasta on syytä valmistaa durumvehnästä.

Pastan muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Agnolotti: suuria, täytettyjä pastatyynyjä.[2]
  • Alfabeto: pieniä pastakirjaimia.[2]
  • Anellini: pieniä pastarenkaita.[2]
  • Bavette: ohuita, litteitä pastanauhoja – bavettinet ovat kapeampia.[2]
  • Cannelloni: usein munapastasta valmistettuja suuria pastaputkia.[2]
  • Cappelletti: munapastasta valmistettuja pieniä hammasreunaisia pastalevyjä, jotka tarjotaan kaksittain yhteenpuristettuona ja täytettynä.[2]
  • Cavatelli: pieniä pastakotiloita.[2]
  • Conchiglie: pastasimpukoita, jotka muistuttavat kotilon kuorta – conchigliettet ovat hyvin pieniä ja conchiglionit suuria.[2]
  • Ditali: pieniä pastaputkia.[2]
  • Farfalle: rusetti- tai perhospasta - farfallinit ovat pieniä ja farfallonet suurimpia.[2]
  • Fedelini: erittäin ohutta pyöreää pastanauhaa.[2]
  • Fettuccine: usein munapastasta valmistettua litteää pastanauhaa.[2]
  • Fideos: vermisellin tapaisia ohuita nuudeleita, joita käytetään Espanjassa ja Meksikossa.
  • Fischietti: pienimpiä pastaputkia.
  • Fusilli: kierteisiä pastanauhoja.[2]
  • Gemelli: "kaksosia", lyhyt kierteinen pastamuoto, joka näyttää siltä, kuin kaksi nauhaa olisivat kiertyneet yhteen.[2]
  • Gnocchi: samannimistä mykyä muistuttavia sukkulamaisia pastakuoria.[2]
  • Lasagne: pastalevyjä, joista valmistetaan samannimistä laatikkoruokaa.[2]
  • Lumache: suuria pastasimpukoita täyttämistä varten.
  • Makaroni (ital. macaroni, maccheroni): pastaputkia, jotka ovat Italiassa yleensä suoria, mutta muualla käyriä.[2]
  • Mafalde: leveitä aaltoreunaisia litteitä pastanauhoja.[2]
  • Magliette: käyriä, pieniä pastaputkia.
  • Margherite: kapeita, tasaisia pastanauhoja, joiden reunat ovat hieman poimuttuneet.
  • Mostaccioli: pastaputkia.
  • Orecchiette: pieniä pastalevyjä jotka näyttävät hieman korvilta.[2]
  • Orzi: pieniä pastajyviä.[2]
  • Pansotti: pullottavaa, kolmionmuotoista ja täytettyä pastaa.
  • Pappardelle: Tagliatellen kaltaista, jopa 20 mm leveää litteää pastanauhaa.[2]
  • Penne: "kyniä", lyhyitä suoria putkia, jotka ovat leikattu viistosti sulkakynää muistuttaviksi.[2]
  • Perciatelli: pitkiä, kapeita ja onttoja pastaputkia, tunnetaan myös nimellä 'bucarini.[2]
  • Pizzoccheri: tagliatellea muistuttavia tattaripastanauhoja.[2]
  • Ravioli: pyöreitä tai kulmikkaita täytettyjä pastatyynyjä.[2]
  • Quadrettini: pieniä, tasaisia pastaneliöitä.
  • Spagetti (ital. spaghetti): pitkulaista, ohutta ja pyöreää pastanauhaa.[2]
  • Stelle: pieniä pastatähtiä.[2]
  • Tagliatelle: usein munapastasta tehtyä litteää pastanauhaa.[2]
  • Taglierini: pitkää, tagliatellea ohuempaa litteää pastanauhaa.[2]
  • Tortellini: pieniä, täytettyjä pastarenkaita.[2]
  • Tripolini: pientä rusettipastaa aaltoilevin reunoin.
  • Vermiselli (ital. vermicelli): erittäin ohutta poikkileikkaukseltaan pyöreää pastanauhaa.[2]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4335160.stm
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Rahola, Jaakko: Pastamuotoja Raholan syötäviä sanoja. Viitattu 22.2.2016.