Durumvehnä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Durumvehnä
Triticum durum.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Vehnät Triticum
Laji: durum
Kaksiosainen nimi

Triticum durum
Desfontaines

Synonyymit
  • Triticum turgidum var. durum
Katso myös

 Commons-logo.svg Durumvehnä Commonsissa

Durumvehnä, makaronivehnä, kovavehnä eli lasi­vehnä[1] (Triticum durum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji. Sitä viljellään etupäässä Väli­meren maissa ja käytetään makaronin ja muiden pastojen valmistukseen. Maailman vehnä­sadosta durum­vehnää on noin 10 prosenttia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emmervehnä (Triticum turgidum) kuuluu maailman vanhimpiin viljelyskasveihin. Sen villimuotoja kasvaa Lähi-idässä, missä niitä alettiin viljellä 10 000 vuotta sitten.[3][2] Durumvehnä on kehittynyt emmervehnästä, jonka ala­lajinakin (Triticum turgidum subsp. durum) sitä on toisinaan pidetty.[2]

Nykyään durumvehnää viljellään runsaasti varsinkin Välimeren maissa.[2] Se vaatii runsaasti lämpöä, ja sitä viljellään kevät- ja syysviljana.[2][4]

Rakenne ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä emmer­vehnä että durum­vehnä ovat tetra­ploidisia, ja niillä on 28 kromosomia, kun taas maailman eniten viljelty vehnälaji, leipävehnä on heksaploidinen ja sillä on 42 kromosomia.[2] Emmer­vehnästä poiketen durum­vehnä on kuitenkin paljas­jyväinen, eli sen jyvä irtoaa helposti sitä suojaavista helpeistä ja tähkylää suojaavista kaleista, mikä helpottaa sadonkorjuuta.[2]

Durumvehnää käytetään etupäässä makaronien ja pastojen valmistukseen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), s. 67, hakusana lasivehnä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1988. ISBN 951-0-09106-5.
  2. a b c d e f g h Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen: ravintokasvit, s. 64–77. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  3. Araus, José Luis et al.: Estimated wheat yields during the emergence of agriculture based on the carbon isotope discrimination of grains Journal of archaeological science. 2001. Viitattu 19.9.2015. (englanniksi)
  4. http://www.lfl.bayern.de/mam/cms07/ipz/dateien/widu_siedler.pdf www.lfl.bayern.de. Viitattu 30.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.