Paroni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paronin kruunu.

Paroni (myös parooni) on kreiviä alempi aatelisarvo. Ranskassa sitä alettiin 1100-luvulla käyttää kaikista merkittävää läänitystä hallussaan pitävistä aatelisista, 1200-luvun lopussa vain suoraan kuninkaalta läänityksensä saaneista. Täten se oli muita aatelisarvoja korkeampi. Kuitenkin jo 1300-luvulla paroni katsottiin kreiviä alemmaksi, vaikka monilla paroneilla oli laajemmat omistukset kuin kreiveillä. Ranskan kuningas Ludvig XIV alensi paronin arvoa edelleen jakamalla monia paronin arvoja ilman arvoon liittyvää maaomaisuutta. Myöhemmin Napoleon I jatkoi perinnettä.

Paronin arvo on ollut käytössä myös Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa, Navarrassa, Aragoniassa ja Venäjällä. Suomessa vapaaherroja puhutellaan paroneiksi, ja arvonimien katsotaan olevan samanarvoiset.

Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa paroni-nimitystä on käytetty vapaaherrojen epävirallisena puhuttelunimenä. Baltian maissa ja Venäjällä paroni on vapaaherraa vastaava virallinen arvo.[1]

Paroneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen aateliin on introdusoitu 63 vapaaherrallista sukua, joista mieslinjaisena on säilynyt 25. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita vapaaherrakunniksi 1500- ja 1600-luvuilla. Vapaaherrakuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi tietosanakirja. Osa 15, palsta 494, hakusana paroni. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.