Aragonia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Espanjan itsehallintoalueesta. Entisestä kuningaskunnasta on oma artikkelinsa.
Comunidad Autónoma de Aragón
Aragona AG panorama.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Espanja
Maakuntia 3
Kuntia 729
Itsehallinto 16. elokuuta 1982
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Zaragoza
 – Presidentti Luisa Fernanda Rudi (PP)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 13 paikkaa
 – Senaatti 12 paikkaa
Pinta-ala 47 697[1] km² (4.)
Väkiluku (2007) 1 296 655[1] (11.)
 – väestötiheys 26,18 as./km²
Kielet espanja, aragonia, katalaani
Lyhenteet
 – ISO 3166 AR
Gobierno de Aragón

Aragonia (espanjaksi ja aragoniaksi Aragón, katalaaniksi Aragó) on yksi Espanjan 17 itsehallintoalueesta. Sen rajanaapurit ovat pohjoisessa Ranska, idässä Katalonia, etelässä Valencia ja lännessä Kastilia-La Mancha, La Rioja ja Navarra. Aragoniaan kuuluvat Zaragozan, Huescan ja Teruelin maakunnat.[1] Ne on edelleen jaettu 33 piiriin (comarca).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aragonia koostuu kolmesta hyvin erilaisesta maantieteellisestä osasta. pohjoisosaa hallitsevat Pyreneet, etelärajalla on Iberian vuoret ja niiden välissä Ebron laakso.[2]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aragonia koostuu kolmesta maakunnasta:

Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 729 kuntaan.

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Asukasluku
1. Zaragoza 674 725
2. Huesca 52 443
3. Teruel 35 288
4. Calatayud 20 837
5. Utebo 18 204
6. Ejea de los Caballeros 17 306
7. Monzón 17 215
8. Barbastro 17 085
9. Alcañiz 16 420
10. Fraga 14 426

Espanjan lisäksi Aragoniassa puhutaan aragonian kieltä joillain alueilla Pyreneiden laaksoissa ja katalaania Katalonian rajaseuduilla. Espanjan kielen Aragoniassa puhuttavaa murretta kutsutaan aragonianespanjaksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aragonia oli Ranskan läänitysmaa (Jaca), itse julistettu kuningaskunta, joka yhdistettiin Pamplonan kuningaskuntaan (myöhemmin Navarra) 925. Aragonian kuningaskunta perustettiin uudelleen 1035 ja se kesti vuoteen 1707. Aragonian kuninkaat hallitsivat myös Kataloniaa, ja myöhemmin Baleaareja, Valenciaa, Sisiliaa, Napolia ja Sardiniaa.

Aragonian kuninkaat käyttivät myös Valencian ja Mallorcan kuninkaan, Barcelonan kreivin, Montpellierin lääninherran, sekä Ateenan ja Neopatrian herttuan arvonimiä. Arvonimet vaihtelivat sitä mukaa kun alueita valloitettiin, menetettiin tai jaettiin jälkeläisille.

Kastilia ja Aragonia yhdistyivät 1479 avioliiton kautta personaaliunioniin ja Espanja luotiin tosiasiallisesti 1516 ja virallisesti 1707.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aragon Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
  2. Geography of Aragon Iberia Nature. Viitattu 8.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]