Katalonia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Comunitat Autònoma de Catalunya
Comunidad Autónoma de Cataluña
Comunautat Autonoma de Catalonha
Katalonian lippu Katalonian vaakuna
Katalonian sijainti
Pääkaupunki Barcelona
Virallinen kieli katalaani ja espanja, Val d'Aranin piirikunnassa myös oksitaani
Pinta-ala
– Yhteensä
% Espanjasta
Sijalla 6
32 114 km²
6,3
Väkiluku
– Yhteensä (2010)
– % Espanjasta
Väestötiheys
Sijalla 2
7504881
15,9
218,73/km²
Itsehallinto 22. joulukuuta 1979
Kansallislaulu Els Segadors
Aluetunnus CT
Edustus parlamentissa
Edustajainhuone
Senaatti

46 paikkaa
7 paikkaa
Itsehallintoalueen presidentti Artur Mas (CIU)
Generalitat de Catalunya

Katalonia (kat. Catalunya, esp. Cataluña, oksitaaniksi Catalonha) on itsehallintoalue Koillis-Espanjassa. Sitä rajoittavat pohjoisessa Ranska ja Andorra, idässä Välimeri, etelässä Valencia ja lännessä Aragonia. Sen pääkaupunki on Barcelona.

Katalonian viralliset kielet ovat katalaani ja espanja, Val d'Aranissa myös oksitaani[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonian alueella on ollut asutusta jopa yli 50 000 vuoden ajan. Neandertalinihmisen asumisesta alueella on löydetty varmoja todisteita, kuten tulisijoja ja työkaluja [2]. Kivikauden jälkeen alueella oli lukuisia iberiheimoja. Antiikin ajalla sinne saapui foinikialaisia ja kreikkalaisia kauppiaita, jotka perustivat Empúriesin satamakaupungin [3]. Puunilaissotien aikaan noin vuonna 218 eaa. Empúriesiin rantautui roomalaisia, jotka valloittivat myöhemmin alueen ibereiltä ja hallitsivat sitä aina Rooman valtakunnan sortumiseen 400-luvulle saakka [4].

Myöhemmin nykyisen Katalonian aluetta hallitsivat visigootit, joiden valta päättyi muslimivalloitukseen 800-luvulla. Katalonian pohjoisosissa muslimikausi jäi verrattain lyhyeksi, noin 80 vuodeksi, mutta eteläiset alueet kuten Lleida, Tarragona, Balaguer ja Tortosa olivat Al-Andalusian hallinnassa lähes neljä vuosisataa. Kaarle Suuri muodosti nykyisen Espanjan ja Ranskan välille eräänlaisen suojavyöhykkeen, Marca Hispanican, Ranskassa sijainneen frankkivaltakunnan ja Cordoban kalifaatin hallitsemien muslimialueiden väliin. Tätä aluetta hallitsivat pienet kreivikunnat, kuten Besalú tai Girona, joiden myöhempää liittoutumista pidetään Katalonian poliittisen yhteyden alkuna. [5]. Myöhemmin muslimien vaikutusvalta alueella heikkeni ja kristityt kreivikunnat laajenivat etelään. Vuonna 785 frankit valloittivat Gironan ja vuonna 801 Barcelonan. Vuonna 988 kuningas Borrell II peruutti uskollisuuslupauksensa frankeille, mikä teki Kataloniasta itsenäisen de facto [6]

Valta siirtyi Barcelonan kreiveille. Vuonna 1137 Katalonia muodosti valtioliiton Aragonian kanssa, kun Barcelonan kreivi Ramon Berenguer IV solmi avioliiton Aragonian prinsessa Peronellan kanssa [7]. Katalonia-Aragonia osallistui muslimeja vastaan käytyihin sotiin valloittamalla Valencian, Alicanten, Murcian ja Baleaarit. Murciasta valloittajat luopuivat Espanjan kuninkaiden hyväksi. Välimerelliseksi merimahdiksi kohonnut Katalonia-Aragonia hallitsi alueita myös Italiassa, Kreikassa ja Ranskassa (Roussillon).

Katalonian vaikutusvalta väheni 1350-luvun jälkeen vallanperimyskiistojen, poliittisten ja sosiaalisten mullistusten, taloudellisen taantuman ja tautiepidemioiden kuten mustan surman aiheuttaman väkiluvun vähenemisen myötä. [8] Amerikan löytyminen 1492 vähensi Välimeren kaupankäynnin merkitystä ja vahvisti Espanjan asemaa. Kataloniasta tuli osa Espanjan kuningaskuntaa, kun Aragonian kuningas Ferdinand II ja Kastilian kuningatar Isabella I solmivat avioliiton. Katalonia säilytti liitossa itsehallinnon, jonka se menetti lopullisesti vasta Espanjan perimyssodassa vuonna 1714.

Vuoden 1932 itsenäisyysjulistus.

Katalonia menestyi 1700- ja erityisesti 1800-luvulla taloudellisesti, jolloin siellä koettiin teollisuusvallankumous ensimmäisten joukossa Espanjassa. Erityisesti tekstiiliteollisuuden merkitys oli suuri. Kansallismieliset aatteet heräsivät Kansallisromantiikan kaudella 1800-luvulla. Espanjan toisen tasavallan perustamisvaiheen aikana Katalonia ennätti julistautua itsenäiseksi vuonna 1931, mutta Espanjan keskushallinto ei tunnustanut yksipuolista julistusta. Espanjan sisällissodassa Katalonia puolusti Espanjan tasavaltaa kenraali Francon johtamia kapinallisia vastaan. Kapinalliset valloittivat Barcelonan tammikuussa 1939, ja sota päättyi kapinallisten voittoon 1. huhtikuuta 1939, jolloin Franco julistautui yksinvaltiaaksi. Katalonia joutui sodan jälkeen vainon kohteeksi: poliittiset vapaudet ja itsehallinto purettiin, katalaanin käyttö kiellettiin. Katalonian hallitus, Generalitat, toimi maanpaossa yli 40 vuotta. Diktatuuri päättyi Francon kuoleman myötä 4. marraskuuta 1975, jolloin alkoi vuoteen 1978 kestänyt siirtymäkausi demokratiaan. Katalonialaiset vaativat itsemääräämisoikeutta, ja se toteutui, kun Katalonian autonomia perustettiin vuonna 1978.

Historiallinen Katalonia ulottuu pohjoisessa Pyreneiden yli sisältäen Roussillonin historiallisen kreivikunnan, joka on kuulunut Ranskaan vuodesta 1659 (Pyrénées-Orientalesin departementti), jolloin solmittiin Pyreneiden rauha Ranskan ja Espanjan välillä. Katalonialaiset nationalistit nimittävät aluetta yhä nimellä Catalunya Nord, Pohjois-Katalonia.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonialla on Espanjan sisällä laaja itsehallinto, jonka se sai vuonna 1978 laaditun Espanjan perustuslain ja 1979 valmistuneen autonomian peruskirjan myötä [9]. Autonomian uusittu peruskirja, joka laajensi itsehallinto-oikeuksia, hyväksyttiin Espanjan ja Katalonian parlamenteissa ja Kataloniassa järjestetyssä kansanäänestyksessä vuonna 2006. Itsehallintoon kuuluu monia keskeisiä hallinnonaloja kuten opetustoimi, poliisi- ja pelastustoimi, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja osa veronkanto-oikeuksista.

Katalonian puoluepolitiikalla on tärkeä merkitys myös valtakunnallisesti, sillä sen omilla kansallismielisillä puolueilla on usein ollut vaa´ankieliasema Espanjan sisäpolitiikassa. Poliittisella kartalla on pelkästään Kataloniaa edustavia kansallismielisiä puolueita, kuten Convergència i Unió ja Esquerra Republicana de Catalunya, sekä suurten valtakunnallisten puolueiden kuten PSOEn ja Kansanpuolueen paikallisia sisarpuolueita.

Katalonian suurin puolue on Convergència i Unió CiU, joka on keskusta-oikeistolaisen Convergèncian ja kristillisdemokraattisen Unión liitto. Puolue on kansallismielinen, mutta ei aja radikaalisti itsenäisyysasiaa. Puolue hallitsi Katalonian politiikkaa ensimmäisistä vapaista autonomian ajan vaaleista vuodesta 1981 aina vuoteen 2003 saakka puheenjohtaja Jordi Pujolin johdolla. Pujolin kaudella Kataloniaan rakennettiin nykyaikainen hallintomalli ja infrastruktuuri. Pujol teki useita hallitusliittoja Madridissa ensin Felipe Gonzálezin johtamien sosialistien ja myöhemmin José María Aznarin Kansanpuolueen kanssa (1996).

Vuonna 2003 valtaan nousi kolmen puolueen enemmistöhallituksen muodostanut niin sanottu Tripartito, Pasqual Maragall puheenjohtajana. Puolueet olivat PSC, joka on Espanjan sosialistisen puolueen PSOE:n katalonialainen sisarpuolue, itsenäisyysmielinen Esquerra Republicana de Catalunya ERC ja vasemmiston ja vihreiden liittoutuma ICV.

Kolmen vasemmistopuolueen ensimmäinen kausi 2003–2006 toi joitakin muutoksia muun muassa sosiaali- ja ympäristöpolitiikan alalla, mutta vaalikausi kului lähinnä autonomian uuden peruskirjan laadintaan ja käsittelyyn. Kausi oli myös riitainen ja skandaalien täyttämä ja se päättyi ennenaikaisiin vaaleihin sen jälkeen, kun ERC erotettiin hallituksesta.

Syksyn 2006 vaaleissa CiU sai niukasti eniten ääniä, mutta jäi oppositioon, kun kolme vasemmistopuoluetta muodostivat uuden liiton syksyn 2006 vaalien jälkeen. Presidentiksi nousi PSC:n uusi johtohahmo José Montilla, josta tuli ensimmäinen Katalonian ulkopuolella syntynyt presidentti. Vasemmistohallitus sai kutsumanimen "Entesa", jolla tarkoitetaan yhteisymmärrystä. Samalla hallitus halusi tehdä pesäeroa edellisen hallituskauden virheisiin. Vähitellen nimitys unohtui, ja koalitiota kutsuttiin jälleen nimellä Tripartit.

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa 29. marraskuuta CiU sai 62 paikkaa, PSC 28, PP 18, ERC 10, ICV 10. Edellisiin vaaleihin verrattuna voittajia olivat CiU ja PP, häviäjiä hallituspuolueet. Uutena puolueena parlamenttiin sai neljä paikkaa itsenäisyysmielinen Solidaritat Catalana per la Independència (SI). Ciutadans säilytti kolme edustajaansa edellisistä vaaleista. [10] Joulukuun 23. 2010 CiU:n johtajasta Artur Masista tuli uusi Katalonian presidentti, jonka johtamassa vähemmistöhallituksessa on pelkästään CiU:n edustajia [11].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonia rajoittuu pohjoisessa Pyreneiden vuoristoon, ja sitä edeltävään vuoristoiseen niin sanottuun Esi-Pyreneiden alueeseen. Pyreneiden korkeimmat huiput alueella yltävät noin 3 000 metriin. Katalonian länsiosissa on laaja tasankoalue, joka muuttuu vaihtelevammaksi rannikkoa lähestyttäessä. Tasankoa rikkovat useat jokiuomat, kuten Ebro. Pääkaupunki Barcelonaa ympäröi Collserolan vuorijono.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lleidan ilmastodiagrammi.

Suurin osa Kataloniaa kuuluu lauhkeaan välimerelliseen ilmastoalueeseen, vain Aranin laakso kuuluu atlantiseen ilmastoon. Kesä on kuuma ja suhteellisen kuiva, talvi leuto. Sademäärät ovat suurimmillaan keväisin ja syksyisin, jolloin sateet voivat tulla rankkasateina. Sisämaan ja rannikon ilmastossa on selviä eroja. Sisämaassa ilmasto on mannermaisempi, kesät kuumia ja kuivia ja talvet viileitä. Rannikolla lämpöerot tasoittuvat. Vuoristossa noin 1500 metrin yläpuolisille alueille sataa talvisin pysyvä lumikerros. Korkeimmilla huipuilla vallitsee ns. alppi-ilmasto[12]

Vesistöt ja joet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontaisten vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta Pyreneillä on joitakin pieniä järviä tai lampia. Suurimmat vesialueet muodostuvat padoista, joista suurimpia ovat esimerkiksi La Baells. Suuri osa luontaisista kosteikkoalueista, kuten Empordà, El Prat ja Ebron delta-alue, on joko kuivatettu, otettu muuhun viljelykäyttöön tai rakennettu. Luontaisten makeanvedenvarojen niukkuus ja saastuminen on ongelma kasvavan väestön, teollisuuden, matkailun ja maatalouden vedenoton takia.

Suurimmat joet ovat Ebro, Llobregat, Besos ja Gardener. Välimerellisten jokien virtausmäärät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan, ja niitä on valjastettu 1950-luvulta lähtien. Tulviminen voi olla ongelma.

Rannikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Costa Bravan rakentamattomia kallio- ja hiekkarantoja.

Katalonian rannikko on pohjoisessa suurimmalta osin kallioinen, mutta muuttuu etelämpänä tasaisemmaksi. Lomarakentaminen on voimakasta koko rannikon alueella, erityisesti Costa Bravan ja Tarragonan alueella. Barcelonan metropolialueella rantaviiva on lähes kokonaan rakennettu, mutta kaupungin edustalla on useita suosittuja hiekkarantoja.

Maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonian maakuntien rajat punaisella viivalla.

Katalonia jaetaan neljään maakuntaan (esp. provincia), jotka on nimetty pääkaupunkiensa mukaan. Suluissa väkiluku vuonna 2011.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonia on Espanjan taloudellisesti vauraimpia alueita ja teollisesti kehittyneimpiä alueita. Sen osuus koko Espanjan bruttokansantuotteesta on noin 19 prosenttia. Katalonian talous on kooltaan verrattavissa Portugaliin. Teollisuusvallankumous Espanjassa alkoi Katalonian alueen tekstiiliteollisuudesta, joka kehittyi Barcelonan kaupungissa ja vesivoiman ansiosta sisämaan jokilaaksoissa, kuten Llobregat-joella. Tekstiiliteollisuus ajautui kriisiin 1960- ja -70 luvuilla, minkä jälkeen sen osuus teollisuustuotannosta on pudonnut huomattavasti. Nykyisin Kataloniassa sijaitsee muun muassa auto-, metalli- ja kemianteollisuutta ja lääketeollisuutta. Matkailuelinkeino on yksi alueen tärkeimmistä. Barcelona, Gironan Costa Bravan rannikkoalue ja Tarragonan rannikko ovat tärkeimpiä matkailukohteita. Matkailun vaikutukset ulottuvat myös sisämaahan ja Pyreneitten vuoristoon, jossa on useita suuria hiihtokeskuksia. Pääkaupunki Barcelona on tärkeä liike- ja finanssielämän keskus, jossa sijaitsee muun muassa pörssi (Bolsa de Barcelona), useita pankkeja, kuten CatalunyaCaixa ja La Caixa sekä suuryritysten pääkonttoreita, kuten Gas Natural. Sen lisäksi Barcelona on Espanjan tärkein kustannusalan keskus.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonia sijaitsee liikenneyhteyksien kannalta keskeisellä alueella Iberian niemimaan ja Ranskan välissä, ja sen liikenneyhteydet ovat uudenaikaiset. Maantieliikenteessä maksullisten moottoriteiden osuus on huomattava. Rautatieliikenteessä rahtiliikenteen osuus on suhteellisen pieni.

Lentokentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan lentoaseman lennonjohtotorni.

Barcelonan lentoasema El Pratissa on Espanjan toiseksi suurin. Ilmasilta Madridin ja Barcelonan välillä on maailman vilkkain. Gironan ja Reusin lentoasemilta operoivat erityisesti halpalentoyhtiöt. Leidan lentoasema avattiin vuonna 2009 ja Seu d´Urgellin lentoasema 2010. Niiden kaupallinen merkitys on vähäinen.

Rautatieverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 valmistui Madridin ja Lleidan yhdistänyt suurinopeuksinen junayhteys AVE. Vuonna 2007 linja yhdisti Lleidan ja Tarragonan ja vuonna 2008 Leidan ja Barcelonan. Myöhemmin Espanjan luotijunaverkosto liitetään Ranskan vastaavaan TGV-verkostoon Gironan ja Figueresin kautta. Liikenne Figueresin ja Ranskan välillä alkaa loppuvuodesta 2010. Myöhemmässä vaiheessa suurinopeuksinen junayhteys rakennetaan myös Barcelonan ja Valencian välille.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan satamasta on säännöllinen autolauttayhteys Roomaan, Genovaan ja Baleaareille, ja se on myös tärkeä risteilysatama. Barcelonan lisäksi Tarragonassa on yksi Espanjan tärkeimmistä rahtisatamista.

Maantieverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataloniassa on noin 12000 kilometrin mittainen maantieverkosto, josta kaksikaistaisia teitä on 10843 kilometriä. Moottoriteitä on 962 kilometriä, joista 665 kilometriä on maksullisia osuuksia ja 307 kilometriä maksuvapaita. Välimeren rantaa seuraileva A7-moottoritie yhdistää Barcelonan ja Ranskan rajan ja Barcelonan ja Valencian. AP2-moottoritie yhdistää Barcelonan ja Zaragozan kaupungit. Valtatie C25 tai Eix Transversal yhdistää Gironan ja Lleidan kaupungit. C-58 eli Eix Lobregat yhdistää Barcelonan ja Pyreneitten alueen. Suurimpia maantietunneleita ovat esimerkiksi Cadin tunneli.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapojen ja perinteiden osalta Katalonia on omalaatuinen ja rikas alue, jolla on paljon poikkeuksia Espanjan muihin alueisiin verrattuna.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonian oma kieli katalaani on romaaninen kieli. Sen lisäksi Aranin laaksossa puhutaan erästä oksitaanin muotoa. Oksitaanin sanotaan olevan katalaanin läheisin sukulaiskieli.

Juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonialainen ihmistorni.

Eri puolilla Kataloniaa järjestetään perinteisiä juhlia, joilla on kansallista tai jopa kansainvälistä merkitystä. Kataloniassa on kaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon nimitettyä juhlaa, La Patum ja katalonialaiset ihmistornit.[14][15]

Härkätaistelut Kataloniassa on kielletty lailla, joka astui voimaan vuoden 2011 alusta lähtien.[16]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataloniassa on oma, vuonna 1983 perustettu julkisen palvelun televisioyhtiö, joka aloitti säännöllisen lähetystoiminnan vuonna 1984. TV3 oli Espanjan ensimmäinen autonominen televisioyhtiö. Sillä on alueellisesti tärkeä merkitys [17]. Toimintaa rahoitetaan budjettivarojen lisäksi mainostuotoilla. Katalonian televisioyhtiön toiminta on laajentunut erityisesti 2000-luvulla digitaalisten televisiolähetysten aloittamisen myötä, ja nykyisin sillä on televisiokanavat TV3, Canal 33, nuorten ja lasten teemakanava Canal 3XL, vuonna 2010 aloittanut urheilukanava, kansainvälinen kanava TV3Cat ja uutiskanava 3/24. Sen lisäksi yhtiöllä on radiotoimintaa hoitava Catalunya Radio, jolla on useita eri kanavia, kuten Catalunya Radio, iCatFM ja Catalunya informació. Kanavien päälähetyskielenä on katalaani, mutta tarvittaessa käytetään myös espanjaa. Ulkomaalaiset ohjelmat on yleensä dubattu katalaaniksi, mutta digitaalisen television myötä on mahdollista katsoa lähetyksiä alkuperäiskielellä ja katalaaniksi tekstitettynä. Tv-kanava TV3 on yleensä katsojatilastojen kärjessä ja radiopuolella Catalunya Radio on kuunnelluimpia radioasemia.

Suosituimpia televisio-ohjelmia ovat urheiluaiheinen parodia Cracovia, poliittinen parodia Polonia ja tv-draamasarja La Riera. Suurimmat katsojamääränsä kanava saa kuitenkin urheilulähetyksistä, erityisesti jalkapallosta, jossa sillä on Espanjan jalkapalloliigan ja Mestarien liigan lähetysoikeudet. Sen lisäksi yhtiöllä on myös Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeudet.

Kaupallisista televisiokanavista päämajaansa Barcelonassa pitää La Sexta ja Barcelonan kaupunkitelevisio BTV.

Tärkeimpiä Kataloniassa ilmestyviä sanomalehtiä ovat espanjankielinen La Vanguardia, espanjan- ja katalaaninkieliset versiot painava El Periodico ja katalaaninkielinen Avuí. Näiden lisäksi on useita maakuntalehtiä, kuten Régio 7. Barcelonassa ilmestyy useita ilmaisuutislehtiä.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonialaiset urheilijat osallistuvat kansainvälisiin kilpailuihin Espanjan maajoukkueissa. Sillä on kuitenkin omat lajiliitot kaikissa tärkeimmissä maassa harrastettavissa urheilulajeissa. Myös omaa kansainvälistä edustusta esimerkiksi jalkapallossa on selvitelty, mutta toistaiseksi yritykset eivät ole tuottaneet tuloksia.

Barcelonassa järjestettiin vuoden 1992 kesäolympialaiset, jotka sille myönnettiin vuonna 1986 [18]. Olympialaiset olivat merkittävä tapahtuma kaupungin tunnetuksi tekemisen, matkailun ja kaupunkirakenteen uudistamisen sekä urheilun suorituspaikkojen rakentamisen kannalta. Aikaisemmin Barcelonassa pelattiin vuoden 1982 jalkapallon MM-kilpailujen otteluita ja kisojen avajaiset [19]. Moottoriurheilussa Kataloniassa järjestetään vuosittain Formula 1 -sarjan Espanjan Grand Prix, moottoripyörien MotoGP-sarjan Katalonian Grand Prix ja rallin MM-sarjan osakilpailu Katalonian ralli. F1-kilpailu on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Montmelón Circuit de Catalunya -radalla.

Harrastajamääriltään suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo, koripallo, käsipallo ja rullaluistinhockey. Muita suosittuja lajeja ovat moottoriurheilu, maantiepyöräily, salijalkapallo, yleisurheilu, vesipallo ja uinti. Kansainvälistä menestystä katalonialaiset urheilijat ovat saavuttaneet myös taitouinnissa. Myös laskettelu ja lumilautailu ovat suosittuja harrastuksia Pyreneitten alueen laskettelukeskusten ansiosta.

Kataloniassa on 11 000 urheiluseuraa, joilla on käytössään noin 30 000 suorituspaikkaa [20]. Katalonian tärkeimpiä urheiluseuroja ovat FC Barcelona [21], RCD Espanyol, Joventut Badalona ja Gimnàstic Tarragona. FC Barcelona on nelinkertainen jalkapallon Mestarien liigan voittaja 1992, 2006, 2009 ja 2011. Seuran koripallojoukkue on koripallon Euroliigan kaksinkertainen voittaja 2003 ja 2010. Käsipallojaosto taasen on voittanut käsipallon Mestarien liigan seitsemän kertaa.

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomenkielinen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
11. syyskuuta Kansallispäivä La Diada Nacional de Catalunya Barcelonan valloituksen muistopäivä Espanjan perimyssodassa 1714

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katalonia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Títol preliminar (articles 1-14) (Katalonian perustusasiakirja) Generalitat de Catalunya
  2. 50,000 year-old Neanderthal Barbecue Katalonian hallitus.
  3. Phoenicians and Greeks in Catalonia Katalonian hallitus
  4. L'hora de Roma Katalonian historiallinen museo
  5. El naixement d'una nació Katalonian historiallinen museo
  6. Frontera d'Europa Katalonian historiallinen museo
  7. [1] Katalonian historiallinen museo
  8. Temps de crisi Katalonian historiallinen museo
  9. www.gencat.cat Katalonian hallitus
  10. www.portalelectoral.es Portal electoral
  11. http://www.rtve.es/noticias/20101223/artur-mas-investido-president-gracias-abstencion-del-psc/389350.shtml/www.rtve.es Television Española
  12. Trets generals:Un clima majoritàriament mediterrani meteo.cat Servei Meteorològic de Catalunya. Viitattu 8.5.2013.
  13. Spain - Cataluna citypopulation.de. Viitattu 8.5.2013.
  14. Human Towers Unesco. Viitattu 8.5.2013.
  15. Patum of Berga Unesco. Viitattu 8.5.2013.
  16. Bullfighting in Barcelona ends with Catalonia ban 2011. BBC. Viitattu 8.5.2013.
  17. www.suite101.net Suite101
  18. www.olympics.org Kansainvälinen olympiakomitea
  19. www.fifa.com Kansainvälinen jalkapalloliitto
  20. www.20gencat.cat Katalonian hallitus
  21. www.fcbarcelona.cat F.C. Barcelona