Tekstiiliteollisuus
Tekstiiliteollisuus on teollisuuden ala, joka käsittää lankojen ja kankaiden ja niistä tehtyjen vaatteiden ja muiden lopputuotteiden valmistuksen, jakelun ja suunnittelun. Raaka-aineet voivat olla synteettisiä tai luonnonkuituja.
Tekstiilien valmistuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roomalaisten aikaan Euroopan väestö pukeutui villa-, pellava- tai nahkavaatteisiin. Silkkiä saatiin silkkitien kautta Kiinasta ja se oli erikoista ylellisyyttä. Pellavakuitua on käytetty Pohjois-Euroopassa vaatetukseen kivikaudesta saakka. Keski-ajan lopulla puuvilla tuli kansainvälistyvän kaupan kautta Pohjois-Eurooppaan. Keski-ajan lopulla pohjois-Italiassa syntyi kankaankudontakeskittymiä, joita voidaan sanoa teollisiksi. 1700-luvun lopulla Englannissa merkittävänä osana teollista vallankumousta oli kehruukoneiden ja kutomakoneiden käyttöönotto. 1800-luvulla tekstiiliteollisuus mekanisoitui laajemmin ja alkoi käyttää vesivoimaa ja höyrykoneita, 1900-luvun alussa sähköä. Puuvillan ja pellavan osuus tekstiiliteollisuudessa lisääntyi 1300-luvulla. 1400-luvulla alkoi silkinvalmistus Kölnissä ja Toursissa. Ranskassa Lyonissa 1500-luvulla silkkiteollisuus menestyi hyvin.[1]
Kauppa ja säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MFA-sopimus hallitsi tekstiilien ja vaatteiden maailman kauppaa vuodesta 1974 vuoteen 2004 saakka rajoittaen kehitysmaiden mahdollisuuksia viedä vaatteita kehittyneisiin maihin. Sopimus raukesi 1.1.2005. Kun sopimus vuonna 1974 esiteltiin, sen tarkoitus oli antaa kehittyneille maille aikaa sopeutua kehitysmaista tulevalle tuotannolle. Työvoimakulut ovat huomattavasti alhaisemmat kehitysmaissa, jonka vuoksi kilpailu tekstiili- ja vaatetusalalla on kovaa. Vuonna 2008 EU:n tärkeimmät tekstiili- ja vaatetusalan tuontitavaroiden välittäjät olivat, Kiina, Turkki, Intia, Bangladesh ja Tunisia.[2] Vaatetuonti ei ole vieläkään täysin vapaata, esimerkiksi Euroopan unioni rajoittaa tuontia Kiinasta.
Tekstiiliteollisuuden ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstiiliteollisuuden työolot ovat kehitysmaissa usein erittäin huonot. Tehtaissa on todettu rikottavan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksia ja lisäyksiä. Nämä koskevat esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia järjestäytyä vapaasti, vähimmäispalkkaa, työsuojelua ja työaikoja sekä lapsi- ja pakkotyökieltoa. Puutteita on raportoitu erityisesti koskien elämiseen riittävää palkkaa, työntekijöiden kokemaa turvattomuutta, turvallista työympäristöä ja ammattiyhdistysoikeuksien puuttumista. Tutkimukset myös todistavat tekstiilityöläisten ihmisoikeusloukkauksista.[3] Maailman suurimmassa vaatevalmistusmaassa Bangladeshissä laaditun tutkimuksen mukaan tekstiiliteollisuuden työntekijöiden terveys heikkenee kymmenessä vuodessa niin paljon, että heidän on pakko irtisanoutua. Työn suuri fyysinen kuormittavuus, ilman suuret pölypitoisuudet, huono valaistus ja rankka työtahti johtavat esimerkiksi jatkuvaan päänsärkyyn, rannekanavaoireyhtymään, nivelrikkoon, selkä- olkapää-, niska ja nivelkipuihin, silmäsärkyihin, astmaan ja uupumukseen. Silittäjillä esiintyy usein polvikipua. Nopea työtahti johtaa myös siihen, että ompelijoiden sormet jäävät neulan alle jopa useita kertoja päivässä. Heillä ei ole varaa suojata sormiaan, koska se hidastaisi työntekoa alentaen entisestään riittämätöntä palkkaa. Liian niukka ravinto johtaa lisäksi työntekijöiden aliravitsemukseen.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wim Blockmans: Eurooppa, Kauppa, käsityö ja teollisuus, s. 38-41. WSOY, 1993. ISBN 951-0-19177-9.
- ↑ Textile and clothing, trade issues 2.2.2012. European Comission. Viitattu 25.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Menetetty vallankumous? - Ihmisoikeusloukkaukset arkipäivää Bangladeshin tekstiiliteollisuudessa työskenteleville naisille (PDF) 4.5.2012. Finnwatch ry. , Halvimmat markkinat - julkisten työvaatehankintojen ja -valmistuksen eettisyys. (PDF) 27.4.2011. Finnwatch ry.
- ↑ Sadika Akhter, Shannon Rutherford, Cordia Chu: Sewing shirts with injured fingers and tears: exploring the experience of female garment workers health problems in Bangladesh. BMC International Health and Human Rights, 21.1.2019, nro 1, s. 2. PubMed:30665456. doi:10.1186/s12914-019-0188-4. ISSN 1472-698X. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tekstiiliteollisuuden historiaa (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- K. Leinonen & E. Talanterä: Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta. Raisio 1987.