Oksitaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oksitaani
Oma nimi occitan, lenga d’òc
Tiedot
Alue Etelä-Ranska, Aranin laakso Espanjassa, Piemonten maakunta Italiassa
Virallinen kieli ei virallisena kielenä
Puhujia useita arvioita 100 000 ja 2-7 miljoonan välillä
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Associacion de Prefiguracion de l'Entitat de Regulacion de la Lenga Occitana[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä romaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 oc
ISO 639-2 oci
ISO 639-3 oci

Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on romaaninen kieli, jota puhutaan Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Oksitaani jakautuu variantteihin, jotka luokitellaan yleensä kuuteen päämurteeseen. Oksitaanin puhujien määrää on vaikea arvioida, ja arviot vaihtelevatkin noin 100 000[2] ja muutamien miljoonien välillä.[3] Unesco määrittelee kaikki oksitaanin päämurteet uhanalaisiksi.[4] Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaani oli trubaduurien kieli 1000–1300-luvuilla.[5]

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On kiistanalaista, onko lainkaan olemassa yhtä ainoaa oksitaanin kieltä vai pitäisikö tiettyjä murteita kuten gascon pitää omina kielinään. Toisaalta muun muassa Nykysuomen sanakirjan sivistyssanakirjassa vuodelta 1977 oksitaani määriteltiin vielä provensaalin etelämurteeksi. Oksitaani on rikas kieli varsinkin maaseutuun ja luontoon liittyvässä sanastossa.

Oksitaanin nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitaania nimitetään joskus virheellisesti provensaaliksi, joka kuitenkin on vain yksi oksitaanin murteista. Vuosisatojen kuluessa oksitaanilla on ollut liuta nimiä: lenga romana, roman, limousin, raimondin, gascon, catalan, provençal, lingua occitana, occitanique ja occitanien.

Ranskan kielen termiä patois on käytetty oksitaanin yhteydessä, joskus jopa puhujien itsensä käyttämänä. Tämä vähättelevä nimitys merkitsee valtakielen vaikeasti ymmärrettävää murretta, jota puhuu maaseutuväestö, jonka nähdään olevan alemmalla kulttuuritasolla. Koska oksitaani kuitenkin on ranskan rinnalla latinasta kehittynyt oma kielensä, tämä merkitys on virheellinen. Tämä painostava asenne, jonka tarkoituksena on ollut hylkiä oksitaania ja vahvistaa ranskan kielen asemaa, on kuitenkin onnistunut vaikuttamaan oksitaanin puhujiin, jotka ovat alkaneet ajatella puhuvansa vain ”huonoa ranskaa”.

Puhuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitania

Oksitaanin puhuma-alueista käytetään joissakin yhteyksissä yhteisnimitystä Oksitania. Oksitaanilla ei ole virallisen kielen asemaa Ranskassa. Oksitaanin variantti araneesi on virallinen kieli Espanjassa Val d'Aranissa, ja Italian Piemonten alueella oksitaani on alueellinen suojeltu kieli.[6]

(nimet lähinnä Ranskan alueita, régions)

  • Akvitania: lukuun ottamatta baskialuetta Espanjan rajaa lähestyttäessä sekä tiettyjä osia Girondesta
  • Auvergne
  • Centre: jonkin verran aivan alueen etelärajalla.
  • Limousin
  • Oksitania: katalaaninkielistä Pyrénées-Orientalesin aluetta lukuun ottamatta
  • Piemonte Italiassa: muutamat korkealla sijaitsevat laaksot, muuten pääkielinä italia ja piemonten murre.
  • Poitou-Charentes: oksitaanin käyttö vähentynyt, ranskan lisääntynyt.
  • Provence-Alpit-Riviera
  • Rhône-Alpes: alueen eteläosa selkeästi oksitaaninkielistä, Lyonin alue ranskankielistynyt.
  • Val d’Aran Espanjassa: aivan Ranskan rajalla Pyreneiden vuoriston suojissa.

Kielioppia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitaanin aakkosto on: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v, x ja z. Kirjaimet k, w ja y puuttuvat.

Sananpaino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vokaaliin, s:ään tai n:ään (vain verbien taivutuksessa) päättyvissä sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla.
  • Konsonanttiin (pois lukien s) tai diftongiin päättyvissä sanoissa viimeisellä tavulla.
  • Poikkeava paino merkitään painotetulle tavulle aksenttimerkillä.

Esimerkkejä: La mecanica, destriar, cuélher, cantan, penós, gaton.

Oksitaanin murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omankielisinä niminä oksitaanin päämurteet ovat:

Oksitaanin ja katalaanin suhde toisiinsa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalaanin ja oksitaanin on usein katsottu olevan keskenään erittäin läheisiä kieliä ja niiden keskinäistä suhdetta voidaan pitääkin läheisempänä kuin katalaanin ja espanjan. Joskus myös gasconin murteen voidaan katsoa olevan kauempana muista oksitaanin murteista kuin katalaanista. Joskus katalaania ja oksitaania on virheellisesti pidetty yhtenä kielenä, koska Aragonian kuningaskunnan aikana 1000–1400-luvuilla oksitaanilla oli vahva asema ulkopolitiikan ja kulttuurin kielenä. Lisäksi oksitaanin kirjakieli luotiin ennen katalaanin normistoa, mistä johtuen katalaania äidinkielenään puhuvat kirjailijat ja runoilijat kirjoittivat usein oksitaaniksi. Katalaanin (tai valenciaanin) käytön ilmaisuvoimaisen puolesta runoudessa toimi muun muassa Beniarjóssa asunut ja gandialaisenakin tunnettu runoilija Ausiàs March 1400-luvun alussa.

Oksitaani ja katalaani eroavat nykyään muun muassa ortografioidensa osalta. Oksitaania kirjoitetaan tavalla, joka on lähempänä keskiaikaista kirjoitusasua, kun taas katalaanit ovat valinneet lähemmin omaa lausumistaan vastaavan ortografian (esimerkiksi loppu-n:n puuttuminen sanassa català ’katalaani’). Valtaosa oksitaanin puhujista elää Ranskassa, kun taas katalaanin puhujista selvä enemmistö Espanjassa. Myös kielten sanastot ovat vuosien aikana eriytyneet ja molempien kielten sisäiset alueelliset variaatiot ovat eriyttäneet kieliä toisistaan.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provensaalin murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vese una terra nòva, un solèu que fai gaug.” Vapaa käännös: ”Oi jumalainen sateenkaari! valtava, ikuinen ja jalo laupeus! Näen uuden maan, auringon joka riemastuttaa.” – Frédéric Mistralin teoksesta Mirèio (paremmin tunnettu nimellä Mireille) (lengadocian murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vesi una terra nòva, un solèlh que fai gaug.”)

Gasconin murretta: ”On ès? On ès adara? On ès? E sabs desempuish quant de temps non m'as pas hèit novèlas?” Vapaa käännös: ”Missä olet? Missä olet nyt? Missä olet? Tiedätkö kuinka kauan siitä on kun viimeksi kerroit minulle, mitä sinulle kuuluu?” – Marilis Orionaan kappaleesta ”Gabriel” (lengadocian murretta: ”Ont ès? Ont ès ara? Ont ès? Sabes dempuèi quant de temps m'as pas donat de novèlas?”)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitanialla on oma jalkapallojoukkue, joka ottaa osaa kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn ulkopuolisille joukkueille tarkoitettuihin NF-Boardin kilpailuihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. aporloc.free.fr Associacion de Prefiguracion de l'Entitat de Regulacion de la Lenga Occitana. Viitattu 3.3.2012.
  2. Kremnitz, Georg: Situation de l'occitan en 2017: Une esquisse. Europa Ethnica, 2017, nro 74, 1/2, s. 9-16. ISSN 00142492.
  3. L'occitan, une langue - Locuteurs www.univ-montp3.fr. Viitattu 6.5.2021.
  4. UNESCO Atlas of the World's Languages in danger www.unesco.org. Viitattu 6.5.2021.
  5. Bec, Pierre: Manuel pratique de philologie romane 1. Italien, espagnol, portugais, occitan, catalan, gascon, s. 400. A. et J. Picard, 1970.
  6. Mercadièr, Gilabèrt: Situacion actuala de l'occitan Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Viitattu 6.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oksitaani.