Lavea puoliväljä etuvokaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen foneemien e [e] ja ä [æ] väliin. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on [ɛ]. Äännettä merkitään useissa kielissä kirjaimella E/e (johon voi liittyä jokin tarke). Suomen kielessä se ei esiinny itsenäisenä foneemina.

Ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalia [ɛ] määrittävät seuraavat foneettiset piirteet:

  • Vokaali on etinen, koska kielen massa suuontelossa on suhteellisen edessä.
  • Vokaali on puoliväljä, koska kielen korkein kohta on suhteellisen alhaalla.
  • Vokaali on lavea, koska huulten asento on soikea, ei pyöreä.

Esiintyminen ja kirjoittaminen eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lavea puoliväljä etuvokaali [ɛ] esiintyy esimerkiksi seuraavissa kielissä (ainakin joissain murteissa):

Suomalainen mieltää lavean väljän etuvokaalin useimmiten äänteen [e] allofoniksi, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia sellaisten vieraiden kielten oppimisessa, joissa kysymys on kahdesta eri foneemista, kuten ranskassa.


Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) - vokaalit
etuvokaali keskivokaali takavokaali
lavea pyöreä lavea pyöreä lavea pyöreä
suppea i y ɨ ʉ ɯ u
ɪ ʏ ʊ
puolisuppea e ø ɘ ɤ o
- - -
puoliväljä ɛ œ - ʌ ɔ
väljä æ ɑ -
a


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, s. 35-42. Juva: WSOY, 1981.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.