Suuontelo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suuontelo (lat. cavum oris) on suuaukon ja nielun välinen ruuansulatuskanavan osa. Sitä rajoittavat ylhäältä suulaki, alhaalta kieli ja alaleukaluu sekä sivuilta posket. Suuontelo päättyy etummaisten kitakaarteen kohdalle, josta jatkuu taaksepäin suunielu. Hammasrivi jakaa nisäkkäiden suuontelon kahteen osaan: huulien ja poskien sekä hampaiden väliseen suun eteiseen (lat. vestibulum oris) ja hampaiden sisäpuolella olevaan varsinaiseen suuonteloon (lat. cavum oris proprium). Suuontelossa tapahtuu ruoan hienontaminen samalla kun siihen sekoittuu sylkeä. Nisäkkäiden suuontelo toimii imupumppuna poikasen imiessä maitoa emonsa nisistä. Imemisliike syntyy kielen ja poskien liikkeiden avulla. Lisäksi suuontelolla on tärkeä tehtävä äänen muodostuksessa. Suuontelon pintaa peittää limakalvo, joka pitää suuontelon kosteana.

Suuonteloon avautuu pieniä ja suuria sylkirauhasia. Pieniä sylkirauhasia löytyy joka puolelta suuonteloa ja niiden erite on limaista mukoosia sylkeä. Suuria sylkirauhasia ovat leuanalussylkirauhanen ja kielenalussylkirauhanen, joiden erite on joko seroosia sylkeä tai seroosin ja mukoosin syljen sekoitusta, sekä korvasylkirauhanen, joka erittää seroosia sylkeä. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 383-384. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.