Lavea väljä etuvokaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, jota suomen kielen oikeinkirjoituksessa merkitään kirjaimella Ä/ä. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on [æ]. Tarkkaan ottaen on olemassa vielä väljempi etuvokaali [a], joka kuitenkin useimmissa kielissä on [æ]-äänteen allofoni. Äänteen takainen vastine on lavea väljä takavokaali, jota merkitään foneettisesti niin sanotulla latinalaisella alfalla [ɑ] ja suomen kielen oikeinkirjoituksessa kirjaimella A/a.

Ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalia [æ] määrittävät seuraavat foneettiset piirteet:

  • Vokaali on etinen, koska kielen massa suuontelossa on suhteellisen edessä.
  • Vokaali on väljä, koska kielen korkein kohta on alhaalla.
  • Vokaali on lavea, koska huulten asento on soikea, ei pyöreä.

Esiintyminen eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lavea väljä takavokaali [æ] esiintyy vain joissakin kielissä spesifinä foneemina. Sen kirjoitustapa vaihtelee.

  • Suomessa ja virossa [æ] merkitään kirjaimella ä.
  • Ruotsissa [æ] voidaan merkitä kirjaimella ä tai e sanasta riippuen, ja toisaalta kirjain ä voi edustaa myös äännettä [e]; esimerkiksi erkänna ääntyy /ærtʃennɑ/.
  • Norjassa ja tanskassa se kirjoitetaan æ, norjassa usein myös e. Norjassa äänne on tyypillisesti hiukan keskisempi kuin suomessa, paitsi diftongissa /æi/.
  • Englannissa kirjain a edustaa toisinaan äännettä [æ], esimerkiksi sanassa hat.

Monissa kielissä, muun muassa ranskassa ja saksassa, esiintyy suomen /æ/- ja /e/-äänteiden väliin sijoittuva lavea puoliväljä etuvokaali [ɛ].


Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) - vokaalit
etuvokaali keskivokaali takavokaali
lavea pyöreä lavea pyöreä lavea pyöreä
suppea i y ɨ ʉ ɯ u
ɪ ʏ ʊ
puolisuppea e ø ɘ ɤ o
- - -
puoliväljä ɛ œ - ʌ ɔ
väljä æ ɑ -
a


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, s. 35-42. Juva: WSOY, 1981.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.