Madrid

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Espanjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Madrid
Vista de Madrid - Centro 10.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Fui sobre agua edificada, mis muros de fuego son. Esta es mi insignia y blasón.

Madrid

Koordinaatit: 40°25′00″N, 03°41′46″WKoordinaatit: 40°25′00″N, 03°41′46″W

Valtio Espanja
Itsehallintoalue Madrid
Maakunta Madrid
Perustettu 800-luvulla
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Ana Botella (PP)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 607 km²
Korkeus 667 m
Väkiluku (2008) 3 213 271
 – Tiheys 5 294 as./km²
 – Metropolialue 7 061 748
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 28001–28080
Suuntanumero(t) 91
Lähteet: [1] = Väkiluku

Madrid on Espanjan ja Madridin itsehallinnollisen maakunnan (Comunidad de Madrid) pääkaupunki. Itse kaupungissa on asukkaita noin 3,2 miljoonaa. Kun otetaan huomioon koko maakunta, väkiluku on noin 6,5 miljoonaa (2012). Madridin metropolialue on väkiluvultaan Euroopan neljänneksi suurin Moskovan, Pariisin ja Lontoon metropolialueiden jälkeen. Lisäksi alueella asuu noin 1 miljoona ihmistä, joilla ei ole Espanjan kansalaisuutta (mm. marokkolaisia, romanialaisia ja kiinalaisia). Kaupungin pormestariksi valittiin vuoden 2011 joulukuussa Ana Botella, sen jälkeen kun edellinen pormestari Alberto Ruiz-Gallardón nimitettiin Espanjan oikeusministeriksi.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Monte de El Pardon luonnonpuistoon Madridin luoteisosassa.

Madrid sijaitsee Espanjan keskiosassa Kastilian rajavuoriin kuuluvan Sierra de Guadarraman eteläpuolella, Uuden-Kastilian ylängöllä. Kaupunki on 655 metrin korkeudella merenpinnasta, ja on täten Euroopan toiseksi korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki Andorra la Vellan jälkeen. Kaupungin länsiosan läpi virtaa pieni Manzanaresjoki, joka alajuoksullaan yhtyy osittain kaupungin itärajalla virtaavaan Jaramaan. Puistoa Madridin pinta-alasta on noin 33 neliökilometriä; tunnetuimmat viheralueet ovat Retiro ja Casa de Campo. Kaupungin luoteisosassa sijaitsee suuri kulttuuriperinnöllisesti suojeltu Monte de El Pardon luonnonpuisto. Ainoa suurempi järvi on El Pardossa sijaitseva Embalse de El Pardo, joka on Manzanareksen patoallas.

Alueella vallitsee Välimeren mannerilmasto, jolle on ominaista viileät talvet ja kuumat kesät. Iberian niemimaan länsirannikon ohitse kulkeva lämmin Golfvirta vaikuttaa myös Madridin ilmastoon. Talvella lämpötila on normaalisti 8 celsiusasteen tienoilla ja öisin pakkasenkin puolella. Lunta sataa satunnaisesti. Kesät ovat kuumia ja keskilämpötila on silloin 24 astetta. Vuorilta puhaltavat tuulet saattavat talvella tehdä kylmyydestä purevamman, mutta toisaalta tuoda helpotusta muutoin paahtavan kuumiin kesäiltoihin. Sademäärä saattaa vaihdella suuresti, mutta on keskimäärin noin 433 millimetriä vuodessa.

Madridin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 9,7 12 15,7 17,5 21,4 26,9 31,2 30,7 26 19 13,4 10,1 Ø 19,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 2,6 3,7 5,6 7,2 10,7 15,1 18,4 18,2 15 10,2 6 3,8 Ø 9,7
Sadanta (mm) 37 35 26 47 52 25 15 10 28 49 56 56 Σ 436
Sadepäivät (d) 9 9 7 11 12 7 3 3 5 9 9 11 Σ 95
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
9,7
2,6
12
3,7
15,7
5,6
17,5
7,2
21,4
10,7
26,9
15,1
31,2
18,4
30,7
18,2
26
15
19
10,2
13,4
6
10,1
3,8
S
a
d
a
n
t
a
37
35
26
47
52
25
15
10
28
49
56
56


Lähde: Weather Information for Madrid World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisten kartta Madridista vuodelta 1888.

Maurilaisvalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka alue, jolla Madridin kaupunki sijaitsee on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien, ensimmäiset sitä koskevat historiankirjoitukset ovat 800-luvun puolivälistä. Tuolloin Córdoban emiiri Muhammed I määräsi alueelle rakennettavan pienen linnoituksen (paikalle, jossa nykyään sijaitsee Palacio Real, kuninkaallinen palatsi). Linnoituksen lähellä virtasi Manzanaresjoki, josta muslimit käyttivät nimeä al-Majrīṭ (arabiaksi المجريط) eli "vedenlähde". Kastilian Alfonso VI valloitti linnoituksen vuonna 1085 matkallaan Toledoon. Vuonna 1329 parlamentti asettui ensimmäistä kertaa Madridiin avustamaan Ferdinand IV:tä.

Pääkaupungiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aragonian Ferdinand II:n ja Kastilian Isabella I:n avioliitto yhdisti kuningaskunnat muodollisesti vuonna 1469. Virallisesti Espanjan katsotaan yhdistyneen heidän tyttärenpoikansa, Habsburg-sukuisen Kaarle I:n perittyä molemmat. Hänen poikansa Filip II (15271598) siirsi Espanjan parlamentin Toledosta pysyvästi Madridiin vuonna 1561. Vaikkei asiaa julistettu virallisesti, parlamentin sijaintipaikka oli käytännössä pääkaupunki. Sevilla jatkoi Espanjan siirtomaiden valvojana, mutta teki sen Madridin alaisuudessa. Lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa vuosina 1601–1606, jolloin Filip III asetti hallintonsa Valladolidiin, Madrid on toiminut Espanjan keskuksena.

Nousu kukoistukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500- ja 1600-luvuilla Madrid ei muistuttanut juurikaan Euroopan muita pääkaupunkeja. Espanjan perimyssodan jälkeen valtaan noussut Bourbon-sukuinen kuningas Filip V päätti, että kaupunki ei voisi pysyä tuossa tilassa ja määräsi useita palatseja rakennettavaksi (mukaan lukien kuninkaallinen palatsi). Madridista tuli kuitenkin moderni kaupunki vasta Kaarle III:n (17161788) aikana. Hän rakennutti useita puistokatuja, aukioita, puutarhoja ja suihkulähteitä sekä hankki kaduille kivetyksen ja valaistuksen. Kaarle III olikin yksi Madridin historian suosituimmista kuninkaista, ja sanontaa "paras pormestari, kuningas" käytettiin laajalti. Kun Kaarle IV:stä (17481819) tuli kuningas, Madridin asukkaat alkoivat mellakoida. Lopulta Kaarle IV luopui kruunusta oman poikansa Ferdinand VII:n kiihottaman Aranjuezin kapinan jälkeen. Ferdinand VII:n valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi: Napoleon valloitti Espanjan vuonna 1808 ja teki veljestään kuningas Joosef I:n. 2. toukokuuta (espanjaksi Dos de Mayo) madridilaiset ryhtyivät kapinaan ranskalaisia vastaan ja seurasi kuusi vuotta kestänyt itsenäisyyssota.

Itsenäisyyssodasta sisällissotaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinand VII palasi valtaan itsenäisyyssodan jälkeen (1814), mutta joutui eversti Riegon johtaman sotilasvallankumouksen seurauksena palauttamaan vuonna 1812 säädetyn perustuslain. Tästä alkoi liberaalien ja konservatiivisten hallitusten aikakausi, joka päättyi Isabella II:n (18301904) kruunaamiseen. Isabella II ei kuitenkaan kyennyt liennyttämään poliittisia jännitteitä, josta seurasi jälleen uusi kapina ja Espanjan ensimmäinen tasavalta. Monarkia palautui vuoden kuluttua, mutta valtataistelut kotimaan sisällä jatkuivat ja siirtomaat kapinoivat. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin hallinnut Alfonso XIII rakennutti Madridin metron ja yliopistoalueen. Alfonso XIII:n valtakausi päättyi maanpakoon ja Espanjan toisen tasavallan julistamiseen vuonna 1931. Espanjan sisällissota syttyi vuonna 1936 asevoimien noustua kapinaan uutta hallitusta vastaan. Madridin kadut muuttuivat taistelukentiksi, ja se oli yksi sodasta pahiten kärsineistä kaupungeista.

Francon vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Francisco Francon diktatuurin aikana Madridista tuli hyvin teollistunut ja kaupunkiin kohdistui suuri muuttoliike. Francon vallan loppupuolella Baskimaan itsenäisyyttä ajava terroristijärjestö ETA salamurhasi pääministeri Luis Carrero Blancon Claudio Coellon kadulla. Tapauksesta keskustellaan vielä tänäkin päivänä. Joidenkin mielestä siitä seurasi lisää epävakautta, toisten mielestä se taas auttoi maata siirtymisessä kohti demokratiaa – viitaten mahdollisuuteen, että Carreo Blancosta olisi tullut Francon diktatuurin jatkaja tämän kuoltualähde?.

Francon kuoleman jälkeen demokratiaa ajaneet puolueet hyväksyivät Francon toiveet Juan Carlos I:stä hänen seuraajanaan, ja Espanjasta tuli jälleen perustuslaillinen monarkia. Francon vuodet olivat jättäneet Madridin ja muun maan taloudelliseen myllerrykseen. Koko Espanja alkoi tuoda itseään enemmän esille kansainvälisesti. Espanjan sisällä reaktio jo ennen Francoa vuosisatoja vallinnutta hallinnon keskittämispolitiikkaa vastaan on johtanut modernin itsehallintojärjestelmän kehittymiseen.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun korkeasuhdanteen ansiosta Espanjan pääkaupunki on eheyttänyt asemansa Iberian niemimaan taloudellisena, kulttuurisena, teollisena, koulutuksellisena ja teknologisena keskuksena. Moderni Madrid on tärkeä eurooppalainen kaupunki. Se on kuitenkin vasta siirtymävaiheessa yrityksessään luoda itsestään Etelä-Euroopan johtavaa kaupunkia ja tärkeintä linkkiä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välillä.

Madridin lähiliikennejuniin Atochan asemalla tehtiin 11. maaliskuuta 2004 pommi-iskuja, joissa kuoli lähes 200 ihmistä. Ääri-islamilaiset terroristit ilmoittivat tehneensä iskut kostoksi Espanjan osallistumisesta Irakin sotaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerta del Sol on Madridin vilkkaimpia aukioita.

Vielä 1500-luvulla Madrid oli syrjäinen 15 000 asukkaan pikkukaupunki Kastilian keskusylängöllä. Kaupungin väkiluku on kasvanut suuresti sen jälkeen, kun kuningas Filip II teki siitä maan pääkaupungin. Kasvu oli huomattavaa erityisesti 1900-luvulla johtuen suuresta siirtolaisuudesta. Korkeimmillaan kaupungin väkiluku oli 1970-luvun puolivälissä, jonka jälkeen se kääntyi laskuun muun maakunnan eduksi. 2000-luvulle tultaessa väkiluku on kääntynyt taas kasvuun. Verrattuna muihin Espanjan suurkaupunkeihin, Madrid on kaksi kertaa suurempi kuin Barcelona ja neljä kertaa suurempi kuin Valencia.

Harvoilla madridilaisilla on kovinkaan pitkät juuret kaupunkiin. Madridiin on perinteisesti muutettu joka puolelta Espanjaa paremman toimeentulon toivossa. Espanjan liityttyä Euroopan unioniin yhä useammat muuttavat kaupunkiin muualta Euroopasta tai jopa toisista maanosista, rikastuttaen kaupungin kulttuuria omilla kielillään ja perinteillään.

Laajempaan, lähinnä etelään levittäytyvään metropolialueeseen (Capital y Área Metropolitana) kuuluu Madridin lisäksi 22 kuntaa. Seitsemän niistä on väkiluvultaan suurempia kuin 100 000: Móstoles, Fuenlabrada, Leganés, Getafe, Alcorcón, Alcobendas ja Torrejón de Ardoz. Muu osa maakunnasta on enimmäkseen harvaan asuttua.

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kaupunki Maakunta
1897 542 739 730 807
1900 575 675 773 011
1910 614 322 831 254
1920 823 711 1 048 908
1930 1 041 767 1 290 445
1940 1 322 835 1 574 134
Vuosi Kaupunki Maakunta
1950 1 553 338 1 823 418
1960 2 177 123 2 510 217
1965 2 793 510 3 278 068
1970 3 120 941 3 761 348
1975 3 228 057 4 319 904
1981 3 158 818 4 686 895
Vuosi Kaupunki Maakunta
1986 3 058 812 4 780 572
1991 3 010 492 4 647 555
1996 2 866 850 5 022 289
2001 2 938 723 5 423 384
2003 3 092 759 5 718 942
2004 3 099 834 5 804 829

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta viimeaikaisesta suuntauksesta siirtää teollisuuden tuotantolaitoksia kaupungin ulkopuolelle, Madrid on säilyttänyt asemansa Espanjan toiseksi suurimpana teollisuuskeskuksena Barcelonan jälkeen; liike-elämän osalta Madrid on Espanjan tärkein kaupunki. Calle de Alcalá on pankki- ja liike-elämän keskus, jossa sijaitsee myös pörssi.

Viime vuosina Madridissa on tapahtunut suurta kehitystä palvelualoilla, jotka työllistävät jo kaksi kolmannesta kaupungin työväestöstä. Perinteisten hallinnollisten ja rahoituspalvelujen rinnalle on noussut muita lähinnä joukkoliikenteeseen liittyviä palveluja. Madrid on myös pyrkinyt kehittämään matkailu- ja kulttuuripalvelujaan. Nimeäminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1992 oli tärkeä merkkipaalu tässä prosessissa.

Kaupungin bruttokansantuote vuonna 2011 oli noin 125 miljardia euroa (koko maakunnan noin 185 miljardia euroa). Kaupungin henkeä kohden laskettu sekä nimellinen että ostovoimakorjattu bruttokansantuote on Euroopan unionin korkeimpia (2012). Suurimmat työnantajat sekä henkilöstön määrässä että bruttokansatuotteessa mitattuna ovat Barajasin lentoasema, joka on matkustajamäärältään Euroopan neljänneksi suurin lentoasema, sekä messu- ja kongressikeskus IFEMA.

Madridin, kuten koko Espanjan työttömyys on kasvanut viime vuosina, ja vuonna 2012 työttömyysaste oli yli 20% (Encuesta de Población Activa. INE).lähde?

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid on paitsi Espanjan myös Madridin itsehallinnollisen maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on täten paljon sekä paikallis- että valtionhallinnon toimipisteitä, ja se on kuningasperheen ja pääministerin asuinpaikka sekä hallituksen ja parlamentin istuntopaikka.

Kuninkaan virallinen virka-asunto on Madridin kuninkaallinen palatsi, mutta kuningasperhe on valinnut kodikseen pienemmän La Zarzuelan palatsin kaupungin laitamilla. Pääministerin virka-asuntona toimii La Moncloan palatsi lähempänä keskustaa.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid jakautuu 21 hallinnolliseen alueeseen.

Madrid on jaettu hallinnollisesti kahteenkymmeneenyhteen alueeseen (distrito), jotka jakautuvat edelleen kaupunginosiin (barrio):

  1. Centro: Palacio, Embajadores, Cortes, Justicia, Universidad, Sol
  2. Arganzuela: Imperial, Acacias, Chopera, Legazpi, Delicias, Moguer, Atocha
  3. Retiro: Pacífico, Adelfas, La Estrella, Ibiza, Los Jerónimos, Niño Jesús
  4. Salamanca: Recoletos, Goya, Fuente del Berro, Guindalera, Lista, Castellana
  5. Chamartín: El Viso, Prosperidad, Ciudad Jardín, Hispanoamérica, Nueva España, Plaza Castilla
  6. Tetuán: Bellas Vistas, Cuatro Caminos, Castillejos, Almenara, Valdeacederas, Berruguete
  7. Chamberí: Gaztambide, Arapiles, Trafalgar, Almagro, Ríos Rosas, Vallehermoso
  8. Fuencarral- El Pardo: El Pardo, Fuentelarreina, Peñagrande, Barrio del Pilar, La Paz, Valverde, Mirasierra, El Goloso
  9. Moncloa-Aravaca: Casa de Campo, Argüelles, Ciudad Universitaria, Valdezarza, Valdemarín, El Plantío, Aravaca
  10. Latina: Los Cármenes, Puerta del Angel, Lucero, Aluche, Campamento, Cuatro Vientos, Las Águilas
  11. Carabanchel: Comillas, Opañel, San Isidro, Vista Alegre, Puerta Bonita, Buenavista, Abrantes
  12. Usera: Orcasitas, Orcasur, San Fermín, Almendrales, Moscardó, Zofio, Pradolongo
  13. Puente de Vallecas: Entrevías, San Diego, Palomeras Bajas, Palomeras Sureste, Portazgo, Numancia
  14. Moratalaz: Pavones, Horcajo, Marroquina, Media Legua, Fontarrón, Vinateros
  15. Ciudad Lineal: Ventas, Pueblo Nuevo, Quintana, La Concepción, San Pascual, San Juan Bautista, Colina, Atalaya, Costillares
  16. Hortaleza: Palomas, Piovera, Canillas, Pinar del Rey, Apostol Santiago, Valdefuentes
  17. Villaverde: San Andrés, San Cristobal, Butarque, Los Rosales, Los Ángeles
  18. Villa de Vallecas: Casco Histórico de Vallecas, Santa Eugenia
  19. Vicálvaro: Casco Histórico de Vicálvaro, Ambroz
  20. San Blas: Simancas, Hellín, Amposta, Arcos, Rosas, Rejas, Canillejas, Salvador
  21. Barajas: Alameda de Osuna, Aeropuerto, Casco Histórico de Barajas, Timón, Corralejos

Viimeinen suuri alueliitos tapahtui sisällissodan jälkeen 1940-luvulla, kun neljätoista ympäröivää kuntaa liitettiin Madridiin. Näihin kuuluivat Aravaca, Barajas, Canillas, Canillejas, Chamartín de la Rosa, Fuencarral, Hortaleza, El Pardo, Vallecas, Vicálvaro, Villaverde, Carabanchel Alto ja Carabanchel Bajo. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala kasvoi 66 neliökilometristä nykyiseen 607 neliökilometriin.

Kulttuuri ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid on innoittanut monia kulttuurihenkilöitä. Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Pedro Almodóvar on filmannut lähes kaikki elokuvansa Madridissa. Kirjailija Antonio Muñoz Molinan romaanien teemana on samoin ollut Madrid.

Madridissa vieraili vuonna 2012 noin 8,3 miljoonaa kävijää.

Nähtävyydet Madridissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pradon museo sisältää yhden hienoimmista espanjalaisen taiteen kokoelmista.

Madridin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat muun muassa Paseo del Pradon museokolmikko (Prado, Reina Sofía ja Thyssen-Bornemisza), kuninkaallinen palatsi, Debodin temppeli, Almudenan katedraali, Puerta de Alcalá ja Buen Retiron puisto ja tekojärvi.

Plaza Mayor on Madridin keskus ja kuuluisin aukio, joka muistuttaa Rooman Piazza Navonaa. Plaza Mayorin lisäksi väenvilskettä voi seurata kaupungin keskusaukioilla Puerta del Solilla.

Casa de Campo on suuri, lähes kahdentuhannen hehtaarin viheralue, josta löytyy huvipuisto (Parque de Atracciones de Madrid), uima-allas, järvi sekä uudentyyppinen eläintarha. Vierailun jännitystä lisää matka köysiradalla (teleférico). Sunnuntaisin Casa de Campo on suosittu koko perheen retkikohde.

Jalkapallon ystäviä kiinnostanevat Real Madridin ja Atlético Madridin kotiareenat Santiago Bernabéu ja Vicente Calderón. Madridissa sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista härkätaisteluareenoista, Las Ventas.

Muut lähistön kaupungit ovat suosittuja päiväretkien kohteita. Niihin kuuluvat Toledo, Segovia, Ávila, Aranjuez ja Alcalá de Henares. Lisäksi suosittuja vierailukohteita ovat luostari-, museo- ja palatsikokonaisuus El Escorial sekä diktaattori Francisco Francon rakennuttama monumentti Santa Cruz del Valle de los Caídos

Ruoka- ja juomakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid on espanjalaisen ruokakulttuurin sulatusuuni. Ravintoloissa tarjotaan ruokalajeja Espanjan kaikilta alueilta ja nykyään myös ulkomaisia herkkuja. Tyypillinen paikallisruoka on cocido madrileño. Se on muhennos, jonka pääraaka-aineina käytetään kahviherneitä, lihaa ja erilaisia vihanneksia. Jokaisesta espanjalaisravintolasta löytyy edullinen päivän menu, menú del día, johon kuuluvat alku-, pää- ja jälkiruoka leivän ja juoman kera. Paella on espanjalaisten kansallisruoka, josta löytyy useita erilaisia versioita. Paellaa valmistetaan tyypillisesti sunnuntaisin koko perheelle. Kuumalla ilmalla kannattaa kokeilla gazpachoa eli kylmää vihanneskeittoa. Alkoholiton maitomainen juoma horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Madridissa on hyviä viinejä Espanjan eri viinintuotantoalueilta, kuten La Riojasta ja Navarrasta. Sangría on punaviiniä, johon on sekoitettu pilkottuja tai viipaloituja hedelmiä. Myös Jerezistä peräisin olevaa sherryä tai Kataloniasta peräisin olevaa kuohuviiniä, cavaa on saatavilla.

Madridissa on tavallista syödä lounasta ja päivällistä myöhemmin kuin muualla Espanjassa. Lounasaika on kello 14–16 ja päivällisaika 21–22.30, tai viikonloppuisin vielä myöhempään. Siestaa vietetään kello 14–17. Ruoka-aikojen välissä nautitaan tapas-välipaloja.

Yöelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid tunnetaan myös yöelämästään ja diskoistaan. Osa yökerhoista tai diskoista on auki kello 6 saakka aamulla. Nuoremmat madridilaiset juhlivat joskus läpi yön, käyvät churrosilla (eräänlainen leivonnainen, joka on tapana nauttia kaakaon kera) aamunkoitteessa, menevät kotiin peseytymään ja lähtevät töihin. Tämä aluksi Plaza del Dos de Mayolle keskittynyt yöelämä kukoisti Francon kuoleman jälkeen ja erityisesti 1980-luvulla Madridin pidetyimmän pormestarin Enrique Tierno Galvánin ollessa virassa. 1980-luvulla Madridissa syntyi uusi nuorisokuttuuriliike La Movida. Nykyisin suurin keskus vaihtoehtoiselle yöelämälle on läheinen Chuecan kaupunginosa. Chueca on nuorekas kaupunginosa kahviloineen ja muotiliikkeineen; se on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suosiossa. Myös Malasaña on öisin elävä kaupunginosa, joka sijaitsee Gran Vía pääkadun pohjoispuolella. Malasañan kaupunginosasta löytyykin eläväisiä baareja ja klubeja, jotka ovat täynnä nuoria ihmisiä. Suosittuja baareja Malasañan alueella ovat esimerkiksi Tupperware, Nueva Vision ja La Via Lactea. Hintojen noustessa ja uusien työpaikkojen avautuessa Madridin yöelämä on alkanut muistuttaa enemmän muita eurooppalaisia kaupunkeja kuten Tukholmaa ja Münchenia. Yöelämän jälkeen turisti voi valita itselleen yösijan hotellista tai hostellista, joita Madridissa vuonna 2012 oli lähes 900 ja niissä vuodepaikkoja yli 80 000.

Flamenco[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalaisen kulttuurin tunnetuimpia tuotteita maailmalla on härkätaistelun ohella eteläisestä Andalusiasta peräisin oleva flamenco, joka yhdistää kitaransoittoa, tanssia, jalankoputuksia ja sydämen pohjasta pulppuavaa laulua. Vaikka perinne on muualta lähtöisin, flamencoa esitetään myös Madridin flamenco-yöklubeilla, jotka keräävät paljon yleisöä - myös turisteja. Lauluista kirpoava tuska samoin kuin rytmilliset poljennot sähköistävät ilmapiirin niin että katsomossa unohtuvat kansallisuus- ja kielirajat. Lauluja on kahta päätyyppiä. Cante chico on sävyltään vaihteleva ja iloinen, se on ns. kevyt laulu. Cante jondo, syvä laulu, kertoo rakkaudesta, kuolemasta ja inhimillisistä tunteista yleensä ja on hitaampi ja läpituntevampi. Sitä laulavat kaikki suuret flamencolaulajat.

Paikalliset juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madridin Complutense-yliopiston rakennuksia.

Madrid on Espanjan suurin yliopistokaupunki. Madridin itsehallintoalueella toimii yhteensä seitsemän julkista yliopistoa, joista neljä kokonaan tai osittain itse kaupungin alueella:

  • Universidad Autónoma de Madrid
  • Universidad Complutense de Madrid
  • Universidad Politécnica de Madrid
  • Universidad Rey Juan Carlos

Kaupungissa toimii myös lukuisia yksityisiä korkeakouluja sekä useita valtion tutkimuskeskuksia ja instituutteja, joista merkittävimpänä Opetus- ja tiedeministeriön alainen Consejo Superior de Investigaciones Científicas.

Universidad Complutense de Madrid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Complutense-yliopisto on yksi vanhimmista maailmassa, ja suurin Espanjassa. Yliopistossa on 10 000 henkilökunnan jäsentä ja 117 000 opiskelijaa. Se sijaitsee kahdella kampuksella, Moncloa-Aravacan alueella Ciudad Universitarian kaupunginosassa Madridissa sekä naapurikaupunki Pozuelo de Alarcónin Somosaguasin kaupunginosassa.

Yliopiston juuret ovat 1200-luvulla Alcalá de Henaresin kaupungissa. Nimensä se sai kaupungin latinankielisestä nimestä, Complutum. Vuonna 1836 yliopisto siirrettiin Madridiin ja nimettiin Universidad Centraliksi. Vuonna 1970 nimi vaihdettiin takaisin alkuperäiseksi. Ciudad Universitarian kampuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1927, ja vuoden 1980 tienoilla valmistui toinen kampus Somosaguasiin. Vanha kampus Alcalássa avattiin uudelleen omana itsenäisenä yliopistonaan (Universidad de Alcalá) vuonna 1977.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atocha on Madridin suurin rautatieasema.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madridia palvelee Barajasin lentoasema. Se toimii lentoyhtiö Iberian tukikohtana ja samalla pääporttina Iberian niemimaalle Euroopasta ja muualta maailmasta. Liki 40 miljoonalla vuosittaisella matkustajallaan se on maailman viidentoista vilkkaimman lentokentän joukossa. Nykyisten kolmen terminaalin ja kahden kiitotien rinnalle on alettu rakentaa kahta uutta terminaalia ja kiitotietä matkustajamäärien arvioitua noin 10 prosentin vuosittaista kasvua silmällä pitäen.

Maantieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madridia ympäröi kaksi kehätietä, M-30 ja M-40. Vuonna 1973 valmistunut M-30 kulkee lähellä kaupungin ydinkeskustaa. M-40 yhtyy M-30:en kaupungin pohjoispuolella, mutta kulkee muutoin kaupunkialueen ulkoreunalla. Kolmas kehätie, M-50, on rakenteilla, ja osittain valmiina. Eurooppatiet E5, E90 ja E901 kulkevat kaupungin läpi. Keskustan liikenne on usein ruuhkaista, ja autoilua siellä kehotetaan välttämään.

Rautatie- ja metroliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan kansallinen rautatieliikenneyhtiö Renfe (Red Nacional de Ferrocarriles Españoles) hallinnoi suurinta osaa maan rautateistä. Madridin pääterminaalit ovat Atocha, Chamartín ja Príncipe Pío. Espanjan ylpeydenaihe ovat AVE-suurnopeusjunat (Alta Velocidad Española). Suunnitelmissa on rakentaa 7 000 kilometriä pitkä verkko, jonka keskipisteenä toimii Madrid. Tavoitteena on, että kaikki manner-Espanjan tärkeimmät kaupungit olisivat alle neljän tunnin matkan päässä Madridista. AVE-verkko (2014) kattaa linjat Madridista Sevillaan ja Málagaan etelässä, Valladolidiin, Huescaan, Barcelonaan ja Figueresiin koillisessa sekä Valenciaan ja Alicanteen idässä.

Madridin metro on yksi laajimmista ja nopeimmin kasvavista metroverkoista maailmassa. Eteläisille esikaupunkialueille ulottuvan MetroSur-linjan valmistumisen myötä se on nyt Länsi-Euroopan toiseksi suurin, edellään vain Lontoo.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Real Madrid pelaa kotiottelunsa Santiago Bernabéulla.

Madridin suosituin urheilulaji on jalkapallo. Kaupungista on kotoisin Real Madrid, jonka Kansainvälinen jalkapalloliiton jäsenlehden lukijat äänestivät 1900-luvun parhaaksi seurajoukkueeksi marraskuussa 2000.[2] Realin paikallisvastustaja on Atlético Madrid. Molemmat seurat pelaavat Espanjan pääsarjassa Primera Divisiónissa. Kolmas pääsarjassa pelaava madridilaisseura on Rayo Vallecano. Espanjassa järjestetyt vuoden 1982 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut olivat suuri tapahtuma tälle jalkapalloilua rakastavalle maalle. Madridin Vicente Calderónilla ja Santiago Bernabéulla pelattiin jatkolohkojen otteluita, ja jälkimmäisellä myös loppuottelu.

Myös koripallo on suosittua. Koripalloliiga ACB:ssä kaupunkia edustavat Real Madrid ja Estudiantes.

Vuosittainen pyöräilyn Espanjan ympäriajo (Vuelta a España) on perinteisesti päättynyt Madridiin. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat Casa de Campossa järjestettävä PGA European Touriin kuuluva Madridin avoin golfturnaus (Open de Madrid), Las Ventasin härkätaisteluareenalla ajettava freestyle motocrossin Red Bull X-Fighters -tapahtuma sekä Madrid Arenalla järjestettävä ATP Masters Seriesiin kuuluva Madrid Masters -tennisturnaus.

Madridista 26 kilometriä pohjoiseen San Sebastián de los Reyesin kunnassa sijaitsevalla Jaraman moottoriradalla ajettiin Formula 1 -sarjan Espanjan Grand Prix'tä vuosina 1968, 1970, 1972, 1974, 1976–1979 ja 1981. Lähimmät laskettelumahdollisuudet ovat Guadarraman vuoristossa. Muun muassa 60 kilometriä Madridista pohjoiseen sijaitseva Navacerradan hiihtokeskus on sekä madridilaisten että matkailijoiden suosiossa.

Olympiakisaehdokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid oli ehdolla vuoden 2012 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi Pariisin, Lontoon, New Yorkin ja Moskovan ohella. Kaupunki kuitenkin putosi Kansainvälinen olympiakomitean Singaporessa 6. heinäkuuta 2005 järjestämän äänestyksen kolmannella kierroksella ja kisat menivät lopulta Lontoolle. Madrid oli uudelleen ehdolla vuoden 2016 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi, mutta hävisi Rio de Janeirolle. Kisaorganisaatio on ilmoittanut hakevansa uudelleen joko vuoden 2020 tai 2024 kisoja.

Lippu ja vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhua ja mansikkapuuta kuvaava veistos Puerta del Solilla.

Madridin kaupungin vaakuna on peräisin 1200-luvulta ja symboloi maanomistuskiistaa kirkon ja työväestön välillä. Vaakunan kilvessä on valkoisella taustalla takajaloillaan mansikkapuuta (Arbutus unedo) vasten seisova karhu. Kilpeä ympäröi sininen reunus, jolla on seitsemän valkoista kuusisakaraista tähteä. Karhu ja mansikkapuu viittaavat karhujen ja metsien suureen määrään alueella. Seitsemän tähteä edustavat Ison karhun (Ursa Major) tähdistöä. Kilven päällä on kruunu, joka symboloi Madridin kuninkaallista asemaa.

Madridin kaupungin lipussa esiintyy vaakuna purppuraisella pohjalla. Lipun väri viittaa Uuten-Kastiliaan (nykyinen Kastilia- La Manchan itsehallintoalue), jonka osa Madrid ennen oli.

Kuuluisia madridilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurlähetystö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Espanjan suurlähetystö sijaitsee Madridissa osoitteessa Paseo de la Castellana 15. Suurlähettiläänä on 1. syyskuuta 2009 lähtien toiminut Markku Keinänen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Instituto Nacional de Estadística
  2. FIFA Awards José Luis Pierrend. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neil Schlecht: Madrid. Berlitz Publishing Company, Inc, 2002. ISBN 951-31-2701-X.
  • Ken Bernstein: Madrid - Matkaopas. Editions Berlitz S.A., 1977.
  • Tuija Verkkola: Madrid hehkuu öiseen aikaan. Helsingin Sanomat 7.5.2005, 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]