Galicia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Espanjan itsehallintoalueesta. Galitsia on alue Itä-Euroopassa.
Comunidad Autónoma de Galicia
Galician lippu Galician vaakuna
Galician sijainti
Pääkaupunki Santiago de Compostela
Virallinen kieli galego ja espanja
Pinta-ala
– Yhteensä
% Espanjasta
Sijalla 7
29 574 km²
5,8
Väkiluku
– Yhteensä (2014)
– % Espanjasta
Väestötiheys
Sijalla 5
2 748 695
6,3
93,44/km²
Itsehallinto 28. huhtikuuta 1981
Kansallislaulu Os Pinos
Aluetunnus GA
Edustus parlamentissa
Edustajainhuone
Senaatti

25 paikkaa
3 paikkaa
Itsehallintoalueen presidentti Alberto Núñez Feijóo (PP)
Xunta de Galicia

Galicia on itsehallintoalue Espanjassa. Se sijaitsee Atlantin rannikolla ja sen rajanaapureita ovat idässä Asturia ja Kastilia ja León ja etelässä Portugali.

Galicia koostuu A Coruñan, Ourensen (Orense), Pontevedran ja Lugon maakunnista. Tärkeimpiä kaupunkeja ovat Vigo, A Coruña, Pontevedra, Lugo, Ferrol, Ourense ja pääkaupunki Santiago de Compostela.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galicia sijaitsee Espanjan luoteisnurkassa. Lännessä se rajoittuu Atlantin valtamereen, pohjoisessa Biskajanlahteen. Galician itärajalla kulkee pohjois-eteläsuunnassa Leonin vuorijono, joka erottaa sen muusta Espanjasta.[1] Galiciaa kutsutaan "tuhannen joen maaksi" sillä sitä halkovat lukuisat vesiväylät, jotka virtaavat sisämaan vuoristosta mereen.[2] Pisimpiin jokiin kuuluu Minho ja sen sivujoki Sil.

Ilmasto on rannikolla selvästi viielämpi ja kosteampi kuin sisämaassa.[1] Rannikon A Corunassa vuoden lämpimintä aika aon heinäkuusta syyskuuhu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on noin 22 astetta. keskimäääinen alin on 8-16 asetta. Sadetta saadaan lokakuusta helmikuuhun yli sata milliä kuukaudessa.[3] Sisämaan Ourensessa on elokuun keskimääräinen ylin lähes 30 astetta, ja kuukauden sademäärä ylittää 100 mm vain joulukuussa.[4]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galicia koostuu neljästä maakunnasta:

Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 315 kuntaan, joista 94 sijaitsee A Coruñassa, 67 Lugossa, 92 Ourensessa ja 62 Pontevedrassa.

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Asukasluku
1. Vigo 294 997
2. A Coruña 244 810
3. Ourense 106 905
4. Lugo 98 560
5. Santiago de Compostela 95 800
6. Pontevedra 82 946
7. Ferrol 70 389
8. Narón 39 574
9. Vilagarcía de Arousa 37 712
10. Oleiros 34 563

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galiciassa on lukuisia jäänteitä kivikaudelta ja roomalaisvallan ajoilta.[5]

Galician kuningaskunta on ollut itsenäinen kahteen otteeseen: ensin 400-luvulla germaanien hallitsemana, ja uudelleen 1000-luvulla, kun Ferdinand I jakoi valtakuntansa pojilleen.

Viikingit hyökkäilivät Galiciaan 800-luvulta 1000-luvun ensimmäiselle vuosisadalle asti.[6]

Maurien Iberian-valloitus ei juuri koskettanut Galiciaa. Vuonna 813 uudelleen löydetty apostoli Jaakon hauta Santiago de Compostelassa nousi tärkeäksi symboliksi kun kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta. Sinne vievä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti kasvoi Rooman ja Jerusalemin veroiseksi pyhiinvaelluskohteeksi.[7]

Galician suuri Irmandiños-sota käytiin vuosina 1467-1469. Siinä olivat keskeisessä roolissa Irmandiños-veljeskunnat jotka kapinoivat paikallista aatelia vastaan, samoin kuin pienemmässä vuosien 1431-1435 kapinassa.[8]

Asetus Galician autonomiasta hyväksyttiin kansanäänestyksessä jo 1936, mutta sen täytäntöönpano viivästyi sisällisoodan ja Francon diktatuurin takia vuoteen 1979 asti.[9]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galician kieli on espanjan ohella Galician toinen virallinen kieli.[10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galician tärkeimmät tuotantoalat ovat autoteollisuus, tietotekniikka, metsäteollisuus ja uusina aloina hyvinvointi, biotekniikka ja uusiutuva energia. Se on Espanjan suurin puutavaran tuottaja, ja tuulivoiman tuotannossa se on maailman kuudenneksi suurin.[11]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosalía de Castro on Galician tärkeimpiä kansallisia symboleita; hänen runokokoelmiaan Cantares gallegos (1863) ja Follas novas (1880) pidetään modernin galicialaisen kirjallisuuden ensimmäisinä merkkiteoksina. Federico García Lorca julkaisi teoksen Seis poemas galegos ('Kuusi galicialaista runoa') vuonna 1935. Eduardo Blanco Amor uudisti galicialaista kirjallisutta vuonna 1959 ilmestyneellä teoksellaan Esmorga.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Geography Galicia guide. Viitattu 21.6.2015.
  2. Galicia: The land of the thousand rivers The Independent. Viitattu 21.6.2015.
  3. A Coruna Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
  4. Ourense Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
  5. Tradition Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.
  6. Digging up the 'Spanish Vikings' University of Aberdeen. Viitattu 18.6.2015.
  7. Galicia Lonely Planet. Viitattu 21.6.2015.
  8. José María Monsalvo: Historia de la España medieval, s. 327. Ediciones Universidad de Salamanca. ISBN 9788490124048. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.6.2015).
  9. Paloma Abejón Mendoza: La prensa lucense ante el Estatuto de Autonomía de 1936 Correspondencias & análisis, Nº 1. 2011. Viitattu 21.6.2015.
  10. Galician Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (eds.). 2015. Ethnologue: Languages of the World, Eighteenth edition. Dallas, Texas: SIL International.
  11. Economia Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.